23.1.2024

Talviseikkailut

Talviseikkailut jatkuu... Viikko sitten mulla oli menoa kaupunkiin toimistopäivän päälle, joten Nemon lenkin jälkeen nappasin sen mukaan autoon ja vein mummulaan pariksi tunniksi. Poika oli innoissaan ja oli koko ajan mennyt edes takaisin sekä tietysti ollut skarppina keittiön tuntumassa, jos jotain namia olisi tippunut suuhun. Toki mummu alkajaisiksi antoikin koirien lihatikun, mikä on tätä nykyä harvinaista herkkua, kun en enää päivittäin tai viikottain uskalla antaa rasvaista syötävää maksa-arvojen takia.


Nemo jää näin ihanasti nukkumaan, kun lähden aamulla toimistolle


Etäpäivinäkin välillä maistuu uni


Pienellä kerällä

Mummulasta iltateen jälkeen kotiin päin lähteissä auto ei startannutkaan tien sivusta, kun pakkaslukemat oli tuntuu kuin -27. Ei siis inahtanutkaan. Ei auttanut muuta, kun soittaa, tulisiko mies hakemaan meidät kotiin. Niin päästiin puolen tunnin rappukäytävässä odottelun jälkeen kotiin pakettiauton kyydissä. Odotetiin rapussa sen takia, että vaatetta oli niin paljon päällä, että mummulle sisälle mennessä ei olisi ehditty, kun riisua vermeet, kun niitä olisi taas tarvinnut alkaa pukea niskaan. 

Ihmeen kaupalla seuraavana päivänä auto starttasi ykkösellä, pakkasta oli enää -12. Turhaan oltiin metsästetty käynnistyskaapeleita kaupoista ja oli hassua laittaa aamulla Parkman parkkisovellus pyörimään Raholasta käsin, kun auto oli jäänyt tosiaan tien varteen Tammelaan klo 8-16 maksulliselle paikalle. Seuraavalla kerralla kannattaa ajaa mummun ikkunan alla olevaan lämpöiseen parkkihalliin, todennäköisemmin pääsee edullisemmin 😅


Rappukäytävässä on hyvä odotella mummun helmoissa

Viikonloppuna käytiin Nemon kanssa ajeluttamassa autoa ensin hampurilaisravintolan autokaistalla ja Nemokin sai samalla koirankeksin, kun kiva kassan setä huomasi koiranboksin autossa. Piristi päivää ihanasti ja Nemo sai pienen herkutteluhetken. Sitten suunnattiin Piikahakaan lenkille ja olipas mukava käydä yli kuukauden tauon jälkeen, viimeksi oltiin käyty joulukuun ekoina päivinä, kun Lunakin oli vielä täällä meidän kanssa 💖 

Nemo touhotti ja nuuskutteli ympäriinsä. Vastaantulijoita ei juuri ollut, kaksi pientä villakoiraa vaan. Edelleen tuntuu hassulle, kun voidaan mennä ohi vaan, ei tarvitse keksiä kiertoreittiä tai palata samaa reittiä takaisin, kuten Lunan kanssa, jonka kanssa ei onnistunut suorat ohitukset, varsinkin, jos vastaan tuli äänekästä sakkia.

Metelistä mieleen tullen, kuulen edelleen välillä oman pihan autokatokseen ajaessa, kun joku huutaisi sisällä kimeällä äänellä! Eihän siellä kukaan huuda, Nemo yleensä nukkuu tyytyväisenä omassa pedissä ja jos havahtuu, niin korkeintaan nostaa päätään ja tulee ovelle vastaan vasta, kun huhuillaan. 


Piristi päivää koiran huomioiminen!


Piikahaassa


Nemolla ihana enkkuviltti, mitä hevosilla käytetään

Ollaan vähän ennakoitu näitä plussakelejä ja tehty reilumpaa lenkkiä joka päivä, kun on ollut aavistuksena, että kadut menee taas jäätikölle, eikä siellä sitten oikein voi Nemon kanssa liukastella, ettei mene taas juntturaan takaosasta. Eilen oli järkky räntä/vesisademyrky, mutta alusta oli vielä illallakin hyvä, joten kunnon vedenpitävissä kamppeissa urheasti lenkkeiltiin hyvät pätkät. 


Pientä räntätihkua tulee vaakatasossa, vaikkei sitä kuvasta varsinaisesti huomaa


Nemoa ei kelit hetkauta, kiva mennä ulos kelillä, kun kelillä

Tänään aamusta sitten kaikki tiet oli jäätiköllä, joten tehtiin tavallista lyhyempi lenkki taloyhtiön takapihan pururadan varressa. Toimistopäivän päälle keksin kurvata metsään ja siellä pääsi vielä liukastelematta etenemään. Tehtiin lenkki niin, että Nemo sai nuuskutella kaikessa rauhassa joka kolon ja aikaa kului, vaikka matka ei ollut pitkä.

