18.10.2021

Opettajalle pisteet 6/5

Nyt voi sanoa oikeasti pitkästä aikaa, kun osallistuttiin Nemon kanssa Tamskin järjestämälle koiratanssikurssille, kisoihin valmistava jatkokurssi. Edellinen kurssi käyttiin kesällä 2019, jonka jälkeen osallistuttiin yksiin epävirallisiin kisoihin ja nyt keväällä videokisoihin. Lisäksi veljentyttö Jonna treenaili mun vetämällä kurssilla tanssin saloja Nemon kanssa ja toki temppukurssi vuosi takaperin tuki tätä harrastusta.

Kurssi järjestetään juuri sopivasti joka toinen viikko syksyn ajan ja kellonaikakin on mahtava jo 17.30. Ensimmäiselle kerralle menin ilman Nemoa, kun lähdettiin suoraan hallilta lomalle kahden miehen kanssa. Teoriatunti meni mukavasti ja koin heti jo ahaa-elämyksen, että olin tehnyt ensimmäisen koiratanssiohjelmamme pitkälti niin, että koira seuraa, temppu, seuraa, temppu... Käytiinkin läpi Nemon osaamat temput, jotka olin kirjannut ylös ja mitä kannattaisi ohjelmassa hyödyntää. Myös muiden koirakoiden treenistä sai vinkkejä ja tuli uusia temppuideoita mieleen!

Tästä innostuneena ollaan treenattu Nemon kanssa kotona uudestaan tötterön kiertoa olohuoneen nurkassa olevalla suurella pyöreällä lyhdyllä. Tajusin ottaa naksuttimenkin mukaan, joten jo kolmen kerran jälkeen Nemo alkoi tehdä varmasti pelkällä vihjesanalla. Aiemmin on ollut mun kädessä kiinni ja palannut välillä tötterön edestä takaisin namin toivossa, eikä ole lähtenyt taaksekaan, kun selvällä käden ja jalan heilautuksella/saattamisella. Nyt naksautan aina, kun Nemo on lyhdyn takana ja namin saa sitten mun luota maasta. Lisäksi alettiin uutena juttuna treenaamaan jalan ympäri menoa, sitä ollaan joskus kokeiltu nakki nenässä ja tottahan toki poika menee mihin vaan sillä konstin, mutta nyt odotan, että tajuaa itse ja tarjoaa liikettä. Kun menee mun jalan alta naksautan ja palkan saa maasta mun jalan edestä. 

Toiselle kurssikerralle lähdettiin jännittynein mielin, kun ei oltu aikoihin oltu hallilla ja viereisillä kentillä mennään agilityä, mikä on toki Nemolle se kaikista mieluisin aktiviteetti = kiihtyy. Turhaan kuitenkin jännitin, sillä desibelit hallissa oli pienemmät, kun edellisellä kerralla, opettaja on superihana ja kurssikaverit mukavia. Opettajalle täytyy antaa kyllä pisteet 6/5! Hän on positiivinen, rauhallinen, opastaa ja osaa sanoa ohjeet juuri oikealla hetkellä. Kurssikaverit ovat myös pitkän linjan koiraihmisiä eri lajeista ja ymmärsi heti, ettei muita koiria kentälle samaan aikaan hengailemaan, ettei Nemo herpaannu morjestelemaan. Vaikka ei siinä varmaan mitään kävisi, iloisestihan aina uroksetkin katsoo, mutta ei tarvi sitten itse jännittää ja voi keskittyä paremmin. 

Treenattiinkin meille sopivaan tahtiin eli ensin kierrettiin kenttää Nemo hihnassa niin, että sai katsella paikkoja ja kun otti vähänkin kontaktia, sai heti palkan. Sitten sama ilman hihnaa, jonka jälkeen alettiin tekemään helppoja temppuja: istu, tassut, selän takaa kierto ja lopulta sitä tötterön kiertoa, mikä meni ihan nappiin! Olin niin hämmästynyt, kuinka hienosti Nemo piti kontaktia, keskittyi ja tötterön kierto sujui samanlailla, kun kotona olohuoneen matolla. Parasta oli vielä se, että Nemo näytti nauttivan suu hymyssä ja suukotteli kovasti <3 Nämä on niitä elämän parhaita hetkiä, tulee niin mahtava fiilis olla kahden liikenteessä. Huomasin myös, että olin kaivannut kovasti hallille ja samanhenkiseen koiraseuraan harrastamaan.

