Viikon hyvä teko

Tästä se lähti...

 

 

 ...nämä olivat ensimmäiset vauvan tumput, mitkä kudoin Viipurin lasten joulukeräykseen jo kesällä!

 

Sen jälkeen tuli väkästeltyä lisää tumppuja, pipoja ja neulepantoja. Idean takana oli äitini, joka innostui kymmenien vuosien jälkeen kutomaan ja mua ei tarvinnut kauaa houkutella mukaan! Myös mummu teki tuossa tuokiossa suloiset saman sarjan vauvan tumput ja sukat, vaikka kuvitteli, ettei pysty enää käsillään tekemään niin tarkkuutta vaativaa työtä. Mummuhan mut opetti pienenä ensin virkkaamaan ja myöhemmin kutomaan, ei voi muuta kun ihailla hänen kädentaitojaan <3 Jälki on todella tarkkaa, joten tiedän, mistä olen pikkutarkkuuteni perinyt ;)

 

 

 Paketteihin toivottiin myös pesuaineita, karkkia ja leluja, mistä on pulaa Viipurissa. Sujautinkin valmiisiin paperipusseihin pikkuisia shampoopurkkeja, palasaippuoita, karkkia yms, mitä kotoa löytyi ylimääräisenä.

 

 
Viipurin koiria ei unohdettu tänäkään vuonna! Kokosin paperipussiin pyyhkeitä, puruluita, rouhetikkuja, pantoja, hihnoja ja ylimääräisiä leluja, mitkä omat karvakuonot rikkovat alta nanosekunnin, mutta joista jollekin hellävaraisemmalle on iloa pidempään :)

 

 

 Ihanaa joulunodotusta kaikille pikkuisille <3

 

Onko teillä ollut tapana osallistua keräyksiin näin joulunalla ja jos niin millaisiin? Kenties joulupataan kolikoita tai vaatteita? 

 

Arjesta nautiskellen

Täällä on vietetty mukavaa oloa koirien kanssa, reippailla lenkeillä tuoden kilo hiekkaa eteiseen ja sitten vaan pötköttelemällä sohvalla vieri vieressä. Herkuteltukin on, pientä lasketumista joulunaikaan ;) Enää kuukausi vuoden parhaimpaan juhlaan! <3

 

Viikonloppuna saatiin toivottu vieras kylään, 'Nemon kummitäti' ja voi (prkl) sitä riemua, mikä koirilla repesi. Nuga oli ihan sika, jojotteli ihmisten pään korkeudella ja tunki väkisin iholle. Lunalla oli vähän samanlaista peliä, mutta rauhoittui sitten myöhemmin rapsuteltavaksi ja hierottavaksi, nautiskeli oikein huomiosta (ja teki pojille selväksi, ettei niillä ole asiaa sohvalle). Nemo oli oma itsensä ja sai pieniä spurttikohtauksia ilosta, peppu pystyssä :)

 

 Sunnuntai aamusta käytiin hallilla liitämässä. Ekaa kertaa kokeiltiin Nugan kanssa oikein rataa putkilla ja hypyillä ja hyvinhän se seurasi. Putkiin tosiaan pitää vaan lähettää ja menee hienosti vauhdilla, vaikka saattaa siinä jokunen oma valintainenkin putki tulla väliin ;) Nemon kanssa tehtiin juoksurataa ja pidettiin hauskaa! Luna lähti myös lämmittely- ja palautuslenkeille mukaan, nyt kun ne kaikki kolme menee aika mukavasti samaan aikaan hihnoissa, *tuulettelee* :D

Sitten hallilta kotiin, ruokaa ja Lunan trimmaus, vihdoin, en ole suunnitellut sitä, kun ehkä kaksi kuukautta... Luna kiepsahti kyljelleen ja nautiskeli silmät puoliummessa nyppimisestä. Nyt on sellainen ns. kotitrimmi tehty eli helpot kohdat otettu nyppimällä ja hankalat ronskisti saksilla. Sitten vielä tallille Luna mukaan hengailemaan, jonka jälkeen nopea piipahdus mummolassa. Lunan häntä heilui vimmatusti, kun mentiin mummulan pihaan ja rappukäytävään, alkuviikon yökyläreissu oli siis selvästi ollut mieleinen <3

