28.10.2019

Pyynikki toimii aina

Tänä syksynä treffattiin kasvattieni (tai kasvattini Anskun) kanssa Pyynikin harjulla. Mukana oli myös Nemo ja Luna. Äitini vei Lunaa, joka tietenkin pisti kauhean metelin pystyyn nähdessään tyttärensä Anskun, mutta Nemo meni vanhaan malliin lunkisti tytön kanssa vieri vieren. Näillä kahdella tuntuu synkkaavan joka kerta, kun näkevät.
 

Näkötornissa

Käveltiin reilu lenkki Pyynikin upeissa maisemissa kuulumisia vaihtaen, valokuvia ja videokuvaa ottaen. Pysähdyttiin näköalapaikalla ja herkuteltiin tietysti munkkikahvilla. Lopuksi kiivettiin vielä näkötorniin ihailemaan Tampereen maisemia molemmille järville, metsään ja kaupungin suuntaan. Juha lennätti myös vähän dronea. 


Näköalapaikalla


Ansku ja Nemo

Olipas ihana nähdä teitä ja iloista Anskua! Tyttö lenkkeili omassa elementissään tärkeänä vauvan vaunujen vieressä, mutta malttoi tulla rapsutuksiin ja suukkoja sateli taas ihan mahdottomasti. Mietittiin, että seuraava lenkki voisi olla taas pääkaupunkiseudulla, jos saataisiin isompi jengi kasaan. Kuka olisi mukana? :)


Perinteinen sylittelykuva

3.10.2019

Kylmäkosken mökillä

Päästiin pitkästä aikaa mökkeilemään koirien kanssa Kylmäkoskelle. Oltiin vaan yksi yö reissussa, mutta kaikenlaista touhua siihen mahtui ja koirat olivat ihanan puhki useamman päivän sen jälkeen. Maalla ulkoiltiin pihapiirissä, tehtiin pieni metsälenkki, napsittiin kuvia, syötiin hyvin, katseltiin mökin ikkunoista peuroja, pelailtiin ja saunottiin.
 
 

 
Edellisen postauksen jälkeen molemmat koirat kävivät silmätarkastuksessa. Lunalle oli varattu virallinen tarkastus, jossa pari ylimääräistä ripseä, ei muuta huomautettavaa, hienoa! Nemolla vuosikontrolli pignoosin osalta ja tilanne ei ole onneksi edennyt parin kolmen vuoden takaisesta. Vuosi takaperin löytynyt pieni kaihipiste ei myöskään ollut edennyt, eikä haittaa näköä. Niin hyvällä ja huojentuneella mielellä! Saatiin taas hyvää palvelua eläinlääkäri Sanna Elfvingiltä, voin suositella.
 
Koirat ovat päässeet lähes viikoittain tallille mukaan. Yhden kerran odottivat vesisateen aikaan vaan auton perässä ja lopuksi tehtiin lenkki maalaismaisemissa. Muilla kerroilla ovat olleet tallihommissa, maneesissa tai maastolenkillä mukana, käytiin taas Keisarinharjullakin.
 
Nemon kanssa käytiin fyssarilla ja oli melko juminen, joten varasin ajan heti kuukauden päähän. Poika oli pari viikkoa aivan mahdoton ilmeisesti juoksuisen nartun vuoksi ja lenkeillä jumitti nenä maassa (+ oli levoton kotona ja jopa kerran ulisi). Sitä sai nyppiä ihan tosissaan eteenpäin, joten veikkaan, että tälläkin oli osuutta jumeihin.
 
Enkä ole uskaltanut päästää paljoa vapaana juoksemaan, kun elokuussa Keisarinharjulla törmättiin kyyhyn. Nemo oli silloin vapaana, mutta sain sen karjumalla perääntymään (en ollut siltikään siinä hetkessä täysin varma osuiko) ja luojan kiitos riistaviettinen Luna oli juoksuvyössä ja sain sen hihnasta nypättyä pois, kun niin uteliaana säntäsivät katsomaan sihisevää kerää. Uusia lenkkipolkuja on myös tallattu mm. Suomensaaressa ja Mustavuoren päällä.
 
Hyvää syksyn jatkoa jokaiselle, nautitaan väreistä! … Vaikka tämän viikon on satanut about 24/7.