23.8.2020

Kaksi vanhaa ja villiä

Meillä oli koirien mummun kanssa vähän pokassa pitelemistä, kun istuttiin Hatanpään Arboretumin kahvilassa lenkin jälkeen koirien kanssa. Viereiseen pöytään tuli rouva kahden koiran kanssa ja kuuli puhuvan ystävälleen koiristaan, että tää toinen on vanha, ei siitä mitään harmia, mutta tää toinen on nuori ja villi. Katsottiin mummun kanssa toisiamme silmiin ja mummu sen sanoi ääneen: meillä on nää kaksi vanhaa ja villiä :D

Kahvit saatiin jotakuinkin juotua, kun otin Lunan syliin rouvan koirien ilmestyttyä samalle terassille. Lopulta tuli kuitenkin kiire poistua takavasemmalle, kun paikalle pölähti perhe kolmen italianvinttikoiran kanssa. Lunalle ehkä vähän liikaa 7 koiraa samalla terassilla. Mutta ihana koiraystävällinen kahvila, jossa Nemo on ollut jo pentusena pöydän alla nukkumassa kahvittelun lomassa. 





Kulunut viikko vietettiin vielä viimeistä kesälomaviikkoa ja koirilla oli mukavasti puuhaa Arboretum reissun lisäksi.

Maanantaina tehtiin ystäväni kanssa vaunulenkki, jolloin koirat pääsivät pariksi tunniksi ulkoilemaan. Oli meinaan hieman kuulumisia päivitettävänä, kun edelliset lenkkitreffit oli helmikuussa. Luna oli alkuun aivan inoissaan vaunuista tai sen asukista, olisi hypännyt kyytiin pusuttelemaan, jos olisi päästetty. 

Tiistaina Nemo kävi vuotuisessa silmätarkastuksessa Hakametsässä Sannalla. Silmän pignoosi on onneksi edennyt hitaasti ja tilanne on edelleen hyvä. Kaihi edelleen pieni piste, eikä vaikuta näkökykyyn. Silmänpaineet hyvät. Sanna kyllä lohkaisi, jos Nemo elää 18-vuotiaaksi, niin sitten pignoosikin saattaa olla jo edennyt enemmän. 

Hellyin reissulla ostamaan Nemolle uuden leijona -pehmolelun, kun niitä juuri eläinlääkärin aulaan aseteltiin esille ja poika niitä niin innoissaan hamusi. Lähdettiinkin hyvien uutisten kunniaksi kahden vuoden tauon jälkeen höntsäilemään agilityä Pirkkalaan. Samalla tietty leikittiin ja lenkkeiltiin. Nemo oli yhtä hymyä, kuin pikkupoika. Oli saanut jo eläinlääkärissä hoitajilta huomiota, rapsutuksia ja herkkuja, kun niin iloisena moikkaili ja hääräili ympäriinsä #sydänpakahtuu









Lunalla oli närästystä yhtenä iltana, yleensä se on ilmennyt aamuisin tyhjän mahan takia ja lievempänä. Saatiin kuitenkin tilanne tasapainottumaan piimän ja maitohappobakteerin avulla. Kävin seuraavana päivänä hakemassa toista eläinlääkärin mahaystävällistä nappulaa ja nyt olen syöttänytkinn vanhaa kuitupitoista nappulaa ja uutta sekaisin. Muutama päivä oltiin jo pelkällä mahaystävällisellä, kunnes anaalirauhasvaiva palasi. Nyt tytölle on sopinut tuo nappulamixi ja ruoka kolme kertaa päivässä. Aamulla 1dl, töiden jälkeen 0,5dl ja ennen nukkumaan menoa 0,5dl. 

Samaan aikaan Nemo on elämänsä ekaa kertaa hieman tiukemmalla ruokavaliolla/laihiksella. Ilmeisesti sterkkaus ja helteen takia lyhyemmät lenkit tehneet tehtävänsä, on alkanut hieman pyöristymään kyljistä. Vielä ei vaihdettu ruokaa kevyempään, kun talveksi on yleensä laihtunut, niin katsotaan, mikä tilanne kelien viilennettyä. Tällä viikolla aloin antamaan nappulaa pikkuisen vajaan 1dl, josko sekin jo auttaisi asiaan. 

Luna pääsi myös karvoistaan ja on taas ihan pikkiriikkinen prinsessa. 

Loppuviikko otettiinkin rennommin ulkoilun, päikkäreiden ja autoajeluiden merkeissä. Teki hyvää. 

Toivottavasti teilläkin on ollut ihana kesä ja olette päässeet nauttimaan lämmöstä sekä ulkoilusta. Vielä on kesää jäljellä ainakin viikko ja voihan syykuussakin olla kesäkeliä. 

3.8.2020

Himoksella mökkeilemässä

Kolmen viikon kesäloma hurahti! Etukäteen ei ollut mitään aikatauluun sidottuja menoja, joten lepoa tuli riittävästi ja välillä oli jopa vähän tylsää, ainakin sadepäivinä. 
 
Koiria piti huomioida tavallista enemmän, koska niitä varsinaisia hellepäiviä ei montaa ollut. Ihan mukavasti saivat pientä extraa noin joka toinen päivä, jolloin välipäivinä pääsin irtoamaan kotoa omiin menoihini hyvällä omalla tunnolla, koirien kääntäessä kylkeä, kun itse lähdin ovesta!