 

P.S. Yhdellä työkaverilla (aikuinen mies) on workki ja tuli sitten puhetta koirista. Hetken oli hiljaa ja sitten kysyi: 'Siis kuinka pärjäät KOLMEN russelin kanssa?' :D Sitä oon välillä ihmetellyt itsekin :D Vaikka nyt alkaa kyllä oikeasti helpottamaan, kun Nuga nuorimmaisena on jo yli vuoden ja lenkkeily alkaa sujumaan ilman päivittäisiä hermoromahduksia. Toki kotona ja arjessa on pitänyt tiukentaa otteita, mutta tosi pienillä kahnauksilla laumassa on selvitty. Ja pärjäähän ne toiset neljänkin russelin kanssa ;D

 

Dark blue

Tätä lahjaa lähdin kokoamaan ennalta hankitun sinisen huivin ympärille.

Päätin pysyä värissä, sillä olen itsekin tykästynyt tummansiniseen viime aikoina, vaikkei muuten sininen kuulukaan lempiväreihini. 

Tuo kaksivärinen kukka oli PAKKO saada pakettiin, sillä värit menivät niin yksiin Espritin t-paidan kanssa!

Vielä kerran onnea K <3

Luna huulipuna

Luna sai uuden lempinimen Emmiltä (3vee), kun oli päivähoidossa kasvattajan matkassa. Luna huulipuna tuli siitä, että Luna pussaa samanlailla, kun punaa laitetaan ja niinhän se tekee, sillain varovasti, mutta tunteella lipaisee.

Luna on ollut nyt tavallista rauhallisempi, nisät ja masu hieman turvoksissa, pientä aamupahoinvointia (?), lempeä katse (tai sitten kuvittelen vaan..) ja tyyni lunkki olemus. Olen lenkkeillytkin kolmen koiran kanssa ja tosi upeasti on mennyt vetämättä!

 

Aamuisin tosin Luna ei lähde ollenkaan ulos, nostaa vaan päätään sohvan (tai sängyn) uumenista, mutta ei lähde lirkutuksellakaan. Sisällä on keksinyt kaikenlaista touhua mm. silppuaa tyhjiä vessapaperirullia. Tänään nappasi lyijykynän suuhunsa, mutta antoi sen kyllä heti pois ja nyt viimeisen tunnin on vahtinut yhtä laatikkoa, missä on koirien puruluujoululahjat (miten voi haistaakin pakettien läpi..).

Tosiaan Luna on ollut meillä sängyssäkin lähes joka yö, kun mies on niin heikko tytön edessä <3 Kaikenlaisia selityksiä on kuultu: "Miten se nyt noin livahti ovesta makkariin" tai "Tuleehan tota nyt ikävä, kun on pennuttamassa kasvattajan luona" :D

Lunan kasvattajan blogista voi lukea ataksia-testistä, jossa tuli ilmi, että Luna on taudin kantaja.

 

 

Nuga tuntui selviävän tuikkuepisodista kolmen päivän vanilijakakalla ja yhdellä oksennuksella. Heti sen jälkeen huomattiin, että ontuu, kun nyökkäili päätään vastaavasti, kun hevoset, mutta siitä oli vielä vaikea sanoa, mikä jalka on kyseessä, kun niissä ei ensin näkynyt mitään. Seuraavana päivänä koikkelehti kolmella jalalla pitäen tassua ylhäällä asfaltilla, mutta nurmikolla meni ihan puhtaasti. Veljentyttö sen sitten huomasi, että etutassun anturassa oli 2-3cm viilto. Vaiva meni parissa päivässä itsellään ohi, muutaman kerran sitä huuhdottiin, mutta mitään sidettä ei hoksattu laittaa, kun tassu oli jo kunnossa!

