24.12.2020

24. luukku: Joulun taikaa


 Mitä jouluna toivoisin, 

pukin pajasta pyytäisin?

Pyytäisinkö paitasen, 

auton, nuken, hevosen?

Pyydän ilon, onnen aikaa

ja sulle suurta joulun taikaa!

23.12.2020

23. luukku: On vilinää ja vilskettä

Joulu on jo ovella, se tietää vilinää ja vilskettä!

Videolla jokaisen aamulenkin jälkeinen fiilis :) Vaikka kamera selvästi hämää ja pitää ihan vaan vähän sivistyneesti nahistella, onhan päivän paras hetki edessä: meinaan aamupala! Joka päivä nämä karvaiset saa iloisuudellaan hymyn huulille <3

Tänään alkaa sitten neljän päivän joululoma klo 15. Nautitaan hetkestä :)




22.12.2020

22. luukku: Joululahja itselle

Miten olisi tällä kertaa, että muistettaisiin myös itseämme näin joulun kunniaksi! Lahjatoiveita on jokaisella, jos jonkinmoisia ja yleensä ei raaski itseään palkita, vaikka muille sitä hankkii kaikenlaista ihanaa. Tehtäisiinkö nyt sellainen lupaus, että jokainen toteuttaa yhden oman toiveensa joulun jälkeen, viimeistään tammikuun aikana? Nyt on aika muistaa itseään ja kyllähän sen tietää, ettei joulupukki ihan kaikkia toiveita toteuta ;) Miten olisi, vaikka jalkakylpy & hömppäleffa, kauneushemmottelu, just sellainen yöpaita, kun itse tykkää tai uutuuskirja. Mikä olisi sun unelmalahja tänä jouluna?



Nemo rakastaa tätä olkipossua, joka on saatu vuosia sitten papalta 


21.12.2020

21. luukku: Suosikkijoululaulut


Oltiin hankittu liput joulukonserttiin äidin kanssa, mutta vallitsevan tilanteen vuoksi konsertti on peruttu. Siitä tulikin mieleen, mitkä on teidän suosikkijoululauluja? Vinkkaa hyvä soittolista vaikka You Tubesta tai Spotifysta?

Mun oma suosikkini kautta aikojen on Tulkoon Joulu. Se menee joka kerta ihon alle. 

Mutta kotona puuhaillessa tai töissä tykkään enemmän englanninkielisistä kepeämmistä mm. Rockin Around the Christmas Tree, All I Want For Christmas is You, Last Christmas.



Tänään on muuten talvipäivänseisaus eli tästä lähdetään taas valoisampaa kohti, ihanaa!

20.12.2020

20. luukku: Mattokäärön avaaminen




Nemon temppukurssin viimeisellä tunnilla treenattiin mattokäärön avaamista. Hauska juttu, jonka harjoittelun voi aloittaa kevyemmällä kääröllä esim. fleecepeitolla. 

1. Opeta koira koskemaan kuonolla post-it lappuun, koira koskee lappua, naksaus ja palkka. Nemolla toimi parhaiten, kun lappu oli lattialla/mun kädessä kämmen ylöspäin. Yritin alkuun pitää lappua kämmenessä käsi sivussa ylhäällä, mutta se oli Nemon hankala hahmottaa.

2. Sitten post-it lappu siirretään käärön päälle ja palkataan, kun koira tökkii. Hetken päästä voidaan palkkaa hieman pitkittää niin, että koira tökkii/koskee lappuun pidempään. Siitä se käärö lähtee aukeamaan. Ja palkka annetaan aina kääron päältä, jotta koira fokusoituu oikeaan suuntaan.

Nemo oppi homman tosi nopeasti ja käärö aukesi aina noin 80%, mutta loppupätkä fleecestä olisi vaatinut jo kovempaa työntämistä, joten se jäi aina pienellä kiepille. Nemo kyllä luontaisesti tökkii tekstiilejä esim. kun tekee itselleen petiä tai piilottaa luuta, joten ehkä senkin takia temppu oli melko helppo. 


