11.7.2024
Nemon seikkailut jatkuvat
7.7.2024
Nemo 25.6.2008-6.7.2024
28.6.2024
Mitä muistoja
25.6.2024
Juhlapäivä
En olisi uskonut, että tällainen juhlapäivä vielä saadaan, kun Nemo murmeliini täyttää tänään 16 vuotta! Ihan mieletön ikä.
Toki ikä jo näkyy mm. lenkillä hitaampana tahtina ja dementia vaivaa eniten niin, että koko ajan on nälkä ja kerjuu sen myötä. Pilke Nemon silmäkulmassa kuitenkin vielä on sekä kepposet mielessä päivittäin.
Hellyyden ja herkkujen täyteistä juhlapäivää rakkain!
You are the first, the last, my everything <3
(Barry Whiten sanoin)
20.6.2024
Perustarpeet ja hyvinvointi
Juhannus on startannut ja meille se tarkoittaa pitkää viikonloppua pääosin kotosalla. Ohjelmassa on ainakin grillailua ja saunomista, mutta myös pakkauspuuhaa + siivoamista riittää, koska meillä on enää viikko muuttoon. Muuttomatka on lyhyt noin kilsa metsän kautta eli samat lenkkipolut säilyy.
Viime viikolla kyläiltiin pitkästä aikaa mummulla. Nemo oli intoa täynnä koko reissun ja mummu hemmotteli herkuilla. Automatka mennessä meni hyvin, mutta takaisin tullessa Nemo oli levoton boxissa, joten pysähdyin kaupan pihassa ja otin repsikkaan valjaissa. Loppumatka meni paremmin, kun viilennys puhalsi suoraan päin.
Muutamana päivänä mulla oli vähän pidempi meno (n. 6h) ja Nemo oli mun lähteissä ensin nukkunut tunnin pari, mutta sen jälkeen kuulemma pyörinyt kotona pitkään rauhoittumatta. Ei ollenkaan kivaa kuultavaa, kun ei malta levätä, vaan on käevllyt taukoamatta alakertaa ympäri ja läähättänyt. Kuitenkin sitten mun saapuessa kotiin oli ihan häntä heiluen ja iloisena lähdössä lenkille.
Eilen oli myös villiä menoa, kun Nemo alkoi pyörimään etätöissä jo klo 13. Erehdyin sitten lähtemään siinä kohtaa viemään tien sivuun tarpeille, kun ajattelin, että saattaa oikeasti olla hätä. No, ei se siitä ollut kiinni, vaan kotiin palatessa meno vaan yltyi, kun en tarjoillut edes ruokaa. Nemo on tottunut/päättänyt, että aina ulkoa sisälle tullessa saa nappulaa. Lopulta klo 15 päästiin oikealle lenkille ja sai ruokansa. Oli sitten niin kierroksilla, että kävi vaan hetkittäin omassa pedissä, kunnes matka jatkui ympyrää alakerrassa. Lopulta rauhoittui, kun lähdin kesäteatterireissuun ja sai jäädä yksin kotiin. Kurkkasin autokatoksen ikkunasta, että petiin meni. Mies kyllä raportoi myöhemmin, että pyörii taas.
Illalla teatterireissun jälkeen oli silmin nähden ilahtunut mun tullessa kotiin, häntä heilui taas vimmatusti! On se niin mun perääni, eikä miehen tai mummun läsnäolo enää rauhoita, äiti se pitää olla. Nemon kierrokset johtuivat varmaan mummun edellisen päivän yökyläilystä ja kun älypelit/kipot oli jokusen päivän tauolla. Mummun vierailun ajan Nemo oli melko rauhallisesti ja aivan onnessaan, kun mummu tarjoili mansikoita sekä pensasmustikoita, suurta herkkua! + Toki paljon huomiota, suukkoja ja rapsutuksia.
