Päivä Raumalla takana. Ensisijaisesti lähdettiin liikenteeseen näyttelyn vuoksi, mutta samalla käytiin tutustumaan Rauman vanhaan kaupunkiin, jossa ruokailtiin aurinkoisella terassilla, kierreltiin katuja ja herkuteltiin tietty jäätelöä, myös koirat sai maistiaiset.
Näyttelypaikka oli aika ahdas, eikä alkuun meinannut saada bokseja mahtumaan muualle, kun kehän kulkuaukkoon. Kieli keskellä suuta sai mennä, kun koiria tuli ja meni ihan millistä, samassa kehässä ärhäköitä bullterriereitä ja brasilianterriereitä... Tuomari oli yllätykseksi nopea arvostelija ja Nugan kehään tuli aikamoinen äkkilähtö. Ei tietoakaan, että jossain olisi mahtunut/ehtinyt juoksuttaa ja seisottaa koiraa. Onneksi Nuga käyttäytyi ihan mukavasti ja haukahtelikin vähemmän, mitä viimeksi Tampereella.
Nuga juoksee
Nuga sai ERIn, SA:n ja oli luokkansa ykkönen (huom! vain yksi kilpakumppani nuorissa uroksissa). Jatkokehässä Nuga oli nätisti ja sijoittui kolmanneksi, saaden varasertin! Toiseksi tullut oli kuulemma jo Suomen muotovalio, oho. Nugan arvostelu oli tosi hyvä.
Jippii, varaserti!
Tytöillä ei ollut niin onnistunut päivä. Anskulla tuli sanomista hännästä, kun se oli koko ajan alhaalla. Taisi kiire ja hoppu välittyä koiraan, minäkään en ehtinyt yhtään pusuttaa tyttöä ennen kehää, vaikka yritti mua jossain vaiheessa moikata. Anskulle EH. Luna meni mukavasti, mitä nyt otti pientä kierrosta, kun naapurikehässä alkoi kaksi rotikkaa rähisemään, mutta rauhoittui pian. Lunalle EH. Parhaat nartut näyttivät olevan isompia, kun meidän prinsessat.
Luna juoksee
Kehien päätyttyä suunnattiin lenkille viereiseen metsään koirapolulle, jossa pystyi pitämään niitä vapaana. Oli aikas muikeita ilmeitä, kun juoksentelivat peräkanaa veteen ja maalle: Nemo, Nuga, Ansku ja Olga. Nemo otettiin kyllä muutaman minuutin päästä kiinni, ettei menen paikat ihan jumiin.
Luna pöydällä
Ansku oli sievänä tänäänkin ja oli karistanut pienen rasvakerroksen kyljistä pois! Karvakin oli suht hyvässä vedossa, vaikka trimmistä oli kulunut aikaa jo 2kk. Tyttö oli ihan fiiliksissä isänsä näkemisestä ja ryömi + kieri Nemon edessä, ei kuulemma muuten tee sitä missään. Nemo oli tietty myös fiiliksissä pikkuneidistä. Nugankin kanssa tulivat juttuun, mutta Nugaa kiinnosti enemmän Olgan pylly :D
Ollaanhan ystäviä, jookos?
Kotona koirilla oli vielä juhlaa, kun saivat uudet kuivatut naudan putkiluut jyrsittäväksi. Niitä harvemmin missään näkee, joten oli pakko ottaa mukaan näyttelypaikan myyntikojusta. Tampereella olen nähnyt niitä ainoastaan Kaukajärven Safarissa, josta onkin tapana ostaa sellaiset koirille jouluksi. Lisäksi mulla on pusukiintiö melkein täysi... Siitä piti huolen suloinen Ansku
Sisko ja sen veli
Tällä viikolla käytiin myös eläinlääkärin pakeilla vielä kerran Nemon varpaan tiimoilta. Varvas odettiin täysin terveeksi ja kun ontumista ei ole ollut viikkoon, niin kortisoniakaan ei alettu jalkaan laittamaan. Lääkäri kopeloi Nemon vielä kerran tarkkaan läpi ja vaikutti siltä, että etulavat on jumissa, mutta varvas tosiaan kunnossa. Nemon kanssa voi nyt ottaa vähän reippaampaa liikuntaa esim. flexissä, kunnes hieroja tulee käsittelemään pojan ja jos kaikki vaikuttaa hyvältä, niin tosi varovasti saa alkaa päästämään Nemoa juoksemaan vapaana ja treenaamaan, muutama minuutti kerrallaan näin aluksi.
Pusuja pusuja, lisää pusuja
Nyt kun Nemon varvas on kunnossa, niin lääkäri huomasi, että yksi alakulmuri on lohjennut sisäpuolelta, onneksi ydin ei näy. Hammas on kuitenkin röntgenkuvattava, pinnoitettava ja samalla kaikki hampaat puhdistettava. Operaatiota ei kuitenkaan vielä tehty, sillä jos jalan kanssa tulee takapakkia ja täytyy kuitenkin laittaa kortisonia, niin menee kaikki sitten yhdellä nukutuksella. Varataan siis aika hammashommaan vasta, kun jalka ei oireile mitenkään treenienkään jälkeen.
Poseerausta
Treeneistä puheenollen, ne jäi tällä viikolla väliin, kun olin ns. päivystysvuorossa töissä. Otettiin kuitenkin omaa höntsää Piskien kentällä kahdella hypyllä ja putkella. Nuga meni jo taitavasti välistävetoja! Treenattiin myös lähdössä paikalla pysymistä, edistystä on tapahtunut. Lunalla oli kierrokset kovat, mutta pysyi kentällä ja hiffasi samaiset välistävedot. Lopuksi pääsi vielä Nemo kentälle hihnassa leikkimään roadkill-pupulla ja jos rehellisiä ollaan niin sai mennä putkeen, eihän kerrota kellekään ;)