19.3.2022

Perinteisesti Lapinniemen kylpylässä

Viime viikolla lomailtiin perinteisesti Lapinniemen kylpylässä mummun ja muiden sukulaisten kanssa. Päivät meni nopeasti ja oli ihanaa vaihtelua olla muualla, kun kotona ;) Mummun kanssa käytiin yhdessä melkein kaikki lenkit, mikä helpotti kummasti hotellin käytävillä, hisseissä ja ulko-ovissa kulkemista kahden vilkkaan ja uteliaan terrierin kanssa. Pari pikku lenkkiä heitin yksi koira kerrallaan samalla, kun kävin avaamassa autohallin ovea sukulaisille yms.

Ensimmäisenä mummun syliin


"Ihana nähdä mummu!" -Nemo

Lunan kanssa kulkeminen on aina haastavaa, kun ottaa kovat kierrokset vastaantulevista koirista ja räväkällä haukkumisella helposti provosoi muita koiria (tytöllä muutenkin ollut taas pari viikkoa se aika kierrosta, että on vielä normaaliakin villimpi, jolloin myös haukkuu enemmän, vaikka pääosin osaa ohittaa ihan nätisti). Mulle oli muutenkin jäänyt elävästi mieleen vuoden takaa yksi iltalenkki, kun oltiin juuri päästy sisään rakennuksen sähköovesta, mikä oli onneksi ehtinyt kiinni, kun lasin toiselle puolelle ryntäsi saksanpaimenkoira haukkumaan hurjana... Veljeni bongasi ilmeisesti nyt samaisen koiran rappukäytävässä pitkässä flexissä niin, että ulkoiluttaja oli eri kerroksessa, kun koira... Meille voisi käydä pahasti sellaisessa tilanteessa, joten kuljettiin vallan toisen rappukäytävän kautta lenkeille. 

Ekana päivänä lenkkikelit oli aikamoiset, joka paikassa paksu kerros jäätä ja todella liukasta. Tehtiin kuitenkin sitkeästi lenkki Kaupin metsässä. Muina päivinä lenkkeiltiin Näsijärven jäällä kävelijöille tarkoitetulla baanalla ja yhtenä päivänä päästiin Lapinniemen rantaa pitkin Rauhaniemeen, mukavaa vaihtelua erilaiset maisemat. 


Uni maittaa


Vielä kun olisi takassa tuli


Mummun jalkoihin käpertyneenä


Päiväporeet

Loma oli hieman erilainen, kun edellisenä vuonna, koska veljeni oli Lapinniemessä etätöissä, jolloin päästiin mummun kanssa kaksin kulkemaan, veljen pitäessä seuraa koirille. Käytiin vähän kaupoilla ja pienessä sisustusputiikissa hypistelemässä, rentouduin myös hieronnassa, kylpylässä aamu-uinnilla ja kampaajalla. Lisäksi tehtiin porukalla ruokaa, saunottiin ja lilluttiin huoneiston poreammeessa. Koirat oli pari päivää puhki reissun jälkeen.


Päikkärit parhaalla paikalla


Nemo teki itselleen pedin


Nemo päikkäreitä vailla, muttei malta nukkua :D


Luna sylissä mielellään 24/7

Loman jälkeen juhlistettiin ystäväni 40v synttäreitä ulkopakopelin ja mökkeilyn merkeissä. Veljentyttö ja poikakaverinsa tuli meille koiravahtiin yön yli ja kaikki oli mennyt mukavasti koirien kanssa, kiitos taas!  Lunaa närästi aamulla reilun kuukauden tauon jälkeen niin, ettei ruoka maistunut, enkä saanut tyttöä syömään ennen lähtöä, kun vähän juustoa. Koirienhoitajat olivat tulleet meille pian synttäreille lähdön jälkeen ja veljentyttö oli ottanut Lunan kanssa parit temput palkaten nappuloilla, jonka jälkeen oli mennyt hyvällä ruokahalulla loputkin nappulat kiposta, kätevää! Olin tuota joskus itsekin kokeillut, muttei sitten siinä lähtöhässäkässä tullut mieleen. On nämä eläinten kanssa koko ikänsä touhunneet nuoret ihania luottopakkeja <3


