Mitä muistoja

Ihania muistoja tuli vastaan, kun Nemo lomaili viikon Hauskassa marraskuussa 2009, vähän alle 1,5-vuotiaana. Kavereina olivat Nemoa kuukauden vanhempi Elmeri, vuoden nuorempi Siiri ja vielä Saimi mummukin 💖 Kuvia ja videoita lomaviikosta oli paljon: vetoleikkejä, sängyssä painimista ja nukkumista kavereiden kanssa kylki kyljessä, ulkona hangessa juoksemista ja agilitytreenit Jaanan kanssa! Toni oli ottanut kuvat ja Ville piti tuntia. 

Paras loma ikinä! Täältä voi lukea lyhyen jutun lomasta (harmi, kun Vuodatus.net kadotti kuvat aikoinaan, enkä ole niitä edelleenkään manuaalisesti lähtenyt lisäämään, ollut työn alla noin 10 vuotta 😅). 

Kuvat: Toni Lund

Kiitos Hauskan poppoo! Jännä juttu, että osan 16 vuoden takaisista koirajutuista muistaa, kun eilisen päivän, mutta tämä helmi muistui vasta kuvien kera mieleen 😍

Talviloma meni

Viime viikko oltiin talvilomalla ihan kotosalla. Ohjelmaa ja tapahtumia oli vähän liiankin kanssa ja niinhän siinä sitten kävi, että tulin flunssaan keskiviikkona, mutta onneksi oli lievää sorttia, joten ei mennyt kovin montaa päivää sohvan pohjalla. 

Loman kunniaksi Nemo antoi nukkua joka aamu klo 6-6.30! Ihan parasta herätä virkeänä. Tehtiin lomalla 3-4 lenkkiä päivässä ja kaikessa rauhassa pitkän kaavan mukaan, veikkaan, että tämä vaikutti pidempiin yöuniin. 

Talviloma starttasi naistenpäivän kunniaksi risteilyllä naisporukalla. Nemo oli pärjännyt reilun vuorokauden mukavasti miehen huoltaessa ja mummukin tuli erikseen vielä lenkittämään poikaa aikansa kuluksi. Lenkillä oli ollut vähän haastavaa, kun joka paikka oli jäässä ja naapurissa oli mennen tullen huutanut ikkunassa kylässä olevat dobermannit.

Kaikkina terveenä olo päivinä tuli käytyä humputtelemassa kylillä ja näin rauha pysyi kotona, kun Nemo sai aina sillä välin kunnon unet. Olenkin nyt huomannut, että pojan levottomuus on pitkälti sitä, että on oikeasti väsynyt, eikä niinkään aktiviteettiä vailla. Laivareissun jälkeen mulla oli ohjelmassa hevosen hoito, pakopeli, uimahallissa polskuttelu, ystävän kanssa jäälenkki + lounas, vähän shoppailua, päiväleffa ja Ideaparkissa pyörähdys.

Eniten harmitti, kun flunssan takia peruuntui matkasuunnittelutreffit ystävän kanssa sekä Helsingissä Otavalla kirjajulkkarit, johon olin saanut kutsun Emmi Hakiolta, Koiraspesialistin pentuopas. Täytynee lukea tämä, koska omat pennun kasvatus tiedot on jo ruosteessa. Onnea vielä kerran Emmi!

Toinen uutuus koirakirja, josta sain suosituksen eläinlääkärin vastaanotossa asioidessa on Koiran perustarpeet ja hyvinvointi, tämä voisi auttaa ymmärtämään sitä, kuinka tällaisen aktiivisen seniorin kanssa eletään. Ihanaa, kun tulee näitä uusia koirakirjoja, jossa päivitetyt tiedot! Vuosia sitten kollasin lähes kaikki kirjaston koirakirjat kannesta kanteen ja olin hämmentynyt, kun metodeja oli niin monia ja osa ihan ristiriidassa keskenään. Siitä oli aika vaikea lähteä liikkeelle ensimmäisen koiran kanssa, mikä nyt olisi meille sitten se oikea ja paras tapa toimia.