Nyt on motivaatio kohdallaan rakentaa meille uusi koiratanssiohjelma. Teemaksi mietin alustavasti jotain valoon ja lyhtyyn liittyvää. Pari musiikkia on mietinnässä, mutten ole vielä lukinnut mitään tiettyä.

Mitä (lajeja) teillä treenataan syksyn tullen?

15.10.2021

Sukulaistapaaminen Vantaalla

Olipas ihanaa ja piristävää nähdä kasvattejani vuoden tauon jälkeen! Kaikista kolmesta pentueesta pääsi koiria perheineen paikalle. Sukulaistapaaminen sujui lenkkeillen kauniissa Vantaanjoen maisemissa ja herkutellen tunnelmallisessa Kahvitupa Laurentiuksessa. Erikoinen lokakuu, kun vielä ulkonakin tarkenee nautiskella kakkua ja kahvia. 


Vasemmalta oikealle:
C-pentueesta Ludwig (Little Drummer Boy)
A-pentueesta Ansku (Annastiina)
B-pentueesta Anskun pojat Ässä (Casino Royale) ja
Milo (Tomorrow Never Dies)


Ässä tsekkaa nameja


Ansku haluaisi pusuttelemaan


Ludwig niin tarkkana


Miloa hymyilyttää!


Koko jengi


Hyvät tuoksut...


Milo kävi uimassa!


Kaikki ihanat <3


Sekuntia myöhemmin vauhti päällä ja Ässä suukottaa 2-vuotiasta :D


Päästiin Ludwigin kanssa samaan autoon takapenkille

Kasvattajana olen onnistunut parhaiten siinä, että kaikki nämä ihanat ovat todella kovia suukottelijoita, en kestä <3 Kiitos jokaiselle, oli kiva kuulla kuulumisia!

P.S. Nemo ja Luna eivät lähteneet kasvattitapaamiseen mukaan junalla pääkaupunkiseudulle, vaan saivat koko päivän mummulassa jakamattoman huomion. Aamusta oltiin tehty reilu tunnin lenkki Kaupin metsässä, joten jäivät tyytyväisinä nukkumaan mummulan sohvalle. 

28.9.2021

Täysi kymppi

Paljon onnea 10-vuotiaalle Anskulle, täyden kympin pusuttelija! 💖 Tämä Makkosten poikien runo kuvaa hyvin A-pentueen Anskua ja Nugaa:

Kenelle sais olla yks pusu nokkaan?

Voin mä sen kyllä sun otsaankin tokkaa.

Taidat sä ressin kourissa puuskutella, 

siis anna mun vähän sua nuuskutella. 

Ja jos meinaa sun hermot tehdä tenän,

anna taikojaan tehdä mun nuuskunenän! 💖


Täyden kympin pusuttelija

20.9.2021

Uudessa kodissa

Pikkuhiljaa aletaan kotiutumaan tänne paritaloon! Onhan tämä heittämällä ihanin koti, missä ollaan koskaan asuttu, kun on tilaa molemmissa kerroksissa sekä pihassa ja lenkkipolut suoraan metsään lähtevät molemmista päistä taloyhtiön pihaa. Koirat saavat suloisia hepuleita omassa pihassa, seikkailevat puskien ja puiden alla, nuuskivat pitkin poikin. Tietysti myös multa ja puunpalaset maistuvat ;)








Etätyö on jatkunut, joten koirat eivät ole vielä montaa kertaa jääneet yksin kotiin. Ollaan kuitenkin yritetty treenailla sitäkin, sillä etenkin Luna vaikuttaa levottomalta, kun ulkoa kuuluu ääniä. Omassa pihassa pyörii myös oravia ja lintuja, joita bongaillaan ikkunasta. Olin kaksi kokonaista työpäivää toimistolla, jolloin kotona oli ollut melko levotonta pyörimistä ja huutoa, kun mies tuli sekä lähti ruokatunnilta. 