Aamulenkki Näsijärven jäällä


Ketään ei missään


Entinen tehdasrakennus on hieno


Nemokin tsekkailee näkymiä


Muina koirina käytävällä

Tällä viikolla koirat ovat yllättävän hyvin malttaneet pötkötellä mun työpäivien ajan, vaikka olin pitkästä aikaa yhden kokonaisen päivän toimistollakin. Ollaan toki tehty ruokkiksella lenkkiä, aktivoitu nuolumatolla ja tempuilla, viimeisimmäksi perus kontaktitreenin lisäksi kerrattiin sormien tökkimistä. Nemo hyvin erottelee sormia, vaikkei enää edes näe kovin hyvin. Luna sen sijaan tökkii koko kämmentä, mutta taisi olla vasta eka tai toinen kerta, kun tytön kanssa kokeiltiin, täytyypi sitä vielä hioa. 


Pappa ja veljenpoika iltaa istumassa


Luna rentoutuu papan päähieronnassa


Nemon mielestä pappa on paras


Viimeiset lilluttelut


Jätskikippis lomalle <3

7.3.2022

Jos metsään haluat mennä nyt

 ... Niin takuulla yllätyt ;)

Kyselin Instagramin puolella (jos et vielä seuraa, löytyy nimimerkillä @nemuski) rentoudutko metsässä? 93% vastasi kyllä ja onhan se tämän ajan juttu, että metsään kehotetaan menemään rentoutumaan ja hengittelemään. Suurin osa nauttii puiden siimeksessä kulkemisesta, mutta sitten on tämä 7% porukka, johon minäkin lukeudun eli rehellisesti sanottuna en tykkää metsässä olosta (noloa, tiedetään!). Tässä perustelut:

- Pelottaa eksyminen, mieltä kyllä helpottaa meidän lähimetsä, jossa lähestulkoon koko ajan näkyy kerrostalot tai teollisuusaluetta, mutta on sielläkin hetkiä, kun ei näy ja mielikuvitus alkaa helposti laukkaamaan

- Pimeys on ihan no no, en pysty todellakaan astumaan pimeään metsään

- Pelottaa myös metsäneläimet, mitä näitä nyt on hirvet, sudet, karhut :D Ei ehkä niin todennäköisiä kohtaamisia, mutta mahdollista kyllä

- Pelottaa myös vastaantulijat, hiljaisessa metsässä yhtäkkiä onkin joku edessä ja vielä pahempi koirien kanssa kulkiessa irtokoirat, eikä ketään lähellä auttamassa (tappelu erittäin todennäköinen Lunan kanssa)

- Koirien kanssa on toki muitakin pelon aiheita esim. käärmeet, punkit, ampiaiset, hyttyset, venähdykset, haavat

- Koirat myös käyttäytyvät tavallista villimmin huumaavissa tuoksuissa ja säntäilevät sinne tänne, joten kulkeminen hihnoissa on hankalaa ja vapaana karkaamisen vaara on suuri

Käyn siis tutussa metsässä pieniä hetkiä koirien vuoksi ja kavereiden paineesta, mutta huomaan aina odottavani sitä, että päästään metsästä ihmisten ilmoille ja huokaisen, kun ollaan taas tutulla lenkkipolulla tai asfaltti jalkojen alla. 

Oli silti hauska huomata, että on muutamia muitakin, jotka ei niin metsässä liikkumisesta välitä, en ole ihan yksin nolona asian kanssa :D Mites teillä lukijoilla, rentoudutteko metsässä?

4.3.2022

Pörrönallet








Käytiin lähimetsässä napsimassa muutamat kuvat reilu viikko sitten, kun oli vielä kunnon pakkaspäivä ja paljon lunta. Tuli aikas ihania vai mitä?

Aurinkoista viikonloppua! Meillä alkaa nyt pieni talviloma <3