30.6.2014

Narulelut on arvottu

Melkein unohdin siivouspäivän lomassa, että arvonta on päättynyt! Kiitos kaikille osallistuneille lelu- ja leikkikommenteista, taitaa se pallo olla tilastollisesti suurelle osalle koirista kivoin juttu :)

Nyt nämä kivat narulelut on arvottu lappuja nostamalla ja voittajat ovat:

Kipa - vaaleanvihreä/ruskea
Karita - vaaleanpunainen/ruskea
Tanja ja Ulpu - vaaleanvihreä/vaaleanpunainen/ruskea

Onnea voittajille, laittakaahan sähköpostilla (nemuski@gmail.com) postitusosoitteenne, niin saan paketin matkaan! 

Iloisia leikkihetkiä kaikille karvaisille :)

29.6.2014

Pitkästä aikaa

Hei kaikille pitkästä aikaa! Tämä blogi on hautunut mielessä useamman kuukauden ja nyt koitti se hetki, kun en enää pystynyt pitämään näppejäni erossa arkibloggailusta. Tervetuloa seuraamaan arjen pieniä ilon hippuja!



Tampereella oli pilvistä ja sateista tänään, joten pieni kirpparikierros piristi päivää. Mukaan tarttui Radiokirppikseltä tummansininen pitsipaita, khakivihreä kesämekko ja ruskea käsilaukku. 



Kirpputori Tarinasta kaappasin hetken mielijohteesta mukaan nuo mustat apinakoukut, jotka saa kätevästi ripustettua vaikka kaapin oveen pyyhettä, takkia, henkaria yms. varten. Ennestään meillä olikin jo yksi ruskea apina, aikoinaan Ideaparkin pikkuputiikista hankittu. Taitaa olla lapsiperheille suunnattu tuote, mutta sopii hyvin meillekin pöllöjen sekaan!



Hyvää alkavaa viikkoa, ei masennuta sääennusteista! :)

Lunan muistutus (arvonta)


Luna tuli muistuttelemaan, että hempeiden väristen narulelujen arvonta päättyy huomenna klo 18, vielä ehtii mukaan! Tällaisenhan voi antaa vaikka lahjaksi pennulle, jos ei oman koiran lempileluihin kuulu :) Arvontaan pääsee mukaan täällä!

Meille tuli yllättäen talli-vapaa-päivä, joten lähdetään pienelle kirpparikierrokselle!

Suloista sunnuntaita <3

28.6.2014

Parhaita kavereita ja Forssassa


Sisko ja sen veli


Nuga ja Ansku


Nemo ja Nuga Anskun perässä kieli pitkällä, kirjaimellisesti

Kiva koiramainen viikko. Keskiviikkona treenien jälkeen Luna treffasi Martin, harjulla tehtiin reipas lenkki. Ilta jatkui tietysti pulinan ja siipien merkeissä :P Treeneissä Nuga pääsi hiomaan hyppytekniikkaa, keppejä ja kontakteja. Nemon kanssa otettiin TOKO-liikkeitä ja temppuja, säästelin vähän sen tassuja, kun tuntui taas juhannuksena toista tassua (tällä kertaa oikeata) pitävän ylhäällä ja liikkuvan kankeasti kertaalleen sängystä alas hypätessä.

Torstaina Nemo pääsi tosiaan fyssarille ja nautti silmin nähden käsittelystä, mitään suurempia jumeja ei löytynyt. Sen verran fyssari tiirasi kannuskynsiä, että ne molemmat punoittaa ja itsekin olin huomannut, että toinen on vähän lohjennut. Poika oli yhtä hymyä, kun näki Katin kuukausien tauon jälkeen, leikkiasentoa ja pomppua riitti sekä häntä teki isoa ympyrää, hyvä ettei irronnut. Tietty aulassa hauskuus jatkui, kun oli paljon ihmisiä ja muita koiria, joten näin parhaaksi viedä Nemon ensin autoon ja sitten vasta jonottaa kassalle...


