Ammattilaisen valokuvaama
Päivä 4 (lauantai 14.7.)
Thaimaalaiset häät oli elämys! Me suomalaiset olimme pyörryksissä siitä kaikesta kimalluksesta, kukkamerestä ja mahtipontisesta glamourista. Häät järjestettiin Dusit Thani hotellissa ja päivän kulku oli seuraavanlainen:
Klo 7.00 Munkkiseremonia, jossa hääpari antoi munkeille lahjoja. Munkit siunasivat parin ja pariskunta kaatoi karahvista yhdessä vettä (en päässyt käsitykseen, mitä se sympolisoi). Kaikki hotellin asukkaat ja hääjuhlavieraat saivat lahjoittaa munkeille ruokaa mm. hedelmiä, kaupan valmiiksi pakattuja kuivatuotteita tai kukkia.
Veden kaato yhdessä
Morsian ja morsiusneidot hotellin aulassa
Klo 8-9 Tauko, jonka aikana kävin hotellihuoneessa lepäilemässä. Bestmanit (johon myös mieheni kuului) olivat valmistautumassa päivän tapahtumiin.
Kihlajaisseremoniaan menossa, pukukoodi smart casual
Klo 9 Sulhasen kulkue, josta otettiin valokuvia ja videota Dhronella ulkona hotellin edestä. Kulkueessa bestmanit ja lähisukulaiset kantoivat koristeellisia "kupuja", joiden alla oli lahjoja mm. leivonnaisia, sormuksia ja erikseen vielä miehet kantoivat banaanipuita (leikkisästi huikkasivat, kuka haluaa olla bananaman). Kulkueen ensimmäisinä kulkivat rumpujen soittajat ja muutama tanssija. Hotellin edustalta kuljettiin pääovien kautta kihlajaisseremonia tilaan.
Bananamen
Lahjoja
Soittajia
Sormukset sulhasen siskolla
Ennen tilaan menoa oli leikkimielinen osuus, jossa morsiusneidot tenttasivat sulhasta mm. näyttämällä valokuvia naisten korvista ja sulhasen piti tunnistaa, mikä on tulevan vaimon korva. Tarina ei kerro, osuiko oikein vai väärin, ilmeisesti oikein, mutta siitä huolimatta rangaistuksena oli 50 punnerrusta... Sulhanen ja kaikki bestmanit joutuivat siihen osioon ja voin kertoa, että heille tuli kuuma! Keinokuituiset juhlatamineet päällä +31 asteen helteessä, huh.
Kihlajaisseremoniassa oli koko ajan rento tunnelma katsomon puolella ja itse istuin taaimmaisessa rivissä sohvalla. Sivummalla oli tarjolla pientä suolaista, kakkuja, kahvia ja kylmää juomaa. Niitä sai hakea nonstop.
Morsiusneidot ja bestmanit
Hetken aikaa juhlavieraat saivat odottaa pariskuntaa, koska sulhanen haki morsiamen ulkoa ja ilmeisesti vielä kerran kysyi, onko morsian varma ja valmis "vihkiytymään". Samalla sulhanen vei morsiamen kaulaan juhlanauhan, jonka päissä oli koristeet (näitä myytiin ihan ruokakaupassa kaikenlaisten juhlien yhteydessä). Tämä haku oli ollut kovin tunteellinen hetki ja morsian oli joutunut ulkona keräilemään itseään hetken <3 Pariskunta tuli seremoniatilaan morsiusneitojen ja bestmanien muodostaman kujan läpi.
Kaikkia seremonian vaiheita en varmastikaan ymmärtänyt, mutta kutakuinkin tässä järjestyksessä ne menivät:
- Pariskunta osoitti kunnioitusta vanhempiaan kohtaan (tosiaan Thaimaassa häät järjestetään pariskunnan vanhemmille)
- Lyhyet sanat vanhemmilta lapsilleen
- Myötäjäislahjan luovuttaminen (sulhasen vanhemmat maksavat morsiamen vanhemmille) ja kukkien sirottelu lahjan päälle kaikki vanhemmat vuorollaan
- Sormusten pujottaminen kera sanojen toisilleen
- Viimeisenä jokainen juhlavieras sai halutessaan kaataa vettää juhlaparin käsille ja sanoa molemmille omat onnentoivotuksensa liittoon
Takarivissä
Pariskunta vanhempineen
Veden kaato alkamassa
Veden kaato käsille
Lahjoja
Nämä kaikki vaiheet kestivät yllättävän kauan, koska joka kohdasta otettiin paljon kuvia ja lopulta siellä estradilla oli käynyt lähes jokainen juhlavieras, jos jonkinmoisilla kokoonpanoilla. Monet vieraat vielä useampaan kertaan. Kaikkea tätä ohjasi kolme vaaleanpunaisiin housujakkupukuihin sonnustautunutta naista, joilla oli korvissa napit, josta tarvittaessa annettiin ohjeita puolin ja toisin.