Mua nauratti, kun hämärtyvässä metsässä pomppasin pari kertaa kauempana heiluvaa kuusen oksaa ja kerran luulin tummaa kantoa koiraksi ja sitten jo karhuksi 😂 Kannoin Nemoa pienet pätkät tien varressa, mikä oli ihan jäätiköllä, taloyhtiön pihassa pääsi kuitenkin liukastelematta, tosin loskasohjossa.

Tuleekin hyvään saumaan, kun Nemo saa huomenna nivelpistoksen. Edellisestä on aikaa jo kuukausi ja tänään oli ensimmäinen aamu, kun poika heräsi klo 5 jäljestä, liekö pistoksen vaikutus heikentynyt vai onko vaan sattumaa.


Lähimetsä


Paljon hyviä tuoksuja


Alkaa jo hämärtyä

Pysykäähän pystyssä, nastakengät jalkaan!

P.S. Meidän naapuritalossa asuu Nemon kaveri pienen pieni Manta, mikä on ihan mahdottoman iloinen ja suloinen, oikea pehmolelukoira. Viikon sisään on kerran syöksynyt kauhealla vauhdilla kotiovesta flexissä moikkaamaan ja toisen kerran ihan kotipihassa suoraan syliin suukottelemaan. Tykkään! Monesti minikoirat on arempia, eivätkä niin vieraista piittaa, mutta ollaan varmaan tarpeeksi monta kertaa nähty 💕

15.1.2024

Vinkit alkuvuoteen

Tammikuu on ollut kaunis ja runsasluminen ⛄

Olenkin aiemmin kertonut, että valtavirrasta poiketen, en erityisemmin välitä metsässä liikkumisesta. Meidän taloyhtiön etupihalta noin 30 askelta lähtee kuitenkin kiva metsäpätkä, jossa näkyy lähes koko ajan taloja taustalla, joten siellä uskallan kulkea. Toki olen joka kerta helpottunut, kun päästään takaisin lenkkipolulle.

Lähimetsässä: 







Viikonloppuna on ihanaa, kun pääsee valoisaan aikaan pidemmälle lenkille. Kelpaa ulkoilla näissä harjumaisemissa:




Auringon noustessa yhden sunnuntain myöhäinen aamulenkki:





Ollaan saatu nauttia myös komeista auringonlaskuista: 



Some on joka vuosi täynnä energisiä ja innokkaita päivityksiä vuoden vaihteesta, uusista tavoitteista ja suunnitelmista. Mulle alkuvuosi on aina vähän haasteellinen, kun on niin pimeää ja nyt kovien pakkasten vuoksi energiatasot alhaalla. Olenkin hidastanut ja lisännyt hyvinvointia muun muassa näin:

- Kirjastosta kirjoja lukuun. Mikä sen mukavampaa, kun käpertyä viltin alle jännittävän dekkarin pariin tai romanttisen seikkailun pyörteisiin
- Mahdollisimman paljon ulkoilua ja vaatetta niin paljon päälle, kun kaapista löytyy
- Koiran kaikuttelu
- Uimahalli, saa hyvin elimistön liikkeelle, pääsee saunaan ja lopuksi hemmottelen levittämällä hyväntuoksuista kosteusvoidetta
- Jos ei kuitenkaan saa lähdettyä uimahallille/kylpylään, niin kotispa - kasvonaamiot, jalkakylvyt yms. kehiin
- Ystävien tapaaminen ja yhteisten aktiviteettien suunnittelu
- Hyvän ruoan laitto kaikessa rauhassa salaatteineen päivineen, jälkkäriä unohtamatta
- Kuppi kuumaa
- Hevosten kanssa puuhailu päivän kelin mukaan
- Lempparisarjat/leffat ja käsityöt rentouttavat

Mitkä on sun vinkit alkuvuoteen?

4.1.2024

Ilon kautta hyvällä sykkeellä

Uutta vuotta mennään, kuinka siellä on lähtenyt ekat päivät käyntiin? Täällä vähän väsyneissä merkeissä, kun aattona tulee aina valvottua ilotulistusten takia. Myös kroppa on aika koetuksella näillä pakkasilla (mm. niskat jumissa, iho haavoilla, nenä ja kurkku karheana, olo pöhöttynyt, kun ei pääse kunnolla liikkumaan). Nykyään kyllä osaan ottaa rennosti, jos ei jaksa, niin sitten lepäillään. Parina viime yönä sainkin taas hyvät unet alle. 