Luin pari päivää sitten yhdeltä istumalta uutuus kirjan Koiran perustarpeet ja hyvinvointi. Vahva suositus! Kirjassakin se todettiin, että koiratietoa tulee päivittää, sillä 10v sitten opitut asiat ei kaikki ole enää tätä päivää. Tuli yllättävän paljon uutta tietoa ja ahaa -elämyksiä. Olen kyllä tehnyt paljon koirien eteen ja nähnyt vaivaa, mutta näin vilkkaiden koirien kanssa voisi sen käyttää enemmän rauhoittaviin asioihin ja hyvänolon tunteisiin. Aikoinaan 16v sitten ei vielä rauhoittumisesta puhuttu, vaan pikemminkin aktivoinnista.
Koirille tyydyttävää on saada päättää joistain asioista, saada nuuskia ulkona niin paljon, kun huvittaa ja vaikka seisoskella kadun kulmissa katselemassa maailman menoa. Lisäksi kirjassa painotettiin, että koiralle luontaista on nähdä vaivaa ruokansa eteen, joten Nemolle juuri nuo älykipot/pelit tuo hyvää mieltä ja toki väsyttääkin sopivalla tavalla. Levon tärkeys nousi myös esiin useaan kertaan eli erilaiset nukkumapaikat ja rauhallinen ympäristö, koiran unentarve on vuorokaudessa 14-20h.
Rutiineja painotettiin tietysti myös ja ihan uutena kuulin, että koirien kanssa kannattaa mennä samaa lenkkiä vähintään 2 päivää putkeen. Rutiinit. Ollaan nyt tätä toteutettu, samoin haistelua ulkona saa tehdä niin kauan, kun sielu sietää ja jos koira pysähtyy, niin sen annetaan katsella maisemia kaikessa rauhassa. Siis niin yksinkertaisia juttuja, mutta ei vaan ole tullut mieleen, kun ollaan oltu aina vaan vauhti päällä, varsinkin aikoinaan lauman kanssa yhdessä lenkkeillessä.
Yllättynyt olin siitä, että koiran ei tarvitse lenkkeillä päivässä 1,5h, kuten olen viime vuodet kuvitellut. Jollekin voi sopia ulkoilu puiston penkillä istuen ja seuraillen ympäristöä tai nuuskuttelu paikallaan tai 20-30min lenkki x3 / pvä tai yksi lenkki ja loput tarpeille pääsyä / pvä. Toki tämä on paljon koirasta kiinni, mikä on sopiva.
Kirjassa oli konkreettisia esimerkkejä eri koirien arjen haasteista ja kuinka ne oli ratkaistu viikkolukujärjestyksellä, millaista lenkkiä ja aktiviteettia, mikäkin päivä. Monessa kohtaa piti tehdäkin vähemmän, eikä enemmän! Koira tarvitsee myös ihan täysin lepopäiviä, ettei tehdä pitkiä lenkkejä, eikä sisälläkään mitään. Meillähän on tällainen toteutunut mun sairastaessa ja olen huomannut, että koirat on rauhoittuneet, kun ei tosiaankaan tapahdu yhtään mitään moneen päivään.
10.6.2024
Kynnet kynnet
Viikonlopun alkajaisiksi saatiin pappa kylään kahville ja Nemoa moikkaamaan. Nemo tuli uteliaana tuulikaappiin, kun menin avaamaan ovea ja riemuhan siitä syntyi, kun vieras oli erittäin mieluinen sekä taas tuomisina erilaisia herkkuja! Poika saikin jakamattoman huomion rapsutuksineen kaikkineen + vähän pullaa 😅
Kyläilyn aikana kiinnitin huomiota, että Nemo vasemmasta etutassusta näkyy jotenkin selvemmin kannuskynsi, mutta kuvittelin, että karvaat on vaan siinä rullalla. Vasta iltalenkille lähteissä klo 21 pintaan huomasin, että kannuskynnen kohdalla karvoissa oli verta eli kynsi ottanut jostain osumaa. Aina paras aika viikonloppua vasten tällaiset, not!
