29.3.2013

Uimamaisterit hallissa


Nuga polskutteli ekaa kertaa uimahallissa Hyvinkäällä. Noviisia uitettiin noutajataluttimessa, ettei koko aika mene uima-altaan ympärillä juoksemiseen. 


Minä osaan jo! Nuga haki myös taidokkaasti narupalloa ja tennispalloa (pakko oli saada oma keltainen, kun tädille sellaista viskottiin..). 


Ulpu-täti noutaa mallikkaasti palloa.


Luna nousee rannalle huilaamaan. 


Leppoisaa pääsiäisen jatkoa, täällä ainakin aika säyseätä menoa eilisen jälkeen ;)

28.3.2013

Suloista pääsiäisen aikaa

Suloista pääsiäisen aikaa! Otetaan rennosti ja syödään hyvin.


Kuva: Monna Rantanen

Tämän viikon Morossa on ihana juttu vanhainkodissa työssäkäyvästä jackrussellinterrieristä, kannattaa lukaista. Meidän koirat olisi ihan innoissan, jos olisi tuollainen työ-/päivähoitopaikka.

Siitä tulikin mieleen, käykää äänestämässä lukukoira Numaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen facebook-sivuilla. Numa on tuttavani kiltti ja symppis whippeturos, joka on töissä Pirkkalan kirjastossa lukukoirana, lasten apuna. 

Äänestä suosikkiasi Pirkanmaan pelastuslaitoksen facebook-maskotiksi vuodeksi 2013. Äänestys tapahtuu tykkäämällä kuvasta ja jokainen voi tykätä niin monesta kuvasta kuin haluaa. Äänestysaikaa on 15.4.2013 asti. Luvassa on palkintoja.

27.3.2013

Kevätterveiset

Kuvat: Juha Martinmaa


Kevätterveisiä Anskulta, joka kävi trimmissä Saaralla ja on valmiina Tampereen sekä Rauman näyttelyihin! Tytöllä oli toiset juoksut alkuvuodesta ja yhteiselo work russel Olgan kanssa sujui mukavasti. Tappelua ei ollut, tytöt leikkivät yhdessä ja nukkuvatkin samassa sängyssä :)


Onko minussa isäni Nemon näköä vai kuvittelenko vaan? ;)

22.3.2013

Väsyttääkö


Torstaisin...


...väsyttää yleensä eniten


Jaksaisikohan sitä nousta...


Ei, ei jaksa...


Joskus käy kateeksi, kun toiset saa jäädä vällyjen alle ja itse on suunnistettava kohti toimistoa ;) Onneksi on perjantai ja viikonloppufiilis jo ovella!

20.3.2013

Samikset...

Kohta ratkeaa, kuka on samis Lunan kanssa vaaleanpunaisessa paidassaan...


Onni oli myötä katilla! ... eli Luna ja Iines on samikset :) Oikein paljon onnea voittajalle, laitathan sähköpostilla (nemuski@gmail.com) kotiosoitteesi, niin saan takin matkaan jo mahdollisesti ennen viikonloppua!


Kiitos paljon kaikille osallistujille, vanhoille ja uusille lukijoille sekä arvonnan linkittäneille! Olen jokaisesta kommentista ilahtunut :)


P.S. Sorry, kun arvonta hieman pitkittyi, meillä oli yllätysvieraita/rapsuttelijoita kylässä.

19.3.2013

Jedimestari

Meillä oli tänään hyvät treenit! 

Ekaksi Nemo sai Agiwars-episten jedimestari 2. pokaalin eli sijoittui YLÖKK:n epävirallisten agikisojen mediluokan kakkoseksi. Osakilpailuja oli neljä, joista vaan kahteen ensimmäiseen päästiin osallistumaan. Ekassa tuli nappisuoritus, tokassa hylätty, mutta tässä luokassa oli niin vähän osallistujia, että riitti palkinnoille. Nemo nuuskutteli pokaalin ihan fiiliksissä kotona (saattoi muutaman loikankin siinä ottaa.. saikkulainen, hups..).