 

 

Nemon kanssa treeneissä tehtiin ensimmäiset onnistuneet takaaleikkaukset kepeille, wuhuu! Epäilin jo vähän, tuleeko sitä päivää ;) Lisäksi treenattiin putken jälkeistä hyppyä, jonka jälkeen takaisin putkeen mahd pienellä kaarella eli käännetään selkä hyppyyn päin ja jäädään sen etupuolelle, heitetään kädellä koira esteen taakse. Kaarrokset pieneni ja nopeutui, kun en lähtenyt esteen taakse haahuilemaan.

Vapaaharkkaamassakin käytiin kertaalleen. Nugan kanssa kokeiltiin ekaa kertaa muuria (hyppäsi ihan samanlailla, kun tavallisen aidankin) ja putkelle lähetystä, jonka jälkeen kaarteessa vino hyppy. Etuperin vieden onnistui, mutta jos menin esteen taakse, niin tuli esteen kierto. Lopuksi vielä heiteltiin kahta lelua niin, että Nuga alkoi tuomaan toista lelua mulle, edistystä. Nemon kanssa otettiin pitkästä aikaa välistävetoja ja muurin takaakiertoa, mitkä tuottivat tuskaa, kun Nemo on nykyään aluksi ihan liian suurilla kierroksilla, eikä malttaisi keskittyä yhtään... Haukahteli vaan mulle ja rässi mitä sattui, mutta en antanut periksi vaan vaadin ohjauksen seuraamista, jonka jälkeen vasta sai reikäpallo palkan.

Ajateltiin uskaltautua tauon jälkeen epiksiin (YLÖKK:lla on itsenäisyyspäivänä) ja ehkäpä loppuvuoden/alkuvuoden kisoihin. Fiilis on ollut hieman lannistunut kesäisen takapakin jälkeen, mutta täytyy yrittää puuduttaa Nemoa kisoja edeltävänä päivänä juoksuttamalla tms. ja pitää radalla ihan natsimeininkiä, niin ehkä saadaan jotain rotia touhuun (tulee ihan pentuajat mieleen, kun Nemoa yritettiin väsyttää aina ennen mätsäreitä tms ;D). Mulla menee vaan heti herne nenään, jos käyttäytyy, kun possu ;)

 

 

Lunalla on kysyntää, on nyt mummulassa yökylässä ihan muuten vaan! Veljentyttö haluaa opettaa temppuja Lunalle, kun se on kuulemma meidän koirista älykkäin (lapsen suusta tulee totuus?). Nukkumapaikkakin on varattu patjalta lattialta, jotta saa Lunan viereensä ;)

Luna huulipuna pelkkä pää trimmattuna

Pinkkiä kylppärissä

Täällä on iskenyt todellinen sisustusbuumi ja hyvänä päämääränä on ihanaisen ystävän viikonloppuvierailu parin viikon päästä! Vierashuoneen tuunaus on edennyt aimo harppauksen, enää puuttuu taulut seiniltä, jonka jälkeen pääsen ottamaan kuvia. Tarvisi varmaan tarkistaa, mistä kaikesta muusta olen luvannut ottaa sitten joskus kuvia ja esitellä täällä blogissa... :P

 

 

Pientä tuunausta tein myös yläkerran kodinhoitohuoneessa (mitä järkeä muuten rakentaa kodinhoitohuone yläkertaan..? Täytyy kantaa aina kuraiset koirat ylös pesulle ja saunastakaan ei pääse pihalle vilpoilemaan. Tämä on ainoita negatiivisia asioita, mitä mietin tätä kotia ostaessa. Mutta välittäjäkin sen sanoi, että kaikkea ei voi saada, jostain pitää tinkiä.).