Nemo joutui kantoon

Perjantai olikin koirien mielestä viikon paras päivä, kun päästiin Anskua ja Olgaa moikkaamaan Viljakkalan mökille. Keli suosi ja niinpä tehtiin pieni kierros luonnossa. Nuga karkasi heti uimaan ja jopa Nemokin pulahti veteen. Meininki oli aika vauhdikas, sillä pojat kuvitteli kait, että Anskullakin on juoksut (kotona siis Lunalla juoksut), joten kierroksen jälkeen nähtiin parhaaksi lyödä pojat autoon rauhoittumaan. Sisällä mökissä Ansku aloitti ylitsevuotavan pusuttelun ja istui moneen kertaan mun sylissä kahvipöydässä.


Nuga simmaa


Ylös vedestä


Ja ravistelua vaille valmis

Tänään aamulla suunnattiin Nugan kanssa Forssan näyttelyyn. Keli suosi jälleen ja oli mukava näyttelypäivä, vaikka paikalla ei ollutkaan montaa tuttua. Kyllähän sitä aina juttuun pääsee parsonihmisten kanssa! Nuga oli hyväntuulinen, leikitin sitä lelulla ennen kehää ja huomasin, että seisoo paremmin, kun itsekin olen seisomassa. Kehässä Nuga käyttäytyi tosi hyvin, juoksi iloisesti häntä pystyssä, seisoi paikallaan ja pöydälläkin kyttäsi kiinnostuneena nameja ja lelua, eikä ollut tuomarista moksiskaan. 

Nuga sai ERIn ja oli luokkansa kolmas, puolalaisen Soleckyj Szpunar Vivamarian arvostelu meni näin:

Excellent topline. Typical head but eyes are very light. Excellent construction of chest. Typical coat. Back is straight. Excellent construction of back legs. Rythmical movement. 

Erinomainen ylälinja. Tyypillinen pää, mutta silmät ovat erittäin vaaleat. Erinomainen rinnan rakenne. Tyypillinen turkki. Selkä on suora. Erinomainen rakenne takajaloissa. Hyvärytminen liike. 

Lisäksi tuomari kävi sanomassa aina neljälle parhaalle perustelut arvosteluun (ja ymmärsin jopa, mitä puhui meille englanniksi!): 

Silmät ovat liian pyöreät ja vaaleat. Liikkeessä nostaa etujalkoja liian korkealle, mutta liikkeen siluetti on silti erinomainen.


Ansku lähti poikia pakoon


Pohjavilla on kasvanut takaisin


Olga odottaa kepin heittoa

Olin niin tyytyväinen päivään, sillä Nuga oli viimeksi näyttelyssä tosi jännittynyt. Ulkonäyttelyssä oli kuitenkin rento tunnelma ja onneksi sen sai välittymään myös koiraan. Toissa kesäisen Forssan näyttelyn jälkeen odotin ostoksia innolla, mutta tällä kertaa kojuja oli vaan kourallinen, sen takia niistä pitikin sitten kaikista haalia jotain mukaan... Koirille uudenlaisia puruluita, roadkill -lelut vanhojen räjähtäneiden tilalle ja itselle todella kaunis musta t-paita hevos-timanttipainatuksella!

Nyt ilta jatkuu agilityn MM-karsintoja Rovaniemeltä seuraten livestreamilta. Tsemppiä kaikille tutuille, Ville siellä ainakin oli jo jatkossa Ainon kanssa! Klenille näytti tulleen 5vp. Muitakin pirkanmaalaisia on saanut nollatuloksia.


Viljakkalan maisemaa

Rentoa viikonlopun jatkoa!

25.6.2014

Päivänsankari

Arvaa kuka on kuvassa?


Sehän on Nemo kahdeksan viikkoisena. Onpas aika mennyt nopeasti, kun meidän ilopilleri täyttää jo 6 vuotta, ei uskoisi! Toisaalta tuntuu, että Nemohan on ollut meillä aina, eikä enää edes muista, millaista oli elämä ennen koiraa. Mitä silloin tehtiin iltaisin ja viikonloppuisin..?

Nemolla on kiva syntymäpäivän ilta agilitytreenien ja kaverilenkin merkeissä. Poika pääsee huomenna fyssarillekin rentoutumaan! Lisäksi Luna aloitti juoksunsa Nemon mieliksi.