Lomakelit oli ailahtelevat, kun alkuviikko mentiin komeassa auringonpaisteessa niin, että aamulla pakkasta, päivällä plussaa. Sitten tuli rankkaa vesisadetta pari päivää. Lumet ja paksu kerros jäätä ehti sulaa jo paikka paikoin kokonaan, lenkillä pääsi pitkiä pätkiä pelkällä asfaltilla. Sade muuttui lopulta viikonloppuna lumeksi ja sitä tuli kunnon kerros joka puolelle. Nemo on aivan innoissaan nyt, kun ei ole liukasta, vaan pääsee pakkaskelillä lumella juokseamaan, sukeltamaan penkkoihin ja tietty mutustelemaan lunta suuhun.

Nemo on jatkanut rapsutusten kerjäämistä kotona ja lenkillä ihan tuntemattomilta. Poika on niin liikkis, kun kääntyy katsomaan ohi meneviä, tapittaa silmiin, heiluttaa häntää, vetää kohti ja ei aikaakaan, kun on jo jonkun helmoissa paijattavana. Viimeisimmäksi sai huomiota kehitysvammaiselta naiselta ja molemmat niin nautti, Nemo ei olisi lähtenyt siitä mihinkään. Kotona poika on selvästi enemmän pyytänyt meitä leikkimään, varsinkin miehen kanssa heillä on ihan omat juoksuhippansa :D Meinasi käydä myös vanhanaikaiset, kun Nemo oli jo sentin päässä mun vartioimattomista aamupalaleivistä olohuoneen sohvapöydällä. Ehdin kuitenkin syöksähtää paikalle ennen, kun oli myöhäistä. 

Mukavaa alkanutta viikkoa, se on tulevalla viikolla jo pääsiäinen!

Aurinkopaikka

Ihanat välipäivät

Loma on ollut ihana, vaikka ei ole ollut erikoista ohjelmaa tai ehkä juuri siksi. Joulua on saanut fiilistellä kaikessa rauhassa ja vielä vaan jatkuu tunnelmointi kausivalojen, kuusen ja kynttilöiden loimussa. Nyt pikkuhiljaa on siirrytty joululeffoista perussarjoihin ja kirjoihin, mutta herkkuja, etenkin suklaata, riittää vielä pitkälle tulevaa vuotta. Olen joka päivä kiitellyt elämäni ensimmäisiä välipäivä vapaita 💖

Ystävältä saadut tontut ikkunalaudalla

Joulunurkkaus

Mummu sai lahjaksi tällaisen suloisen

Perjantaina 22.12. loman alkaessa näin lapsuudenystävää lahjojen vaihdon merkeissä ja Nemokin pääsi autoajelulle mukaan, kun ei malttanut levätä mun toimistopäiväni päälle, niin autoon nukahti nopeasti ja kuorsaus vaan kuului boxista. Illalla koirien isä poikkesi kylässä ja Nemon kanssa oli jälleennäkemisen riemua. Poika kaikessa hömpötyksessään kompastui suoraan lattialla istuvan iskän syliin 😅 Pötkötteli siinä vähän ihmeissään, mutta mielissään. 

Lauantaina 23.12. käytiin äitini kanssa haudoilla ja juotiin glögit. Pappakin kävi tuomassa lahjoja ja moikkasi Nemon toivotellen: "Hyvää joulua nyt sitten". Kotona vietettiin oman pikku perheen kesken joulua syöden hyvin, vaihtaen lahjat, saunoen ja herkutellen leffaillan merkeissä. Nemokin sai ensimmäisestä paketista herkkutikun, avasin sen pojalle, koska viime jouluna meni koko paketti poikineen mahaan.

Mummun lahja

Välipäivien aamua

Aattona 24.12. päivä alkoi leppoisasti tallilla Tahti suomenhevosen hoidolla ja käytiin kahlailemassa hangessa kentällä. Kotimatkalla nappasin mummun mukaan ja syötiin, lenkkeiltiin sekä saunottiin meillä. Nemo oli ilahtunut mummun jakamattomasta huomiosta yön yli kyläilyllä.