 

 

 

Ylhäällä kylppärissä värimaailma on pinkki-harmaa, kun alakerran vessassa on turkoosi-valkoinen.

 

Ruusukynttilä - Ikea

Tuikkukipot - kirpparilta

Tuoksuruusut - Jysk

Vanilijatuikut - Ikea

 

 

 

Tuoksuruusuja kynttiläkipoissa <3

 

 

 

 Peili laitettiin itse, sillä sitä ei kuulunut ollenkaan kodinhoitohuoneen varustukseen.

 

Peili - Prisma

Enkelikoriste - Marjamäen Pajutila

 

 

Pumpulia purkissa...

 

Lasipurkki - Ikea

 

 

 

 Ylhäällä pienet Bath-kyltit ja alhaalla vastaavat Towel-kyltit.

 

Bath-kyltti - Villa Rosmarin

Pyyhkeet - Hemtex

 

Mitä värejä teidän kylppäreistä löytyy tällä hetkellä?

 

 

 

Tuikkuja ja parsaa

Otsikosta voisi päätellä, että täällä on vietetty romanttisia hetkiä... Juu, ei. Lunan juoksujen jälkimainingeissa laitettiin Luna työpäivän ajaksi Nugan paikalle kylpyhuoneeseen ja niin ollen pojat vapaana alakertaan (ei haluttu jättää ketään koirista vierashuoneeseen, kun meillä on siellä uusi vaalea sohva). Kuinka ollakkaan, kun tultiin kotiin, niin huomattiin, että olohuoneen sohva on täynnä kynttilänputua... Ja lisäksi muutama tuikkukynttilän alumiinipalanen jäljellä. Nuga oli siis vetänyt huiviinsa olohuoneen pöydältä neljä tuoksukynttilää alumiinikuorineen päivineen.

Toiset ottaa rennosti

Ei muuta, kun soitto eläinlääkäriin (matkalla agilitytreeneihin) ja ohjeeksi saatiin syöttää tankoparsaa purkista, sillä se sitoo tavaraa sisäänsä eli ylimääräisen tavaran tullessa ulos, se ei revi limakalvoja. Mies pitikin töistä pari etäpäivää kotona ja pystyi tarkkailemaan tilannetta. Kyllä vaan parsa toimi, sellaista vanilijantuoksuista jätöstä tuli pihalle kolmisen päivää ja kerran Nuga oksensi. Toivottavasti kaikki on nyt tullut ulos! Nuga oli kyllä koko ajan riehakas oma itsensä :)

Toiset vahtii

Treeneissä oltiin äksidentistä huolimatta ja ensimmäisiä parsatankoja syötin siellä jo pojille (vaikkei Nemo sitten ollut kynttilöitä syönyt, mutta varmuuden vuoksi). Kaverit ihmetteli, kuinka saan koirani syömään parsaa... Nuga ensimmäistä tankoa vähän katseli, nuoleskeli suolaista pintaa ja pureskeli, mutta kun Nemo vetäisi omansa yhdellä haukulla mahaansa, niin tuli Nugallekin kiire syödä omansa pois ;) Treeneissä mentiin rataa, jossa paljon takaakiertoja ja hiottiin keppien jälkeisen hypyn merkkaamista, niin että itse ehtii tarvittaessa juoksemaan toiseen suuntaan etumatkaa. Hyvin sujui, kun sai ajoituksen kuntoon ja luotti, että Nemo menee kepit loppuun asti. 

Luna on nyt kun ihmisen mieli <3

Viime viikonloppuna vietettiin tosiaan pientä hotellilomaa Ellivuoressa, kiva paikka! Ystävällinen ja koiramyönteinen palvelu, loistavaa ruokaa ja mahtavat ulkoilumahdollisuudet. Huonekin oli tilava ja siisti. Hotelli on rakennettu vuonna 1969, joten kyllä tietysti se vanha henkikin näkyi. Ekana iltana lenkkeiltiin valaistulla pururadalla, toisena päivänä kiivettiin Pirunvuorelle ja kolmantena päivänä mies kävi laavulla. Mietittiin vähän, että voisi mennä vaikka alkuvuodesta uudestaan, loistava paikka koirien kanssa! Eikä meitä ainakaan veloitettu koirista erikseen.