Monen monta suukkoa ja ONNEA sinulle rakkain <3

P.S. Käy osallistumassa suloisen kesäiseen arvontaan täällä. Voittomahdollisuus on erittäin hyvä, sillä osallistujia on vasta muutama! :D

24.6.2014

Juhannuksen viettoa


Juhannusruusut kukkii


Nemo koskella


Kirkollla


Sivistyksen parissa


Raviradalla


Ikkunavahti


Toinenkin vahti

Vietettiin juhannusta mökillä Tiistenjoella. Kostean kelin vuoksi oltiin aika paljon sisätiloissa, mutta lenkkejä tehtiin monessa eri paikassa: kirkolla, koskella, metsässä, Lemmenkujalla, raviradalla yms. Perinteisesti tietysti lämmitettiin pihasauna ja grillailtiin. Koirilla oli kivaa seurata, keneltä saa parhaiten herkkuja ja ikkunassa täytyi tietysti päivystää. Täällä on ollut alkuviikon kiskomatonta lenkkiseuraa ;) Mites teillä?

23.6.2014

Pieni hemmottelu teille



Pienen pieni hemmottelu teille lukijoille, nyt arvotaan itse tekemiäni koirien naruleluja, kolmelle onnekkaalle eli pakettiin kuuluu:

* 1kpl 4x30cm kesäisen värinen narulelu

Arvontaan pääset osallistumaan jättämällä kommentin, mikä on koirasi suosituin leikki tai lelu? Osallistumisaikaa on 30.6.2014 klo 18 asti!



Kesäisen suloista viikkoa!

P.S. Innostus näihin naruleluihin lähti siitä, kun etsin pentupaketteihin leluja kaupasta, eikä oikein ollut sopivan värisiä tai kokosia köysileluja. Solminkin jokaiselle pennulle oman ja kaupan päällisinä sai varmaan muutaman valkoisen karvan sekä pentuhuoneen tuoksua. Nämä narulelut ovat nyt isompia, aikuiselle koiralle sopivampia. Narulelun ohje täältä, lisäisin ohjeisiin vielä, että joka kerta uutta solmua aloittaessa jokaisen narun tulee olla samaan ilmansuuntaan, kun ensimmäistä solmua tehdessä tai tulee söhröä. Käsi ylös, kuka innostuu kokeilemaan solmujen tekoa?

21.6.2014

Skyn kotona


Sky kotitalon edustalla


Mitäs minua kuvaat, kun olen tarpeillani


Skyn kotijengi: Taika, Hannibal, Idefix ja Sky itse


Älä kokeile tätä kotona :D Kuvan edessä oleva Idefix 14v on oppinut aikoinaan hevostallilla kulkemaan vapaana ja väistelemään niin hevoset, kun autotkin, joten veikkaan, että on opettanut taidon laumalleen. Yhden pennun kanssa tämä tuskin toimii, jää pian auton alle. Muutenkin elo pennun kanssa on näin helpompaa, kun on jo muita aikuisia koiria, jotka pitää pienen kurissa ja nuhteessa. Ihminen pääsee hieman helpommalla tai näin se ainakin meillä meni aikoinaan Lunan kanssa. Nemon pentukausi oli paljon raskaampi, joten tsemppiä vaan tämän kesän pentutalouksiin! :)

19.6.2014

SM-kisa talkoiden jälkeen

Onko agilityn SM-kisojen jälkeistä elämää..? Ihan niin kun olisin itse ollut kisaamassa, sen verran hurmoksessa menin koko viikonlopun ja maanantaina olo oli innostunut, mutta samalla väsynyt. Sekä lauantaina, että sunnuntaina tuli aistittua tunnelmaa yli 12h paikan päällä.

Lauantaina keli oli kylmä ja jalkaan sai lyödy pitkikset, tarvetta oli myös kaulahuiville, hanskoille ja pipolle. Sunnuntaina paistoi aurinko koko päivän ja mulla kärähti leuka sekä korvat, hauskat helmikorviksen rusketusrajat muuten, oletteko kuulleet vastaavasta? Aiemmin on kyllä kello- tai sandaalirajaa pukannut, mutta tää on ihan omaa laatuaan. Lippis auttoi siihen, että nenä ei kuitenkaan kesi nyt.


Kisa-alueen ulkopuolella Kamunkorven I-pentujen kanssa

Kaverit ei tällä kertaa pärjänneet mitalitaistelussa, mutta huikeita ratoja teki mm. Ville Klenin ja Ainon kanssa. Harmistukseksi Kleni hyllytti karsintaradalla hypäten yhden esteen väärään suuntaan. Aino sai nollan, mutta finaaliradalla kovassa vauhdissa hyppäsi myös yhden esteen väärään suuntaan.