Joulupäivänä 25.12. suunnattiin mummulle varsinaiseen sukulaisjoulunviettoon. Meitä oli ruokapöydässä yhteensä 9hlöä + veljentytön koira Nila. Olipas ihana nähdä kaikkia, tunnelma oli rento ja lämmin. Lahjojakin vaihdettiin taas melkoinen määrä! Ihanasti meillä aina huomioidaan perheen karvaisetkin omilla paketeilla. 

Tapaninpäivä 26.12. olikin sitten ensimmäinen päivä, kun ei ollut mitään sovittua menoa ja se meni rennosti ulkoillen, syöden, leffojen, kirjan ja villapaidan kutomisen parissa.

Nemo chillailee

Ihanaa, kun on lunta

Aamupäikkärit Nemo polvitaipeessa 💕

Ensimmäisenä välipäivänä hurautettiin Akaaseen Nemon pitkäaikaiselle fyssarille, missä oltiin käyty viimeksi huhtikuussa. Poika meinaan vetäisi pari päivää ennen joululomaa aamulla kotona sisällä hepulirallit (eikös näistä parsonpamauksista sanota, että koira on silloin onnellinen!), jonka puoli välissä häntä meni sivulle ja kun lopetti rallauksen, niin jäi sinne sivulle ja piti saman puolen takajalkaa mahan alla. Kömpi siitä sitten hetken päästä tyytyväisenä omaan petiinsä ja nukkui pari tuntia sikeästi. Siitä, kun nousi, niin häntä oli suorassa ja poika oma itsensä, mutta ehdin jo toden teolla pelästyä! Ilmeisesti oli kyseessä joku hermopinne ja selkä olikin juminen, mutta antoi käsitellä hyvin. Kiitos jälleen ihanalle Katille ja varsinkin, kun aika järjestyi lyhyellä varoajalla pyhien alla 💖

Nemo oli varmaan mennyt erityisesti jumiin, kun täällä oli viitisen päivää ihan pääkallokelit. Yritettiin kyllä lenkkeillä metsäpoluilla ja jääradan sivussa, mutta siellä sitten taas kova lumi upotti eli oli hieman haastavat olosuhteet liikkua. Nyt taas on reippaasti lunta ja olen huokaillut joka päivä, kuinka kaunista on tällainen kunnon luminen talvi. Sain Oivasta kotihoito-ohjeet, joten lyhensin lenkkiä, en antanut hyppiä sohvalle/sohvalta/ulko-oven rappusilla, annoin 5 päivän kipulääkekuurin ja maitohappobakteeria ruoan sekaan. Kipulääkekuurilla Nemon olossa ei ollut suurta eroa normaaliin, mutta lonkkien nuoleminen vähentyi, melkein loppui. Käytän myös nyt takkia lenkeillä, jotta lihakset pysyisi lämpöisinä.

Fyssarin jälkeen maistuu uni

Välillä Lunan pedissä

Sattumalta fyssarin kanssa samalle päivälle oli varattu myös Oivaan sapen kontrolliaika ja saatiin hyviä uutisia: sapessa ei näkynyt ollenkaan sakkaa ultrassa eli jatketaan Ursocholia pienellä annostuksella ja seuraava kontrolli on vasta 6kk päästä. Sailakin oli ilahtunut ja ihmeissään, kun tulos oli näin hyvä. Samalla reissulla Nemo sai myös Librela nivelpistoksen, mitä fysioterapeutti ehdotti ja lääkäri puolsi. On kuulemma pidetty ja tehokas, Saila totesikin, että eikö Nemo ole aiemmin saanut. Ei ole, kun ei olla koskaan luustokuvia otettu, niin ei ole virallista tietoa mm. nivelrikosta, vaikka ainahan poika on melko jäykkä ollut esim. yliliikkuvaan Lunaan verrattuna.