Viime kuukauden tapahtumia:

- Uudessa kodissa on käynyt sähkömies, astianpesukoneen asentaja ja huoltomies. Yllättävän lyhyeen on loppunut Lunan huuto ovissa, kun on menty joko ulos vastaan tai olen napannut tytön syliin. Nemo sen sijaan on kiikuttanut korjausmiesten työkalupakeista tavaraa mm. otsalamppua ja muuta suuhun sopivaa. 13-vuotiaalla on edelleen pilke silmäkulmassa ja huomio on taattu ;)

- Kylässä on käynyt mummu, veljentyttö ja pappa, jotka ovat aiheuttaneet riemua. Myös lapsuudenystäväni Sanna vietti viikonloppua meillä, jolloin koirat saivat rajattomasti rapsutuksia, kyljessä oloa, yksinoloharjoitusta ja tehtiin lenkit metsässä sekä Tohloppijärvellä. 

- Nemo kävi ientarkastuksessa hampaanpoiston jälkeen ja hyvin oli parantunut. Vein samalla vähän herkkuja ja kiitos -kortin Oiva Eläinklinikan mainiolle henkilökunnalle! Lunalle mukaan lähti taas kuitunappulaa iso säkki. 

- Vihdoin koko porukka nukkuu vähän paremmin aamusta. Viikonloppuisin on ollut kyllä huippua, jos koirat ovat alkaneet kitisemään klo 5-7 pintaan, niin olen päästänyt ne pihaan tarpeille, antanut aamupalan ja painellut takaisin nukkumaan! Toki en välttämättä aina saa unta, mutta on kuitekin mahdollisuus mennä petiin vielä pötköttelemään, toisin kun kerrostalossa asuessa. 

- Nemo kävi vuotuisessa silmätarkastuksessa Hakametsässä Sannalla. Käynti meni mukavasti, eikä silmän pignoosi ollut onneksi edennyt, näytti rauhalliselta. Vuosi sitten havaittu pieni kaihin alku oli hieman kasvanut, muttei siinäkään ollut mitään hälyyttävää näkyvissä. Kuulemma parhaiten Nemo näkee kotivalaistuksessa, kirkas auringonpaiste voi olla hankala. Sannalta sai taas hyviä käytännön vinkkejä arjessa toimimiseen. 

- Nemo pääsi myös pitkästä aikaa toimistolla pyörähtämään yhtenä perjantaina ja oli ihan villinä käytävillä, kun tunnisti paikan! Helteiden vuoksi oli viimeksi paikan päällä alkukesästä. Tehtiin myös parina perjantaina laatuaikalenkki kahden toimiston lähellä olevassa puistossa. 

- Treffattiin Hannan, Martin ja Miisan kanssa Ylöjärvenharjulla. Hyvässä seurassa lenkki venyi reiluun tuntiin ja pulina jatkui perinteisesti siipien merkeissä. Nemo ja Miisa pääsivät lopuksi vähän hihnoissa kahden nuuskuttelemaan ja pieniä spurtteja ottamaan. Niin harvinaista herkkua!


Edessä Martti ja Miisa, takana Luna ja Nemo

- Nemo tuli trimmattua, seuraavana vuorossa on Luna. 

- Koirat saivat heräteostoksena uudet nuolu/namialustat, joista joutuu tekemään töitä namit saadakseen ja lopuksi alustaa on kiva nuolla, jotta saa viimeisetkin muruset suuhunsa. 

- Tässä uuden taloyhtiön pihassa oli eilen pienet tsempalot, kun yhden perheen westiet juoksi vapaana meidän luokse, ensin ilmeisesti vapaana pidettävä kiltimpi ja muutaman minuutin päästä sisältä karannut Sulo flexi perässään. En oikein muuta ehtinyt tekemään, kun kaappaamaan Lunan syliini (ettei tule ruumiita) ja raijaamaan Nemoa hihnassa selän takanani ympyrää, kunnes saatiin tämä villimpikin tapaus kiinni. Luna huusi tietysti, kun syötävä ja itsellä adrenaliinit tapissa, onneksi ei käynyt mitään, kun molemmat westiet jäivät metrin päähän kiehnäämään. 

- Kuvittelinkin alkuun, ettei tässä taloyhtiössä ole juuri koiria, mutta onhan niitä noin joka toisessa asunnossa ihan pienestä fifistä lauhkeaan tanskandogiin. Onneksi oma piha on melko suojaisa ja Luna toki ulkoilee flexissä, koska mikään aitahan ei tyttöä pitele... Pitäisi olla katto! Meni kuitenkin jo luovutusikäisenä alle 2kg painoisena 60cm aidasta yli tosta noin vaan. 