Ostoskojut eivät pettäneet odotuksia tälläkään kertaan. Olin antanut itselleni luvan hankkia elämäni ensimmäiset agilitykengät. Ne löytyikin helposti Agi.fi -puodista. Lisäksi löysin suloisen tassulippiksen, tassupussukan, johon saa kätsysti kännykän, avaimen ja vaikka kakkapussit lenkille mukaan, kun kesävaatteissa ei ole taskuja ja kotiin viemisiksi possunkorvia.


Klenin toisiakin pentuja tuli nähtyä, tämä on nyt se 'lärsson' eli kromfohrländer x parson, roturisteytys

Agilitymaisissa tunnelmissa on arkikin mennyt, omissa treeneissä ja kävin pitkästä aikaa vetämässä yhden agilitytunnin kisavalmiit -ryhmälle, oli kivaa. Yksi agikerta jäi väliin, kun oli niin kauheat ruuhkat, ettei ehditty treeneihin, kaikki tiet tukossa, ilmeisesti joku rekka oli kaatunut ja toisella puolella kaupunkia tietyö. Päädyttiin sitten Nugan kanssa Pyynikin kauniisiin maastoihin laatuaikalenkille ja uimaan. Myös Luna on käynyt polskuttelemassa Härmälän rannassa aina, kun keli on sen sallinut. Jotain kahden keskeistä spesiaalia tytölle, joka ei ole päässyt taas hetkeen harrastamaan mitään. 

Pientä luksusta on myös ollut, kun koirat on päässeet muutamana yönä sänkyyn nukkumaan. Nemo aina petaa itselleen paikan jostain mahdollimman keskeltä ja yleensä ei ole siitä hievahtanut yön aikana minnekään, ellei sitten kuumuus iske.


Nemo rötväilee sylissä

Sekin on ollut kätsyä näin kesäaikaan, kun veljentyttö luokkakavereineen on vienyt koiria ulos työpäivien aikana. Lenkit on menneet hyvin ja koirat ovat päässeet koirapuistoonkin juoksemaan omalla porukalla. Nuga oli myös kaksi yötä mummulassa muuten vaan ja oli yllätykseksi nukkunut ilman painia sängyssä. Poikahan ei ole koskaan tottunut nukkumaan sängyssä, joten yleensä esim. hotellilomalla vaan peuhaa ja leikkii, muttei osaa rauhoittua maate, siksi meillä onkin aina boxi mukana. 

Pikkuhiljaa alkaa arki palautumaan, mutta tää viikko on ollut jotenkin väsynyt, enkä ole vielä saanut kaikkia pyykkivuoria ja pihanlaittoprojekteja päätökseen, mitkä pentujen ollessa talossa, jäi odottelemaan rauhallisempia aikoja. Ehkä tulevalla viikolla, kun huomenna suunnataan mökille pitkäksi viikonlopuksi.


Tässä on hyvä olla

Mitä juhannussuunnitelmia teillä on? Pääseekö koirat mökille touhuamaan vai onko luvassa rauhallisia kaupunkilenkkejä?

Oikein leppoisaa juhannusta! 

(Tarpeeksi vaan vaatetta päälle ja mukavaa tekemistä, niin viihtyy sisätiloissakin sateen yllättäessä..).

11.6.2014

Pennuntuoksuinen viikonloppu

Viimeinen viikonloppu Helmin ja Milon kanssa meni touhukkaissa merkeissä ja autoilua tuli harjoiteltua paljon. Perjantaina pennut kävivät tutustumassa työpaikallani toimistossa. Kuvittelin, että kun lasken ne maahan, niin ensin vähän varovasti tutkaillaan aulassa tuoksuja, mutta vielä mitä, heti sitä kirmattiin eri suuntiin häntä suorana. Löytyi pieni pallokin, joten isoilla matoilla oli mukava leikkiä, piti vaan vahtia, etteivät juokse liian kauas ja putoa portaista tms. Pennut kävivät myös mun omassa huoneessa, jossa sai kätsysti oven kiinni. Reiluun 10 ihmiseen tuli siinä tutustuttua ja pusuteltua läpi.