Nemon lonkkien nuoleminen ei ole vielä kokonaan loppunut, mutta on nyt jo selvästi rauhoittunut, kerran pari päivässä ja muutamia sekunteja, eikä mitään kalvamista enää. Lisäksi nukkuu paljon paremmin ja sikeämmin, oikein sellainen syvä kuorsaus vaan kuuluu. Kahtena edellisenä aamuna on muutenkin nukuttu klo 7.30 asti! Oon saanut räpytellä silmiä pariin kertaan, kun olen katsonut kelloa. Viimeksi olen saanut syyskuussa nukuttua niin kauan, kun nukuttaa.

Muina välipäivinä olen puuhaillut omia kivoja juttuja mm. täyttänyt vuoden 2024 kalenteria (joo, mulla edelleen paperikalenteri käytössä 🙋), poikennut kaupungilla, kirjastossa, kirpparilla, Ideaparkissa, lounaalla jne. 

Vähäjärvellä lenkillä

Huominen uuden vuoden ilotulitusten räiskintä taas vähän huolettaa. Nyt kun ei ole viilipytty Lunaakaan rauhoittamassa tilannetta. Täytyy huomenna viedä Nemoa lenkille kahdella hihnalla, joissa toisessa panta ja toisessa valjaat kiinni. Pamahtelua on kyllä valitettavasti kuulunut jo ainakin torstaista asti, mutta tullut kauempaa, eikä Nemo ole reagoinut. Ollaan toki lähdetty sitten lenkiltä aina kotiin päin. 

Tänään lenkkeiltiin Pirkkalan Vähäjärvellä koko perheen voimin aika rapsakassa pakkassäässä. Mittari näytti -7 astetta, mutta kävi niin kova viima, että kaapin lämpöisimmät vaatteet sai olla päällä. Sielläkin alkoi sitten kuulua pauketta juuri, kun oltiin päästy järven vastakkaiselle rannalle autoon nähden... Onneksi sekin kuului kaukaa, mutta pamauksia tuli ainakin 10-15kpl. Ihme touhua, kun kello oli vasta n. 13. Tätä kyllä vähän etukäteen pelkäsin, että meteliä on useampana päivänä, kun aatto osuu sunnuntaille.

Nemo monesti seuraa edellä menijää

Jäälle ei vielä uskaltanut kävelemään

Rauhallista vuoden vaihdetta, pysytään eläinten kanssa turvassa sisätiloissa niin paljon, kun mahdollista! Täytyy jo tänään kuulostella ennen iltalenkkiä, kuuluuko pauketta ja jos kuuluu, niin sitten vaan omaan pihaan tarpeille kytkettynä. 

P.S. Oletteko muistaneet ilmoittaa Koirarekisteriin tiedot? Ilmoitin Nemon sinne vasta tällä viikolla. 

Hyvillä mielin palaamassa arkeen

Meillä loma lähenee loppuaan ja ollaan ihan hyvillä mielin palaamassa arkeen maanantaina. Etätyöt on tehnyt sen, että arjen ja loman välillä ei ole niin suurta kuilua, kun aikoinaan joka päivä toimistolle klo 8 rientäessä. Saa nukkua pidempään ja aamut ei ole minuuttipeliä. Parasta tietty, kun etätöissä saa olla koirien kanssa, vähän rapsutella ja sylitellä sekä päästää tarvittaessa kesken päivää pihaan ja antaa välipalaa. 

Nemo suu hymyssä Piskien kentällä treenailemassa

Muutenkin ollaan herätty lomalla joka toinen aamu Nemon toimesta klo 6 ja joka toinen aamu, kun Nemo on nukkunut, niin olen herännyt viimeistään klo 7 eli ei tarvitse edes lomarytmiä kääntää arkirytmiin. Luna on nukkunut joka aamu niin kauan, kun minäkin. On ollut kyllä ihanaa, kun lähes joka yö on saatu nukuttua 9h ja välillä paikattu unia päikkäreillä. Viikonpäivät on menneet sekaisin jo heti ekalla viikolla, joten siinäkin mielessä tietää, että loma on tehnyt tehtävänsä.