Vuoden eka päivä valkeni kauniina


Nemo aamuhämärässä


Aurinko nousee

Nemo pärjäsi vuoden vaihteen hyvin jo kolmatta vuotta peräkkäin. Juuri ennen klo 18 poika heräsi juomaan ja kun pauke alkoi, oli hämmästyneen näköinen ja kallisteli päätään + kiersi olkkarissa muutaman kierroksen. Laitoin pojan sitten rauhoittumispaikkaansa eli keittiöön ja vielä astianpesukoneen päälle, niin nukahti melko nopeasti omaan petiin. Yläkerrassa pyöri lisäksi pesukone ja kuivausrumpu tuomassa tuttua taustaääntä.

Ehdin kyllä itse olla hetken ahdistuneena (Nemon puolesta), mutta kun tajusin laittaa itsellekin mukavaa ohjelmaa, niin tunnelma rentoutui. Laitoin siis romanttisen Holiday leffan taustalle Netflixistä. Elokuva ehti pyöriä kolme kertaa illan aikana, äänet täysillä ja osaan nyt vuorosanat lähes ulkoa 😀 En siis varsinaisesti katsonut leffaaa, piti saada vaan oikeanlaista taustameteliä, jotta pauke ei kuulu niin kovaa. Itse lähinnä luin kirjaa, kudoin villapaitaa ja tehtiin ruokaa sekä herkuteltiin miehen kanssa.


Takapihan harjulta


Nemo viihtyy ulkona kelillä, kun kelillä


Vuosien tauon jälkeen tossut jalassa


Kotiin päin laukalla

Pikkuisen ennen puolta yötä Nemo havahtui taas ja laitoin vielä uudestaan astianpesukoneeseen puolen tunnin huuhteluohjelman päälle ja annoin pojalle piimää nuolualustalta, niin keskittyi siihen ja kömpikin sitten pian uudestaan unille. Kello 02.30 jälkeen havahduin sohvalta hereille ja pauke oli ihmeen kaupalla loppunut, joten Nemo pääsi pihaan tarpeilleen ja päästiin lopulta 03 oikeasti nukkumaan.

Seuraavana päivänä olo oli, kun krapulassa, vaikka mitään en ollut ottanut. Olo oli kuitenkin huomattavasti parempi, kun monena muuna vuonna, joten siinähän se meni päikkäreiden ja kahvin voimalla. Lisäksi oli jälleen voittajafiilis, kun oltiin selvitty ehjänä vuoden kurjimmasta päivästä. Nemo oli aivan riemuissaan aamulenkillä, vaikka pakkasta oli -22, tuntuu kuin -31. Sen jälkeen on ollutkin pari päivää vielä pari astetta kylmempää, huh!


Päivännäöllä lenkillä


Nemo nuuskuttaa tarkkana


Ihana harjumaisema

Nemolla on ollut vuosien tauon jälkeen fleecetossut jalassa ja kaksi takkia päällekkäin ulkona. Alla ohuempi fleece ja päällä peruspomppa. Huomasin, että pelkällä pompalla etuosa ja selkä on lämpöisenä, mutta lonkat ja pylly viileänä. Poika inhoaa vaatteiden pukemista, etenkin niitä tossuja, mutta lopulta, kun pääsee ulos, niin on aivan riemuissaan, juoksee ja pomppii!

Meillä on noita tossuja kolmelle koiralle, mutta 1kpl puuttuu siis pudonnut lenkillä matkan varrelle. Nemolla on nyt käytössä 3kpl oman kokoisia ja 1kpl pienempi Lunan tossu, minkä saa sujautettua takajalkaan, missä ei ole kannuskynttä. Taidan laittaa myyntiin sen yhden Nugan tossusarjan 4kpl + Lunan Pomppa takkeja, joten jos on tarvetta, niin saa kysyä!

Mun toimistopäivät + kovat pakkaset on vaatinut lisäaktiviteettiä Nemolle ja erilaiset älypelit sekä nuolualustat on olleet ahkerassa käytössä. Jääkaapista oli piimä/raejuusto/kermaviili loppu, niin keksin hyvän, kun raastoin juustoa namialustalle, sen kanssa saa hyvin aikaa kuluun, jää sen verran tehokkaasti paikka paikoin alustaan kiinni. 

Nemo lähti uuteen vuoteen Aira Samulinin sanoin: ilon kautta hyvällä sykkeellä: 


Rauhaisaa uutta vuotta 2024 kaikille lukijoille!