Toimistossa

 Meno sen kun yltyi, sillä lauantaina oltiin aamusta pentupainissa Raholan eläinlääkärin yhteydessä. Suosittelen kaikille pennun omistajille näitä iloisia tsempaloita, jossa pennut saa sosiaalista kontaktia ja mikä parasta, ovat aivan puhki tunnin riehumisen jälkeen!
             
Meidän pennut olivat porukan pienimpiä ja nuorimpia, joten ei ihmekään, että ensin jännitti uuden paikan vilinä. Molemmat seurasivat toisten pentujen touhuja alkuun sivummalta, kunnes ensin Milon uteliaisuus voitti ja sen oli lähdettävä nuuskuttelemaan karvaisia kavereita häntä heiluen. Hetken päästä myös Helmi kampesi itsensä vaa'an luota ja parhaaksi kaveriksi osoittautui myöskin 8 viikkoinen ranskanbulldoggi poika, joka oli varsin rauhallinen ja myöskin ekaa kertaa pentupainissa (ranskis piti kyllä kovaa pärinää pariin kertaan vilkkaan villakoiran kanssa!). Ranskanbulldoggi painoi noin kilon enemmän, kun samanikäinen parson: Helmi 2,4kg ja Milo 2,3kg.
         
Jo mennessä parkkipaikalla törmättiin kolmanteen parsoniin Jadeen ja kun muutama sana oltiin vaihdettu, niin selvisi, että Jade on meidän pentujen isän omistajalla sijoituksessa eli maailma on pieni. Olinhan kuvia nähnyt tytöstä, mutta nyt näin ensimmäisen kerran livenä! Meidän nuoremmat väisti nätisti noin kuukauden vanhempaa neitiä. Milo piti kuitenkin puolensa ilmoittamalla äänekkäästi, jos joku juoksi suoraan päin, hyvä niin. Pentupiirissä oli myös muun rotuisia koiria, en varmaan kaikkien rotuja tunnistanutkaan, ainakin novascotiannoutaja, villakoira, kääpiösnautseri.



Jade edellä, Milo perässä

 Sunnuntaina oli enää Helmi meillä, joten yhden pennun (ja kolmen aikuisen koiran) kanssa oli helppo lähteä tallille. Alkuun Helmi kitisi vähän autossa, oli sylipaikalla, kun boksit loppui kesken ja tuntui rauhoittuvan aina, kun sai katsella maisemia ikkunasta tähän tyyliin...



Tyylillä

 Tallilla Helmi käveli ekaa kertaa hienosti hihnassa nurmikolla (ilmeisesti oli mielekästä nähtävää edessä päin), oli meillä hoitopaikalla mukana ihmettelemässä isoa kaveria ja kentän laidalla seurasi lunkisti ratsastusta sekä maisteli maalaismakuja maasta ja ruohikosta.



Helmi kentän laidalla


Pusutusta?


Tallivahti


Hevosenkengän kokoinen

 Kotimatka menikin täydessä unessa ja unet jatkui pentuhuoneessa. Kuitenkin, kun mun oli määrä lähteä agilitykisoihin, heräsi ja alkoi vikistä, joten hellyin ja koppasin Helmin auton perään mukaan kisapaikalle. Enimmäkseen tyttö nukkui omassa boksissa, mutta pääasia taisi olla, että pääsi kisatunnelmaan mukaan. Helmi haettiinkin omaan kotiin kisastarttieni välissä (yli 2h väli), mutta kun aikataulut oli myöhässä, niin Helmin kotijoukkue tuli ensin kisapaikalle. Harmi, että Helmin isän Klenin näkeminen ei sitten onnistunutkaan, kun ohjaaja oli juuri lähtenyt burgerille tauon aikana ;) Onneksi näitä vanhempia Anskua ja Kleniä näkee jatkossakin tapahtumissa.



Tarkkaavaisena


Väsyttää jo vähän tuo raitis maalaisilma


 Ei enää niin tarkkaavaisena


Helmi <3 Tahti

 Jännästi sitä kiintyy noihin pieniin, koko viikon oli läheisyyttä sylissä viihtyvän Milon kanssa, mutta varsin läheiseksi tuli reipas Helmi tyttö viimeisen vuorokauden aikana. Varsinkin sunnuntai oli taas yksi tämän kesän huippukohtia, samoin kun vierailu Kamunkorvessa joitain viikkoja takaperin. Näillä jaksaa taas pitkälle arjessa.

Mukavaa viikon jatkoa!