Luna treenasi kurssikaverini Jannen kanssa. Tyttö oli tapansa mukaan suurilla kierroksilla halliin tullessa, mutta alkoi hyvin pian keskittymään puomin alastulokontaktiin kahdella namialustalla. Lopulta meni puomia myös ilman hihnaa ja pysähtyi kontaktille ihan oikea oppisesti! Sitten alkoi varsinainen liito ja ottivat epävirallisten kisaavien radasta ensimmäistä 7 estettä. Luna oli elementissään hypyillä ja putkilla, luki haastavampia kuvioita/ohjausta jo suht hyvin. Palautuslenkillä koira oli yhtä hymyä :)

Nugan kanssa tehtiin samoja juttuja, kun Lunakin. Seitsemän estettä lähti sujumaan, vaikka pitkät estevälit oli hankalia, kun Nuga tuli jalkoihin ja itse ei voinut kauheasti edistää tai poika pyyhälsi hypyistä ohi. Nuga on muuten siirtynyt isojen poikien kaulapantaan eli perinyt isälleen pieneksi jääneen puolikiristävän pannan. Hyvin on siinä pysynyt, eikä karkailusta ole ollut tietoa. Nugasta puheen ollen, poika vetäisi taas yksi kaunis työpäivä vanilijatuikun huiviinsa ja ei muuta kun tankoparsaostoksille...



Treeni intoa! Piakkoin alkaa taas haku kesän agilityryhmiin. Ainakin Pirkkalan Piskien sivuille on tulossa tietoa kesän kursseista huhtikuun alkupuolella. Olkaa tarkkana ;)

18.3.2013

Kevättalvea

Kyllä se kevät sieltä tulee! Ihanan aurinkoinen viikonloppu takana, mikä meni ulkoilun ja chillailun merkeissä. Lauantaina tehtiin taas reissu Helsinkiin, koirat kätevästi farmarin perässä. Luna nauttii, kun saa olla häkissä, josta pystyy seurailemaan maailman menoa. Pojat keskittyivät enimmäkseen autossa pötköttelyyn. (Nemon boksiin, kun kurkistaa, niin useimmiten vetää hirsiä jalat kohti taivasta, tiedätte varmaan näyn? ;). Kohteessa pääsivät parissa eri paikassa lenkille ja nuuskuteltavaa riitti. Nemo kävi taas linssin edessä keikistelemässä, tällä kertaa kuvaus oli ilmainen. Kuvia odotellaan jo kieli pitkällä. 

Sunnuntaina tehtiin useampi puolen tunnin lenkki (Nemon maksimi lenkitys tällä hetkellä saikulla) ja illalla Nuga lähti tallille mukaan, jossa sitten vierähtikin iloisesti 5h. Nuga oli pihatolla hengailemassa, kun hevosia laitettiin kuntoon, maastolenkillä mukana (kaksi irtokoiraa tuli vastaan, mutta onneksi ne tuolla maalla tuntuu tottelevan hyvin) ja vielä maneesissakin katselemassa estetuntia. Paljon sai rapsutuksia ja kehujakin, kuinka nätisti chillailee mukana. Ainoa, että yrittää vähän väliä hamuta hevosen kakkaa suuhunsa ja saan olla komentamassa...


Oma pihan iloja

Viime viikolla oli pientä masennusta ilmassa, kun tuntui ihan takatalvelle, onneksi ei enää! Tiistain treenipäivä kyllä piristi kummasti, sillä osa Lunan pentusista tulivat hallille tottutelemaan pannassa kulkemiseen, uusiin koiriin, hallin hälinään ja toisten haukkumiseen. Reippaasti menivät kaikki tytöt: Riemu, Ruusu ja RipaRapa, Rymy-poikaa vähän jännitti. Treeneissä oli siinäkin mielessä huippua, että Ville ope innostui Nugaa viemään radalla ja menoa oli hauska seurata, lisäksi sain hyviä vinkkejä harjoitteluun. Ville vielä kehaisi, että Nuga on nopea ja kuuntelee (ei ole aina sanottu parsonin kanssa ;D). Tästä on hyvä jatkaa, josko mekin Nugan kanssa johonkin agiryhmään uskaltauduttaisiin kesällä.