Bestmanien kanssa
Seremonia loppui noin puolen päivän aikaan ja vapaata oli aina klo 18 asti. Siinä välissä etsittiin ja varattiin mulle kampausaika, poikettiin ostarilla, kaupassa, syötiin lounasta ja ehdittiin hetki lepäillä huoneessa. Mulle tuli hieman kiire kampaajalle, kun piti mennä ensin suihkuun pesemään hiukset ja lopulta harpoin kauheata kyytiä paikalle ollen 5min myöhässä ja aivan yltä päältä hiessä! Vaikka matka oli jotain 500m (Thaimaassa kellonajat ei ole niin tarkkoja, joten mun olisi kannattanut vaan rauhassa mennä, koska myöhästyminen ei ollut heille mikään juttu). Kampaamossa vanhempi nainen näytti kuvia netistä ja lopulta päästiin yhteisymmärrykseen, millaista kampausta olin ajatellut. Ilmeisesti äiti ja isosisko ohjeistivat noin yläasteikäisen tytön letittämään mun hiukseni. Näppärästi se kävi ja alle puolessa tunnissa oli valmis, maksoi noin 12e. Ottivat vielä useamman kuvan, liekö vaalea hius heillä harvinaisuus.
Olin tosi tyytyväinen ja helpottunut, kun kävelin hotellille päin. Hihittelin mielissäni, kun asia hoitui vaivattomasti ja edullisesti sekä selvisin englannillani reissusta. Hotellilla oli taas mentävä uudestaan suihkuun ja sitten alkoi tälläytyminen iltaan.
Ainut kuva, minkä mieheni nappasi kiireessä ohi mennessään palopostin luona :D Taustoja olisi ollut jos jonkinlaisia ihan hotellin omasta puutarhasta lähtien
Klo 18 Alkoi iltajuhla ja ensimmäisenä sisään tullessa oli vieraskirjaan kirjoittaminen ja mahdollisen lahjakuoren jättäminen, mitä vastaan sai suloisen tuikkuastian/snapsilasin, jonka kyljessä komeili hääjuhlan logo.
Seuraavaksi mentiin punaista mattoa pitkin kujalle, jonka molemmilla puolin oli suuria cavas-tauluja pariskunnasta ja jokaisen kuvan päällä oli kristallikruunu. Kuja päättyi selfieseinälle, jonka luona tuli otettua illan aikana varmasti tuhansia kuvia jälleen erilaisilla kokoonapanoilla.
Kuja, jota pitkin tultiin juhlatilaan
Selfieseinä ja istumajärjestystaulu
Ammattilaisen valokuvaama morsiusneitojen kanssa
Mieheni kanssa <3
Varsinaisessa juhlatilassa oli lukuisia pyöreitä pöytiä, johon oli merkitty eri ryhmät mm. suomalaiset, australialaiset, bestmanit, morsiamen isän ystävät jne. Ihmeteltiin tovi, kun suomalaisten pöydässä oli kaksi vapaata paikkaa, mutta illan mittaan selvisi, että joka pöydässä oli niin, jotta voi kulkea pöydästä toiseen halutessaan juttelemassa. Omaan pöytään istuessa tarjoilijat laittoivat lautasliinat syliin ja tulivat tarjoamaan erilaisia juomia ja lasia täytettiin koko illan. Juhla alkoi vapaamuotoisesti ruokailulla. Mielettömän pitkät pöydät notkuivat herkkuja, itse piti vaan katsoa, ettei ota mitään liian tulista lautaselle. Suolaisista, kun oli selvitty, niin samanlainen pitkä jälkiruokapöytä oli tarjolla hedelmineen ja erilaisine kakkuineen.