Kahden

Loma on tuntunut myös pitkältä! Useinkaan ei näin ole ollut, mutta nyt olen lomaillut pääosin yksin, miehen ollessa arkipäivisin töissä. Aamut on monesti alkanut lenkin ja ruoan jälkeen sohvalla kirjan parissa koirat kainalossa, välillä sarjojen ja käsitöiden kanssa sekä monena aamuna myös kunnon hikisellä pyörälenkillä, koirien nukkuessa samaan aikaan tyytyväisenä kotona ilman häiriöitä. Meillä näkee autokatoksen pikkuikkunasta olkkariin ja mulla on tapana kurkata siitä lähteissä ja tullessa kotiin. Välillä ei edes raaskisi mennä sisään, kun nukkuvat niin autuaana, Luna yleensä pörröpedissä ja Nemo sohvalla. 

Nemo 15v 2kk

Lisäksi koirien kanssa on vierailtu mummulassa, tehty lenkkejä pitkin poikin Pirkanmaalla, Luna on saanut uida omassa altaassa päivittäin ja Nemo on päässyt Pirkkalan Piskien kentälle vähän treenailemaan paikallaoloa, luoksetuloa ja temppuja. Poika oli niin innoissaan yhdessä tekemisestä ja loppuleikeistä!

Koirat mummulassa muutaman minuutin paikallaan

Samalla reissulla poikkesin Peten Koiratarvikkeesta hakemassa koirille uudet kongit. Koirille löytyi myös hammasharjat edullisesti Hurrikaanista, jossa hyvä laaja valikoima koiratarvikkeita. Olin näitä harjoja etsinyt kesäkuusta asti Tallinnaa myöten ja nyt tuli vastaan, 4kpl/4€! Kokeilussa on myös uusi koirille ja kissoille soveltuva Tummelin hammastahna, joka on paahtopaistin makuinen, mutta haisee kyllä jollekin desinfiointiin viittaavalle, joten ei ehkä koirien suosikki. 

Ollaan tietysti myös herkuteltu. Koirat on saaneet namien lisäksi jätskiä, lämpöistä voileipää, makkaraa yms. Toki määrät on pidetty ihan pieninä, jotta mahapuruilta on vältytty. 

Luna jäätelöjonossa

Keskellä lomaa koiria oli hoitamassa mummu ja toinen mummu. Kolme yötä oli mennyt mukavasti ja nopeasti. Lunalla oli ollut hieman närästystä, mutta kun oli saanut syötyä, niin oireet mennyt ohi ja Nemo oli aika paljon hönköttänyt innoissaan, mutta aina lopulta sitten rauhoittunut, jos ei muuten, niin boxiin kuorsaamaan. Koirat olivatkin ihanan puhki pari päivää meidän reissun jälkeen.

Ihan poikki mummujen vahtimisesta

Onko siellä muita, joilla lomalta paluu töihin on tämän viikon jälkeen?

Kivaa viikonloppua ja tsemppiä kaikille agilityn SM-kisoihin Jyväskylään!

Viikonloppuaamujen paras hetki, koko perhe koossa

(kahvia ja sisustusohjelmia taustalla)

Miisan kanssa lenkillä

Hellurei, täällä vietetään ensimmäistä lomaviikkoa! Kelit on olleet epävakaisia ja sateita on piisannut. Se ei ole meidän menoa kuitenkaan hidastanut, kun joka päivä on ollut ohjelmaa, mutta rutkasti myös ohjelmatonta aikaa. 

Nemo 15v ja Miisa 3v lenkillä

Kotona ollessa on tullut pyöritettyä pesukonetta... Täällä on pesty koirien pyyhkeet, boxit, pedit, kaulapannat, hihnat ja itse koirat :D Kumpikaan koirista ei välitä shampoopesusta, mutta nopeasti se hoituu suihkunurkkauksessa illalla, niin saa yön yli kuivua, eikä tule vilustumisia. Lunalla oli oikein kylmä pesun jälkeen ja huolellisen pyyhekuivauksen jälkeen sai vielä viltin päällensä. 