Lumi pöllyää

Nemo kuntoutuu hitaasti, mutta varmasti. Röntgenkuvauksen jälkeen ontui vielä viitisen päivää, vaikka tulehduskipulääkettäkin sai. Sen jälkeen käynti on ollut puhdasta ja mahd paljon ollaan yritetty olla pomputtamatta koiraa ja sohvaltakin nostaa alas, mutta eihän se läheskään joka kerta ole onnistunut (liian hitaat refleksit itsellä). Pieni hinku olisi jo Nemon kanssa treenaamaan ja kisakentille, mutta nyt täytyy vaan malttaa.


Nuga kiihdyttelee

Lunan kanssa on hioutunut uudenlaiset arkikuviot, kun ei mielellään lähde aamulla lenkille, joten olen antanut sen jäädä sohvan uumeniin nukkumaan, kun ollaan suunnattu poikien kanssa ulos. Luna käy kyllä sitten aamupalan jälkeen pikaisesti omassa pihassa tarpeillaan ja jatkaa köllöttelyä :) Tyttö on välillä ollut taas sängyssäkin lämmikkeenä ja tuntuu, että on niiiin sen juttu. Tuntuu, että on paljon paremmalla tuulella ja rauhallisempi kotona, kun on saanut yön mammia kainalossa.

Lenkki into on mennyt ylös-alas syklillä. Välillä ei huvittaisi yhtään töiden jälkeen ja välillä on oikein hinku, että pakko päästä ulos haukkaamaan happea. Lenkit kolmen kanssa menee nyt aika mukavasti, enkä suostu ilman juoksuvyötä lähtemään pientä pissalenkkiä kauemmaksi. Hyvänä apuna on ollut nyt myös tuo kolinapurkki, jolla turhat venkoilut toisten koirien suuntaan saa kitkettyä nopeasti pois (lukuunottamatta yhtä episodia, kun iso musta koira laukkasi meitä kohti nuoren tytön luistellessa holtittomasti perässä, silloin oli kaunis ohitus jossain hyvin kaukana ;D). Purkkia ei ole tarvinnut, kun kerran heittää koirien jalkoihin, sen jälkeen ovat aina uskoneet, kun pikkaisen rasautan purkkia. About kerran viikossa olen joutunut sitä helistämään, Nemo ja Luna eivät oikein enää noteeraa muita koiria, ainoastaan Nuga alkaa vetämään ja hengittelemään raskaammin. 


Elämänkumppanit

Se harmittaa, että koirat ovat päässeet kovin vähän viimeisen kuukauden aikana juoksemaan vapaana, jos omaa pikkuruista pihaa ei lasketa. Olen sen verran perfektionisti, että kannan huonoa omaatuntoa, jos lenkit on liian lyhyitä/koirat ei pääse vapaana juoksemaan päivittäin. Ihannetilanne olisi, kun koirat saisi painaa vapaana päivittäin vähintään tunnin ja muutenkin ulkoilua tulee olla pikku koirallakin vähintään 1,5h päivässä (ystävä tämän knoppitiedon oli jostain kuullut). Se meille nippa nappa tulee, kun aamulenkki on 20-30min, töiden jälkeen 1h ja lyhyt iltalenkki/pihassa juokseminen. Treenipäivinä/viikonloppuna ulkoilua tulee tietty enemmän. Millaisella kuviolla teidän arkilenkit menee?


Äiti, oot sä mun kamu?