Juhlatila oli upeasti koristeltu korkeine kukka-asetelmineen ja katossa tuikkivine tähtivaloineen. Taustalla naisartisti lauloi tunnettuja toinen toistaan hempeämpiä rakkauslauluja ja sen verran kovaa, että keskustellessa piti korottaa ääntä. Tunnelma meni väkisinkin ihon alle <3
Suomalaisten pöytä
Lahja vieraille
Ammattilaisen valokuvaama
Ruokailun jälkeen juontajat toivottivat tervetulleiksi ja ensimmäisenä katsottiin kaunis video pariskunnasta, missä he kertoivat fiiliksiään toisistaan sekä ensikohtaamisesta yms. Vasta sen jälkeen hääpari tuli saliin kunniakujan, savukoneen, valojen ja musiikin saattelemana. Hetki oli henkeä salpaava. Upeasti koristellulla korokkeella juhlasalin edessä pidettiin puheita Nong Nooch Gardenin miljonääriomistaja (morsiamen isän ystävä), sulhasen isä, äiti ja sisko, morsiamen isä, yksi bestman ja kaksi morsiusneitoa. Juontajat käänsivät osan puheista yleisölle ja osa teksteistä heijastui seinälle. Viimeisenä puhuivat pariskunta toisilleen ja molempien puhe oli aika vaikuttava, monellakin tapaa. #young love Pariskunta on tavannut Tampereella opiskelijabileissä ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä <3
Estradi
Juontajat
Puheiden jälkeen pariskunta sytytti pitkät kynttilät ja leikkasivat miekalla ikäänkuin kakkua, mikä ei kuitenkaan ollut oikea kakku. Sen jälkeen pariskunta tuli alas korokkeelta ja osoitti kunnioitusta pareittain arvovaltaisimmille vieraille ja läheisimmille sukulaisille, joille tuotiin samalla palat kakkua. Näiden virallisuuksien jälkeen oli morsiuskimpun heitto ja kimpun saanut tyttö piti pienen puheen. Sitten vielä oli häätanssi, jossa savun keskellä tuli erilaisia nostoja, pyörityksiä ilmassa ja alhaalla sekä taivutuksia, kappale oli Elviksen Love Me Tender.
Kynttilöiden sytytys
Kakun leikkaus
Kunnioituksen osoitus häävieraalle
Häätanssi
Tämän jälkeen loppuilta oli vapaata seurustelua ja kolme erilaista kokoonpanoa esitti livemusiikkia. Tanssilattialla oli pääasiassa suomalaiset ja varsinkin australialaiset vieraat (aussit on muuten jokseenkin rempseitä, iloista ja sympaattista juhlakansaa!). Baari oli koko illan auki ja ihana kollaasi valokuvauspiste, jossa käytiin hassuttelemassa. Loppuillasta tanssilattia muuttui discoksi ja morsiusneidot toivat ison kasan neonvärisiä tikkuja, joista sai askarrella halumiaan korviksia, rannerenkaita, aurinkolaseja yms. Loppuillasta meno oli jokseenkin villiä, varsinkin the parin kesken ;)
Puolen yön aikaan juhlat alkoivat olla lopuillaan ja nuorison voimin lähdettiin hääparin kanssa vielä jatkoille paikalliselle reiviklubille! Saatiin kyyti yhdeltä bestmanilta (paikallinen mies), jonka lava-auton takana kulki suurin osa porukasta, me naiset päästiin autoon sisälle. Oli se aika hauskaa, pojat nautti siellä drinkkejä ja niiden samojen juomien kanssa paineltiin klubille.
Olin muuten käynyt vaihtamassa tavallisen bilemekon vauhdilla ennen kyytien tuloa, jotta iltapuku ei tärvelly yön pikkutunneilla ja niin näytti tehneet muutkin paikalliset. Klubilla oli täyttä, musiikki soi todella kovaa, korkealla lavalla oli tunnelman nostattaja spiikkaamassa, dj ja esitanssija. Musiikki oli hyvää ja vaihtelevaa, tanssittiin mukana ja nautiskeltiin pöytiin tuotuja popcorneja sekä isosta astiasta hanan kautta otettavaa jääkylmää olutta sekä Cokista. Klubilla ehdittiin olla noin tunti, kunnes se meni kiinni ja siitä matka jatkui hotellin lähelle tavanomaiseen drinkkipaikkaan taivas alle. Siinä baarijakkaralla seuratessa Pattayan menoa (joskin oltiin 2km päässä ydin keskustasta) huvitti, kun keskellä yötä ohi meni kojuja tarjoten katosta roikkuvia lihanpaloja, erilaisia t-paitoja ja yhdessä kojussa myös pelkkiä kenkiä.
Yön pikkutunneilla
Tädit radalla (sulhasen sisko)
Selfietime morsiamen kanssa
Perinteinen paikallinen
Lopulta käveltiin nukkumaan hotellille ja opittiin samalla morsiamelta, että katuja ei kannata ylittää suojatieltä läheltä risteystä, vaan mielellään mahdollisimman keskeltä ja samalla käsi stop-merkiksi nostaen, jotta autot hidastaa, eikä aja päälle.
Olipahan päivä! Oli niin siistiä ja olen niin kiitollinen, että sain olla mukana <3 Tää päivä ei unohdu koskaan. Onnea vielä kerran kyyhkyläiset!
P.S. Pahoittelut, että kuvat täyttä sekamelskaa, useammalla eri kännykällä napsittuja. En malta odottaa, että näen ammattilaisten kuvat.