Pahoittelut videon laadusta, ei ollut kuvaaja matkassa ja seuraavissa videoissa kyllä näkyi kokonaan, mutta Nemo ei tehnyt temppua :D Palkkaan tuossa muuten väärin, kun se palkka piti antaa nimenomaan mattorullan päältä. Idean saatte kuitenkin varmaan selville!

19.12.2020

19. luukku: Talvi lasipurkissa


Olen koukussa tähän(kin) koristeeseen, jossa laitetaan talvi lasipurkkiin!

Tämän kokoaminen on helppoa, tarvitset:

*Ison lasipurkin

*Sokeria

*Pieniä koristeita / piparkakkuja

*(Pienen valonauhan)

Sitten ei muuta, kun kokoamaan. Sokerissa pysyy hyvin pystyssä erilaiset pienet koristeet ja piparkakuista saa myös kivan asetelman, vaikka joku metsäneläin hangelle. 






Tähän purkkiin laitoin ensin valot sisälle, mutta niiden takaa ei näkynyt oikein koristeita. Sommittelin lopulta valot pöydälle ja kiinnitin valosarjan pään lasipurkin taakse muutamalla teipinpalasella, niin tuo sopivasti tunnelmaa. Viime vuonna tein asetelman vielä isompaan lasipurkkiin, jolloin valot mahtuivat sisälle nätisti. 

18.12.2020

18. luukku: DIY valkoinen Rocky Road

Kokeilin joululehden ohjeella valkoista Rocky Roadia, johon kauden makua tuo piparkakkumuruset. Aika makea tästä tuli, kun pistaasipähkinöiden sijaan käytin pähkinäsekoitusta. En ole kovin makean perään, joten vaihtaisin seuraavalla kerralla suosista suolapähkinöihin. Toisaalta tämä on kiva herkku siinä mielessä, että 1-2 palaa riittää kahvin kanssa. Oletteko te tehneet Rocky Roadia? Mä rakastan sitä maitosuklaaversiota ja yhteen aikaan olin koukussa samannimiseen jäätelöön :)


 






Nyt on pakko käydä hakemassa pari palaa jääkaapista, tuli niin vesi kielelle!

17.12.2020

17. luukku: DIY neuleturbaani

Ihastuin tänä syksynä neuleturbaaneihin, jotka ovat kevyempiä, kun pipo, mutta lämmittävät silti mukavasti. Hiukset ei mene niin lyttyyn, eikä myöskään tarvi laittaa niitä kiinni, kuten neulepannan kanssa. Joten tässä tulee lupaamani ohje neuleturbaanin tekemiseen ja kokoamiseen. Itse neulominen on melko helppo tällä Novitan ohjeella. Käytin työssä Seitsemän Veljestä lankaa. Tuo ohjeessa mainittu Kaisla lanka on varmaan hieman paksumpaa, joten tarvittaessa lisää 2-4 silmukkaa lisää, jotta saat suikaleesta tarpeeksi leveän. Itse tein ihan ohjeen mukaan ja turbaani on kevyt, eikä tule korvien päälle. 


Kuvassa valmis suikale, johon merkitty suoran osuuden keskikohta hakaneulalla


Hakaneulan paikan merkitsemisestä vielä tarkempi kuva


1. Kiepsauta pyöristetty pää hakaneulan osoittamaan kohtaan ja ompele neulalla sekä samanvärisellä langalla kiinni neulesuikaleen yläreunaan


Kuva neulotusta kohdasta


2. Nosta työ pystyyn, niin hahmotat paremmin seuraavat kiinni ommeltavat kohdat, joista ensimmäinen tuo vasen sauma, mistä pidän sormilla kiinni


... ja toinen kohta tuo oikealla oleva, mistä pidän sormilla kiinni. Kannattaa ommella kuvan yläreunasta molempia saumoja hetken matkaa esim. 3cm, ei vielä koko pituudelta