Lähinnä tuon Nemon jalan ja niiden rotanmyrkkyjuttujen takia vapaana juoksemiset ovat olleet minimissä. Ainoastaan maalla Lunan kasvattajan luona ovat päässeet kirmaamaan. Koirapuistoja en uskalla ajatellakaan, sillä edelleen kuulee myrkkyjuttuja ympäri Pirkanmaata, jo seitsemättä viikkoa. Viimeisin on Vähäjärveltä Pirkkalasta eli meidän vanhoilta kotikulmilta, jossa pidin Nemoa lähes päivittäin vapaana ja tänä talvenakin. Hirvittää. 

Toisen karun jutun luin Aamulehdestä, kun koira oli varastettu meidän vanhan lähikaupan pihasta, omistaja oli poikennut sisältä hakemaan vaan suklaalevyn. Onneksi koira löytyi parin viikon kuluttua Lempäälästä. Meillä oli tapana kävellä Nemon kanssa siihen kaupalle, hain sisältä kauppatarvikkeita ja monesti jätskin, joka sitten  puokkiin nautiskeltiin pihassa. En uskalla enää koiria kaupan eteen jättää, olen ollut liian sinisilmäinen tähän asti. 

En tiedä, jaksoiko kukaan lukea loppuun asti, mutta tämä oli tällaista tajunnan virtaa ja itselle muistiin, vähän niin kun päiväkirjamuodossa ;)

Reipasta kevättalven viikkoa ja käykäähän osallistumassa prinsessalle -arvontaan, aikaa on vielä pari päivää!

P.S. Telkkarista poimitun tiedon mukaan: jää on paksuimmillaan huhtikuussa, voiko olla totta! Ehkä me sitten ehditään vielä jäälle niin, että Nemokin pääsee vapaana menemään... Nugaa ei tule sinne yksin lähdettyä viemään, kun sitten on vielä ne kaksi muutakin lenkitettävänä. Ja Lunaa en uskalla kaupungissa pitää vapaana oikeastaan ollenkaan, ellei nyt ole joku tosi kenkku keli, eikä ristin sielua missään :)

13.3.2013

Prinsessalle (arvonta)

Tehtiin kevättalven takkilöytöjä Turtolan Kodin Ykkösestä. Harmi, että liikkeestä poistuu lemmikkitarvikkeet, sillä heillä on ollut hyvä valikoima koirille. Kannattaa käydä vielä nopeasti kurkkaamassa, mitä poistoista löytyy (Lielahden myymälässä ei ollut enää oikein mitään jäljellä). Lisäksi löytyi ruskeat kevyttoppikset karvavuorella kaikille kolmelle + yksi pienempi koko ystäväni yorkille. 


Tämä takki on osoittanut Lunan lemppariksi, joten ajattelin arpoa yhden kappaleen myös teidän kesken! Palkintona on vaaleanpunainen neuletakki valkoisella tassukuviolla koossa 40cm, joka istuu erittäin hyvin 8kg koiramme päällä ja on helppo pukea.

Aikaa on viikko eli keskiviikkoon 20.3.2013 klo 17 asti. Olet mukana arvonnassa yhdellä arvalla jättämällä kommentin blogitekstiin, toisen arvan saat liittymällä lukijaksi tai olemalla jo lukija. Kolmas arpa tulee, kun linkität arvonnan blogissasi. Mainitse kommentissa, monellako arvalla lähdet takkia kalastelemaan :)


Tässä vielä mannekiini omassa takissaan <3


Ja pysyy päällä vähän vauhdikkaammassakin menossa...


Vaikka kaulus on noussutkin pystyyn... 


"Mut hei, nyt täytyy mennä, moi"


Onnea prinsessalle arvontaan! ;)

12.3.2013

Meidän kaunotar

Kuvat: Ulla Hellsten







Meidän kaunotar <3 

Harmi vaan, kun ei ollut ihan karvassa pentujen jälkeen, mutta se sallittakoon tuoreelle mammalle. 