Kuuma!

Molempien koirien kanssa on nyt tehty laatuaikalenkkiä. Nemon kanssa vähän lyhyempää ja Lunan kanssa sitten pidempää sekä vauhdikkaampaa. Yllättäen tyttö ei ole juurikaan kiskonut, kun on yksin päässyt lenkille ja on voitu edestä hänen vauhtiaan. Nemo on ollut aina kovempi haistelemaan ja merkkailemaan, niin siinä niitä nykimisiä sitten tulee, kun Luna ei malttaisi juuri odotella. 

Hannan namit maistuu

Nemo pääsi privaattilenkille kummityttöni parson Miisan kanssa ja oli silmin nähden iloinen suu hymyssä, alkulenkistä koikkelehti hypähdellen, kun ymmärsi, mihin oli päässyt. Tehtiin Ylöjärven harjulla n. 40min lenkki ja hyvin jaksoi, kun sai haistella ja Hannan treenitaskusta nameja! Keli oli yllättävän lämmin +21, hiostava, eikä satanut. Ihanasti tulivat juttuun Nemo 15v ja Miisa 3v. Oli niin kiva lenkkeillä rennosti tällaisten terrierien kanssa, jotka eivät ole mustasukkaisia nameista, huomiosta tai toisistaan. Nemo vähän lupsutteli Miisan pissoja ja sitähän se sitten tiesi, että tytöllä alkoi vielä samana iltana juoksut. 

Harjulla Nemoa vetää puoleensa tytöt sekä namit

Lomatunnelmaan on päästy siinäkin mielessä, että koirat malttavat taas nukkua vajaan 2kk aamuherättelyjen jälkeen. Päivissä on enemmän menoa ja meininkiä, kun pääsevät useammin lenkille ja ovat kodin joka touhussa mukana ;) Sitten maistuu paremmin unikin. 

Mukavaa kesän jatkoa! Toivotaan vielä rantakelejä <3

Lomalla aamun voi aloittaa näin <3

Nemokin tuli kylkeen, kelpaa <3

P.S. Hankittiin vasta kesän ekat mansikat ja Nemo meni ihan sekaisin, yritti viedä sen mansikkarasian sohvapöydältä sekä ravasi edes takas. Tottakai saivat sitten molemmat mansikoita useampana päivänä.

Pääsiäisen jälkeen

Kevät!

Nemon kanssa kaksin lenkillä

Onpas ollut ihania aurinkoisia päiviä jo monta viikkoa putkeen! Naurattaakin vähän tämä meidän suomalaisten mentaliteetti, kun aurinko paistaa ja on +10, niin porukka on heti terasseilla suuriin piirtein shortsit jalassa :D

Yleensä en ota mitään riskejä, vaan olen sitkeästi toppatakissa niin kauan, että on oikeasti lämmintä aamuin illoin ja nyt sitten kuitenkin kauhean talvitakki hikoilun seurauksena olin yhtenä päivänä jo nahkatakissa liikenteessä ja pum, heti flunssassa. Noh, toivottavasti huomenna jo työkuntoisena. 

Kipeänä koirien lenkittäminen ei ole mitään herkkua, mutta kyllä niistä aina jotenkin selviää. Jos on itse ihan konttauskunnossa (kuten monesti olen, jos rajumpi flunssa iskee), niin sitten ei voi muuta, kun päästää pihaan koiria tarpeille. Nemo vaan hädin tuskin suostuu pissan sinne tekemään, niin on se vähän nihkeää. Luna taas viihtyy, vaikka koko päivän pihapiipahduksilla. 