Koirien lomapuuhaa:

- Eno hoitamassa elämänsä tokaa kertaa yön yli koiria. Kaikki oli mennyt mallikkaasti! Koirat saivat lempinimet: Nemo kekkeruusi ja Luna veitikka :D
- Arboretumissa pitkällä lenkillä (Luna repi koko reissun ja mulla oli oikea lapa ihan kunnolla jumissa useamman päivän. Nyt on hankittu kadonneen tilalle uusi juoksuvyö, jonka kanssa huomattavasti helpompi lenkkeillä)
- Iskällä kylässä ja pienellä lenkillä sateessa
- Hannan, Martin ja Miisan kanssa kaatosateessa lenkillä Ylöjärven harjulla
- Tallilla mummun hellässä huomassa, mun ollessa hevosen selässä
- Mummulla kylässä ja maailman parasta mummun makaronilaatikkoa herkuttelemassa
- Nappuloiden etsintää karvalankamaton uumenista ja vähän arkitemppuja






Loma hupentui pitkällä viikonlopulla Himoksen paritalomökissä Jämsässä. Hieno pieni mökki, jossa mm. takka, sauna ja poreamme. Kelikin suosi ja päästiin ulkoilemaan reippaasti. Kiivettiin ekana aamuna laskettelurinteiden päälle. Poikettiin myös Jyväskylässä, jossa tehtiin kaupunkikävely keskustassa ja harjulla puistomaisemissa. Koirat olivat yhtenä iltana hetken mölkkypelissä mukana, mutta kun Luna nappasi heittokapulan suuhunsa ja se otettiin hetken päästä pois, niin alkoi sellainen tempoilu ja huuto, että oli koirien aika mennä mökkiin rauhoittumaan. Nemo myös säntäsi aina heitettävän kapulan perään... Summa summarum, meltä lämmitti, kun koiratkin pääsivät kunnon lomareissuun nautiskelemaan!



Ihan ilman kommelluksia ei tämäkään mökkireissu mennyt, sillä ekana iltana heti mökille saavuttua huomasin, että Nemon poski on turvoksissa. Paikalliset eläinlääkärit olivat menneet juuri kiinni, joten soitin tuttuun ja turvalliseen Oivaan Pirkkalaan. Nemo oli ihan pirteänä, joten käärme laskettiin pois, mutta ampiaisen/itikan pistosta epäiltiin vahvasti. Annettiin sitten lääkärin ohjeen mukaan kyytabletti, joka laski turvotusta vähän. Olin tietysti aika hermona ensimmäisen illan ja kun aamuyöstä heräsin, niin Nemon poskea kuumotti ja oli taas samanlailla turvoksissa, kun ennen lääkkeen antoa.




Aamulla aukesi ensimmäinen lääkäri klo 8 Jämsän keskustassa ja kun en päässyt puhelimella läpi, niin kruisasin auton pihaan ja päästiin heti sisään Eläinklinikka Huiskuhäntään! Nemon poskessa oli siis sisäpuolella paise, joka puhkesi lääkärin sitä tarkastaessa. Mätää tuli ihan reippaasti. Nemo sai 7 päivän antibioottikuurin 1tbl 3krt päivässä, särkylääkkeen muutamaksi päiväksi ja maitohappobakteeria. Samaisena iltana myös posken ulkopuoleen tuli tummanpunainen/musta pieni patti, joka puhkesi itsestään ja tilanne alkoi kunnolla helpottaa. Tänään kaikki turvotus on laskenut ja jäljellä on enää rupi ulkopuolella. Tarkkaillaan nyt kuitenkin vielä, jos poski turvottaa tai se on kova, niin vierasesine, (todennäköisesti joku tikku) on jäänyt sinne muhimaan, jolloin se pitäisi avata ja poistaa nukutuksessa. 

Kiitos mahtavasta ja nopeasta palvelusta Huiskuhäntään! Huomasin reissussa myös, että Jämsässä ihmiset ovat iloisia palveluammateissa ja yksi leipomo-kahvilan myyjä totesikin, että heillä ei ole niin kiire ja aina ehtii juttelemaan asiakkaiden kanssa #arvostan #muuttaiskojämsään


Onneksi Nemo oli koko ajan reipas iloinen itsensä, ettei mulla mennyt ihan toimintakyky ;) Poika kyllä hyvin tietää, kun on jotain poikkeavaa, niin kerjää entistä vimmatummin herkkuja keittiössä. Himoksella tuli keittiö erittäin tutuksi ja teki siellä jos jonkinlaisia kevätjuhlaliikkeitä. Koirilla nyt muutenkin on tunnetusti aina superkivaa uusissa maisemissa ja mökki kierretään joka nurkkaa myöten, kytätään ikkunoista, juostaan ja piehtaroidaan. Nautitaan lomasta sydämen kyllyydestä.


Arki koitti tosiaan tänään ja paluu samalla toimistolle. Saa nähdä, voiko jatkossa tehdä etätöitä edes jonkun päivän viikossa. Koirat olivat selvästi saaneet levätä tarpeeksi työpäivän aikana, sillä kotiin tullessa matot oli rullalla ja taas juostiin niin paljon, kun yksiössä mahtuu :D

Iloista uutta viikkoa! 

P.S. Lomalta paluu ei tuntunut ollenkaan niin haikealta, mitä tavallisesti, sillä töitä on nyt pari viikkoa ja sitten on vielä yksi kesälomaviikko jäljellä, sokerina pohjalla. Käytännössä siis yksi viikonloppu välissä ja taas ollaan lomatunnelmissa. 

P.S.2 Laskettelurinteisiin kiivetessä Nemo joutui puolet matkasta kantoon, kun eläinlääkäri oli juuri sanonut, että muutama päivä pitää ottaa iisisti. En kuitenkaan raaskinut jättää poikaa yksin mökkiin ekana aamuna ja lopulta autossa oli liian kuuma odotella. Tuli hyvä käsitreeni mulle 10kg painolla :P