11.3.2013

Nallen kanssa

Käytiin tosiaan muutama viikko takaperin studiokuvissa Vantaalla koirien kanssa. Sessio oli vauhdikas ja varsinkin pojista tuli aika paljon vaan niitä hönkötyskuvia, kun kielet roikkuu pihalla ja katse harhailee mihin sattuu. Nugan kanssa oli eniten vaikeuksia, kun riehuminen oli etusijalla ;) Näissä kuvissa on kuitenkin pysynyt suht paikallaan:


Kuva: Ulla Hellsten

Nugan ja Nemon välit ovat jotenkin lämmenneet. Ehkä Nemo on näyttänyt kaapin paikan ja Nugan pahin murrosikä on taittumassa, sillä ovat jo muutaman viikon ajan ihan leikkineet kaksistaan! Sellaista varovaistahan se on, mutta mitään murinaa ei ole kuulunut ja sohvallakin pötkötellään sulassa sovussa. Keittiössä saattaavat istuskella välillä peppu peppua vasten :)


Kuva: Ulla Hellsten

Nuga on kyllä hellyyttävä kaveri, varsinkin kun on kotona kaikessa rauhassa, niin tulee ihan kylkeen kiinni varovasti. Ja aamuisin innokkaasta ja samalla hellästä pusuttelusta, ei tahtoisi tulla loppua. Silmälaseja saa olla yhtenään pesemässä ;) Harmi, ettei näihin kuviin välittynyt se hellyyttävä katse, millä sulattaa ainakin mun sydämen sekunnissa <3 Tässä 'nallen kanssa' kuvassa on pientä pilkahdusta siitä katseesta.

9.3.2013

Varvasluussa murtuma

Viikon blogihiljaisuus johtuu siitä, että en olisi osannut muuta, kun pyörittää samaa levyä Nemon ontumisesta. Nyt ei tarvi enää pähkäillä, sillä lääkäristä löytyi syy: Nemon oikean eujalan toiseksi uloimmassa varvasluussa on pieni murtuma. Lääkärin mukaan pitäisi parantua täysin ja näin ollen on paras mahdollinen diagnoosi, varsinkin kun ajatellaan agilitykoiraa. Voi kuinka olo on helpottunut. 


Kuva: Ulla Hellsten

Harmi vaan, kun lääkärissä käynti venyi näin pitkälle. Ontumisen alkamisen jälkeen odottelin hierojan käyntiä 2,5 viikkoa, sillä Nemo oli välissä viisikin päivää täysin oireeton. Hierojan käynnin jälkeen oireet jatkuivat kuitenkin, jolloin 1 viikon päästä varasin lääkärin ja aika meni vielä viikon päähän eli päästiin ammattilaisen käsiin vasta 4,5 viikkoa ontumisen alkamisesta.

Lääkäri kyllä sanoi alkuun, että ei hänkään olisi mennyt heti lääkäriin, mutta röntgenkuvauksen jälkeen antoi ymmärtää, että aikaisemminkin olisi voinut tulla, mutta mitään peruuttamatonta ei ole tapahtunut ja hän ei syytä mua mistään :) Kuvassa näkyi siis varvasluussa pieni lommo ja siitä oli irronnut kaksi 'kiveä'. Jos nyt oikein ymmärin, niin näiden kahden kiven lähtemisen olisi mahdollisesti voinut estää, jos olisi jo aikaisemmin saanut tulehduskipulääkkeen, joka tyrehdyttää tämän prosessin. 'Kivistä' kuitenkaan tuskin tulee mitään vaivaa.


Kuva: Ulla Hellsten

Niinpä Nemolla on nyt 10 päivän tulehduskipulääkitys, mikä lääkärin mukaan on siinä mielessä huono, että koipi ei ole nyt sitten yhtään kipeä ja Nemo helposti käyttää sitä täysillä.. ;) Noh, lääkärin määräyksenä on nyt kuukauden päivät kevyttä lenkkiä hihnassa max 0,5h kerralla ja vältetään riehumista ja pomppimista; kohtalaisesti rajoitettu liikunta hihnassa kontrolliin asti. Lisäksi mennään kontrollikuviin kuukauden päästä, ei vaatine rauhoitusta.