Mitäs teidän syksyyn kuuluu? Tampereella on jo niin viileää, että toppatakit on kaivettu esille. Sieniä on tavallista enemmän ja jostain syystä Luna yrittää nuuskutella niitä myrkyllisiäkin, mutta aika hyvin on saatu väisteltyä pahimmat paikat. Punkkeja ei muuten ole ollut kiinnittyneenä tänä kesänä ollenkaan koirissa, mutta viime viikolla yksi vilisti Nemon selän päällä iltalenkin jälkeen. Niitä onkin ollut tavallista vähemmän kuivan kesän ansiosta. 

19.8.2021

Evakossa

Niinhän siinä sitten kävi, ettei päästykään vielä uuteen kotiin, koska siellä oli havaittu pieni kosteusvahinko vaatehuoneessa viikko ennen meidän muuttoa. Vanhan asunnon vuokrasopimus kuitenkin loppui, joten mun tavarat kannettiin uuden kodin ulkovarastoon ja nyt ollaan oltu tämä viikko mummulassa evakossa koirien kanssa. 


Ihana Puu-Tammela

Mummulassa olo on ollut koirille kuin kesäretki konsanaan, koska täällä ei tarvi olla yksinään ja huomiota saa 24/7. Lisäksi mummu pitää huolen, että ruoan lisäksi päivittäin saa extraherkut ja jotain muuta pientä ruokailun yhteydessä ;) Ollaan tehty kaupunkilenkkiä lähipuistoissa sujuvasti toisia koiria väistellen ja öisin on nukuttanut kerrankin sikeästi! Nemo nukkuu mummun kanssa sängyssä ja Luna mun kanssa sohvalla. Samalla on nähty aina niin ihania sukulaisia ja rapsuttajia on riittänyt. 


Puiston laidassa


Kaupunkilenkkiä, mm. pyöriä saa väistellä yhtenään

Nemo pääsi pitkittyneen tauon jälkeen fyssarille, oli hieman juminen ja mennään uudestaan taas piakkoin. Poika niin nautti ja oli täynnä vauhtia käsittelyn jälkeen! Lisäksi Nemo kävi viikko takaperin hampaiden puhdistuksesssa ja samalla jouduttiin poistamaan vaan yksi taaimmainen mädäntynyt hammas, ei onneksi tikkejä. Lunalle varaillaan hammaslääkärille aikaa syksylle. 


Paras päikkäripaikka


Luna vuorostaan samassa paikassa

Pitkästä aikaa fyssarin jälkeen tuli koirille pieni kärhämä ovissa, kun Luna oli odottanut meitä kiihkeänä jo pitkään ja sitten meidän tullessa sisään härkki herkeämättä Nemon ympärillä. Vihdoin, kun sain ulko-oven kiinni ja pääsin koirien luo, niin kähy loppui, kun karjaisin kunnolla. Mitään vekkejä ei näkynyt kummallakaan. 


Mikäs tää uusi lelu on


Parhautta, yksi onnellinen

Pieniä hankintoja on tehty koirille mm. uusi flexi hajonneen tilalle, koiraportti uuden kodin rappusiin, nameja ja pieni lelu, kun käytiin tänään treenikentällä höntsäilemässä. Tehtiin ensin kunnon lenkki, sitten Nemon kanssa muutamia koiratanssitemppuja (jalkojen pujottelu, seuraa-istu, sivulle, kierrä) ja rauhallisesti lelun kanssa peuhaamista. Lunan kanssa otettiin lähinnä kontaktia, seuraamista ja tyttö tarjosi istumista, jonka jälkeen sai kirmailla lelun kanssa aikansa. Parasta nähdä koirien ilo ja riemu!


Toinen onnellinen koulutuskentällä


Lelu on oikea aarre


Saisko tätä silputtua

Täällä kaikki peukut ja tassut pystyssä, että päästään tulevana viikonloppuna uuteen kotiin :) Tulevalla viikolla meillä alkaakin arki, onneksi hieman pehmeällä laskulla, kun tiedossa on ainakin kolme viikkoa etätöitä, ehtii koiratkin asettua uuteen kotiin ennen, kun koittaa ensimmäinen toimistoviikko mulla.

P.S. Harvinainen viileää ja sateista keliä näin elokuussa! Tuli Kuvat -palvelun muisto vuoden takaa, kun häntsäiltiin samaisella treenikentällä helteessä...