Onneksi tilanne ei näyttänyt pahalta ja verentulo oli maltillista, joten lenkin jälkeen huuhtelin tassun haalealla vedellä ja annoin särkylääkkeen yötä vasten, koska nuo ovat kuulemma kipeitä (lääkettä voi antaa 2-3 päivää). Lauantaina sain sitten Oiva Eläinklinikalta tarkemmat ohjeet ja oikein olin toiminutkin. Aamulenkille oltiin jo laitettu side jalkaan, kun alkoi uudelleen vuotamaan Nemon hypätessä rotvallilta alas.
Kynsi näyttää kokonaiselta, mutta ottaneen osumaa vaalean kynnen ja tumman kynsienleikkuukohdan rajalta ja tupessakin on hieman punaista. Olen nyt huuhdellut sen veden alla kerran päivässä ja desinfioidakin voi, jos siltä näyttää. Aamulla on laitettu kynnen alle pieni taiteltu sideharso (ettei kynsi hierrä alla olevaa ihoa), sideharso kynnen päälle ja ympärille itseliimautuvaa haavateippiä. Se ei ole edes kovin kireällä, mutta hyvin pysynyt, eikä Nemo tunnu sitä huomaavaan, ei ole yrittänyt repiä pois. Lenkeille on lisäksi sujautettu tossu päälle suojaamaan kosteudelta. Illalla olen ottanut paketin pois ja antanut olla ilman yön yli, jotta ei haudu ja kun ei kerta Nemo nuole sitä, ainakaan toistaiseksi. Silloin, kun paketti ei ole jalassa, niin nostan Nemon kynnyksen ja terassin yli pihaan, sillä on todennäköisesti alunperinkin mennyt sellaisessa kompurointi tilanteessa.
Saa nähdä, kauanko menee, jotta kynttä kasvaa niin paljon tilalle, että taittunut kynsi putoaa tai sen uskaltaa leikata lyhyemmäksi, ehkä 1-2kk. Täytyy myös seurata, ettei ala punoittaa tai kuumottaa, jolloin olisi päässyt siteen alla tulehtumaan. Taitaa mennä koko homma omaan piikkiin, sillä viimeksi, kun leikkasin Nemon kynnet jokunen viikko sitten, niin poika oli niin hökötyksissään, että armahdin ja jätin kannuskynnet leikkaamatta. Silloin oli tarkoitus, että leikkaan ne sitten seuraavana päivänä, mutta niin se vaan jäi. Kynnethän saa näitä iskuja aina helpommin, mitä pidemmät ne on. Nyt on taas kynnet leikattu kertaalleen, paitsi kipeä kynsi. Tällä kertaa onnistuikin sen toisen kannuskynnen leikkuu vaivatta, kun olin vaan tarpeeksi nopea ja Nemo rauhallisemmalla mielellä aamusta (Nemolla onneksi vaan etutassuissa kannuskynnet, kun Lunalla ja Nugalla oli joka tassussa). Vauhti kiihtyy aina iltaa kohti, kun on tottunut päivisin lepäilemään.
Näillä viileämmillä kesäkeleillä onkin päästy tekemään pidempää reippaampaa lenkkiä ja Nemo tuntuu nautiskelevan kirmailusta + hyvien tuoksujen nuuskuttelusta. Muuten on ollut kyllä vähän turhan pirteänä taas, mikä johtunee siitä, että mulla on osunut toimistopäivät nyt niin, että 7 työpäivän sisään on ollut vaan 2 etäpäivää, muuten toimistolla... Onneksi loppuviikko on taas etäilyä ja tulevalla viikolla alkaa kesärytmi näissä eli viikossa 1 toimistopäivä + 4 etäpäivää. Lomaan meillä onkin vielä yli kuukausi!
Kuinka teillä on koirien kynnet parantuneet, onko mennyt monta viikkoa? Joko siellä lomaillaan, onko vielä edessä vai eikö ole ollenkaan lomaa tänä vuonna? 💛