Kuva: Ulla Hellsten

Kannatti jälleen kerran turvautua Eläinklinikka Oivaan, sillä palvelu oli ykkösluokkaa. Ensin Nemon etujalat taivutettiin, tassut ja rinta paineltiin, mutta mitään hälyyttävää ei näkynyt. Sitten Nemon sydän kuunneltiin ja poika sai lattialla rauhoituspiikin, jonka seurauksena seisoa pönötti useamman minuutin, ennen kun kiepahti melkein suorilta jaloilta nukkumaan, kevyeen horrokseen. Sitten röntgenkuviin, jonka jälkeen lääkärin kanssa tarkastelemaan kuvia ja miettimään, mikä on paras hoitokeino vaivaan. Sitten vielä Nemolle herätyspiikki, lääkkeet mukaan ja maksun aika. Nemo oli koko illan kotona aika väsyksissä, ensin ei olisi malttanut nukahtaa, mutta veti sitten sikeitä tyytyväisenä sohvalla meidän välissä, välillä herätettiin poikaa pissalle. Pahoinvointia ja alle päästämistä ei ollut. Puolen yön aikaan oli vasta oma itsensä (sai ruoan) eli 8h kuluttua rauhoitusaineesta.



Kuva: Ulla Hellsten

Tänään Nemo touhuaa ihan omana itsenään ja onpas mukavaa, kun pääsee jo 20-30min lenkeille. Pysyy meno sisätiloissa aisoissa ;) Aisoissa ei ole kyllä pysynyt noi meidän nuorimmat, kun viriteltiin korkea turvaportti alkuviikosta olohuoneen oviaukkoon... (Kiitos porttilainasta Artun porukalle!) Ideana siis se, että Nemo saisi olla työpäivien ajan omalla puolella hissukseen, sillä joka päivä töiden jälkeen on ollut matot ihan rullalla... Luna ja Nuga siinä enimmäkseen telmuaa, mutta tokihan Nemokin siihen innostuu mukaan. Tää tosiaan onnistui yhtenä työpäivänä, muina päivinä pikkuiset on olleet samalla puolella, kun Nemo... Luna taitaa mahtua turvaportin sivusta kampeamaan, mutta Nugan ei kyllä pitäisi, eikä pitäisi pystyä hyppäämään korotetusta yli... Täytyy ehkä tehdä jotain pieniä virityksiä tai laittaa Nemo vallan yläkertaan oven taakse. 

Rauhallista viikonlopun jatkoa!

P.S. Nemon persoonallisuutta kuvaa hyvin se, kun oli lääkärissä saanut herätyspiikin ja oli virkoamassa, mutta ei jaksanut vielä nousta, vähän silmiä vaan raottaa, niin silti joka kerta, kun kyykistyin sen viereen lattialle/sanoin sen nimen, niin heilautti häntäänsä kerran <3 Se oli vielä aika koomisen näköinen, kun nukkui peiton alla ja peitto vaan nousi hetkeksi :D

P.S.2 Suunnitelmissa on esitellä lisää studiokuvia blogissa ja teille on myös lähiaikoina vaaleanpunainen yllätys..!

2.3.2013

She's a lady

 
Kuva: Ulla Hellsten
 
Lauantai-iltaa!
 
Miten teidän viikonloppu on sujunut? Täällä aika rauhallisissa merkeissä ja tällä hetkellä on mukava käpertyä viltin alle teemuki kourassa, koirat tietty molemmin puolin lämmikkeinä, sillä ulkona tuiskuttaa vaakasuoraan ihan kiitettävästi.
 
Viikko takaperin otetut studiokuvat saapuivat ja niistä näkee, että aikamoiseksi sählingiksi se sitten meni, kuten parsoneitten kanssa arvata saattaa ;) On siellä joukossa myös muutamia söpöstelykuvia, kuten tämä Lunan kaunis pääkuva.
 
P.S. Tämän kauniin ladyn pentuja on vielä vapailla markkinoilla. Ota yhteyttä Lunan kasvattajaan, jos kaipaat elämääsi rakkautta ja pientä vilskettä! <3