Kuva ommelluista saumoista (olen ommellut turhan pitkälle, joten piti hieman purkaa)


3. Sitten tulee se vaikein osuus muistaa eli jäljellä oleva pitkä suikale laitetaan kuvassa näkyvästä aukosta sisään yläpuolelta ja viedään loppupätkä työn vasemmalle puolelle (edestä päin katsottuna, päässä katsottuna oikealle)

Sen jälkeen turbaania on hyvä sovittaa päähän ja mallailla, kuinka paljon haluaa pitkää suikaletta kiristää, sillä se ommellaan neuleen alareunaan ja itselleni sopiva kireys oli niin, että suippo pää tuli aikalailla takaraivon keskikohtaan, jollain muulla se saattaa mennä päässä ollessa lähemmäksi vasempaa korvaa


Kuva sivusta samasta kohdasta niin, että pitkä suikale on laitettu aukosta ja kierretty vasemmalle, ommellaan päällä olevan neulesuikaleen alareunaan kiinni (turbaanin otsan kohta on nyt kuvassa oikealla)

4. Ompele päällä olevat saumat kiinni ja pitkän suikaleen loppupää kiinni. Päällä olevan aukon voi ommella niin paljon kiinni, mitä haluaa otsalle tulevaan kiekuraan ryppyä. Päättele langat sisäpuolelle. 


Tässä kuvassa näkyy vielä, kuinka suippo pää on ommeltu valmiiksi. Beigessä neuleturbaanissa laitoin kavennetun puolen yläpuolella olevaa suikaletta vasten, jolloin viimeistely oli nätimpi, mutta näin päin aukosta mennessään otsalla oleva solmukohta töröttää ehkä hieman enemmän. Tummanharmaassa on ommeltu päinvastoin eli kavennettu reuna jäänyt alareunaksi ja asettuu otsalta hieman paremmin. 



Kuka aikoo kokeilla? Vai oliko tämä tuttu juttu? Tämä on ihan hauska lahjaidea vaikka nuorisolle. Suosittelen pitkää pinnaa tuohon loppukieputukseen, mutta kyllä se sitten palkitsee!

16.12.2020

16. luukku: Piparkakkutalo ja -torni



Veljentytön kanssa tehtiin tänäkin vuonna piparkakkutalot. Tämä perinteisempi talomalli on veljentytön luomus ja itse kokeilin vähän erimallista kapeampaa tornia, mistä ei sitten ihan niin kapea ja korkea tullut, mitä kuviteltiin. Jännästi taas jälkeen päin muistettiin, että piparkakku paisuu uunissa ja tulee pinta-alaltaan isommaksi, kun taikinavaiheessa. 



Ollaan tehty nämä joka kerta niin, että:

1. Kaulitaan oikeanmalliset piparit ja paistetaan uunissa
2. Kootaan/liimataan palaset yhteen pannulla sulatetulla sokerilla
3. Lopuksi koristellaan

Viimeinen vaihe on se mieluisin ja voipi olla, että sujuisi vähän helpommin, jos koristelisi ensin ja kokoisi vasta sitten. Mietittiin kuitenkin taas, että se sulatettu sokeri jää sitten rumasti näkyviin, ellei vielä ala uudestaan laittamaan kuorrutetta päälle. Mikä on ollut teidän taktiikka, vinkkejä? Onko mitään kikkaa, millä kuorrutteen saisi tasaisemmin tulemaan tuubista? Mulla tulee vähän mitä sattuu ja aina alkaa naurattamaan työn jälki, vaikka aikaa tähän saa kulumaan monta tuntia. Mukavaa puuhaa, ihana tuoksu ja joulumusiikki taustalla <3





Ja ettei totuus unohtuisi, niin laadunvalvoja oli tässäkin hommassa paikalla... :D Luna sen sijaan oli kiinnostunut pipareitten paistamisesta, mutta koristelu ei enää innostanut samallalailla, kun Nemoa.