Samikset <3

Luna näyttää pojaltaan Nugalta

Piilossa

Auringonpalvoja vuodesta 2010

Nemo asetellut kph karvalankamaton mieleiseen malliin

Kuorsaus vaan kuuluu

Kutomisseura

Pääsiäisloma meni meillä mukavasti ja tuli tarpeeseen. Etukäteen ei ollut paljoakaan suunnitelmia, mutta niin vaan joka päivä oli jotain menoa, ehkä liikaakin :D Tuon auringon voimalla tekee mieli mennä ja vasta jälkeen päin huomaa, että olisi voinut enemmän levätä. Loma starttaili mummun yökyläilyllä. Koirat niin nautti, kun mummu huomioi koko ajan ja käytiin porukalla lenkillä. Herkkujakin tottakai saivat. Pääsiäiseen mahtui myös mm. Suinulan muistoratsastus, pizzat italialaisessa, vesijuoksua, Tahdin hoitopäivä, asuntonäyttö (ei tullut kauppoja) ja Tapparan peli. 

Murut kainalossa

Mummulle ekana suukot

Luna nappisilmä

Useamman kerran viikossa ollaan tehty taas lenkkiä muualla, kun kotiympyröissä. Näin päästään helpoiten, ettei tarvi pelätä naapurin irtokoiria. Olen kyllä alkanut pääsemään heidän lenkkirytmiin kiinni eli käyvät aamulla yleensä klo 8 maissa, iltapäivällä ennen klo 16 ja illalla ehkä 21 jälkeen. Ihan mukavasti ajateltu, koska tuolloin on vähemmän koiria liikenteessä, kun klo 8-16 työläiset on duunissa. Lenkkeilty ollaan ainakin Ylöjärven keskustassa, Piikahaassa, Kalevassa Kiovan puistossa, Lielahdessa, lähipuistossa ja Tesoman keskustassa. 

Kaverilenkillä Martti, Miisa, Nemo ja Luna

Meillä oli yksi erikoisempi vuorokausi, kun Luna meni mummulaan yökylään ja hain kotiin sitten seuraavana päivänä töiden jälkeen. Taloyhtiössä tehdään patteriverkoston tasapainotusta ja työmiehiä on käynyt asunnoissa jo parin viikon ajan. Tämä vuorokausi oli sellainen, kun vedet meni poikki ja asunnossa käytiin pitkin päivää, niin oli helpompaa, kun Luna ei ollut huutamassa ovella ;)

Tytöllä oli ollut ihanaa, kun sai nukkua mummun kainalossa ja olivat käyneet mummu, ystävänsä ja Luna Kaupin metsässä vauhdikkaan 1,5h lenkin. Sohvalla oli tietenkin makoillut mummun päällä ja suukotellut yhtenään. Jossain kohtaa oli kyllä rauhoittunut tyytyväisenä sänkyyn nukkumaan ulkoilun päälle <3 Sillä välin kotona oli rauhallista ja Nemokin malttoi nukkua sikeämmin pedissään. Toki nousi aina, kun joku meni jääkaapille, mutta työmiehistä ei ollut moksiksaan. Kivaa vaan, mitä enemmän on porukkaa.

Nemo meni Lunan viereen

Samikset <3

"Mitä kuvailet?"

Nemo pääsi 4kk tauon jälkeen fyssari Katille Toijalaan ja nautti, varsinkin lapojen kohdalta käsittellessä kuului vaan hyvänolon murinaa. Mitään suurempia jumeja ei ollut, tavanomaista kireyttä. Nemo olikin kotiin tullessa ja pari päivää sen jälkeen, kun pikkupoika hyppien ja loikkien.

Viikon päästä meillä on varattu valokuvausaika miljööseen! Saatiin yhteydenotto kuvaajalta ja oli sen verran kiva diili, että otettiin tarjous vastaan. Pitäisi vielä koirien karvaa siistiä ja varmaan molemmat oikein pestä. Toivottavasti tulee kiva kuvaussessio, vaikka on uusi kuvaaja ja Lunakin mukana... Olen luonut jo pientä suunnitelmaa, kuinka homma saadaan purkkiin kunnialla. Tyttöhän siis innostuu täysin ja repii, riuhtoo, hihkuu ja haukkuu, mutta eiköhän siitä jälleen selvitä huumorilla :)

Pizzavahti

Iloa ja valoa kevääseen, pysykäähän terveinä!