Ja kovasti kainalossa <3

Pojat laavulla

Harmaata näkymää

P.S. Lunalla ja Nemolla on taas jällleen näkemisen riemua, kun juoksujen takia olivat eri huoneissa/bokseissa melkein nelisen viikkoa (otin varman päälle, ettei pääse mitään vahinkoja sattumaan ;). Leikkiin kutsua ja painia riittää <3

Sydän on valmis

Ensimmäinen sydän on valmis. Pulleaan sydämeen virkataan kaksi sydän puoliskoa, jotka sitten kiinnitetään reunoista yhteen ja sisälle laitetaan pumpulia. Ohjeesta poiketen virkkasin lisäksi pienen ripustuskoukun, vaikka veikeät sydämet soveltuvat ihan pöytäkoristeeksikin. 

Ajattelin näpertää näitä useamman, vaikka pukinkonttiin asti! Sydän tosin on työläämpi tehdä mitä ajattelin. Kuvittelin, että näitä väkästelee viisi illassa, mutta en saanut kun yhden valmiiksi. Seuraavan kokeilen virkata neulelangasta, mikä on varmasti helpompi käsiteltävä, kun tämä paksu helposti säikeille menevä ja pörröttyvä villalanka. 

Sydän on valmis myös viikonloppuun! Ohjelmassa opiskelua (ei töihin liittyvää, vaan harrastuksiin) ja pikkuhotellissa chillailua koko perheen kesken <3 Fiilistelen jo sitä aamupalapöytää, saunomista ja uimista sekä hotellihuoneessa lueskelua ja herkuttelua :)

Sydämellistä viikonloppua ihan jokaiselle! <3

Puistossa nuuskuteltiin

Ensin koirapuistossa vaan nuuskuteltiin...

Ja nuuskuteltiin...

Sitten löytyi keppi ja riemu repesi!

Nugan suosikkeja on kepit, Lunalla pallot ja Nemolla juomapullot. Mitään ihmeellisiä hilavitkuttimia ei välttämättä tarvita, vaikka onhan se mukava ne vingut ja pehmot teurastaa :D

 Voisiko tää kuvaaminen jo loppua, onko ihan pakko.

Meidän lenkkimaisemia.

Luna astutettiin viime viikolla ja kasvattaja sanoi, että oli hänen kasvatushistoriansa helpoin reissu, muutama minuutti ja homma oli valmis :) Viiden viikon päästä pitäisi tietää, onko reissu kantanut hedelmää. Laskettuaika olisi sitten joulun tienoilla <3

Juoksut alkaa olemaan loppusuoralla, mutta hieman koville se otti Nemon ja meidän ihmisten mielestä. Luna tarjosi itseään viiden päivän ajan ja Nemohan vinkui, vaikka olivat eri huoneissa ja kerroksissa. Pari vuorokautta oli Nemo sitten mummulassa hellässä hoidossa (taas oli viety yhtenään happihyppelylle ja veljentytön kanssa olivat kokeilleet lumiagilityä), jotta saatiin nukkuakin ;) Nuga hassunen ei ollut tärppipäivinä enää moksiskaan, vaikka ekoina päivinä kovasti piippasi äitinsä perään. 

Tän viikon agiharkoissa olikin vaan yhden muun talouden russelit, joten päästiin höntsäilemään ihan antaumuksella. Nuga pääsi myös kehiin ja meni hienosti jo pientä rataa hyppy-putki-hyppy-putki! Nemon kanssa pidettiin hauskaa, kun kontaktit ja kepit sujuivat heti eka yrittämällä ja taas Nemo tarjosi kontakteja mulle, kun sitä jokunen viikko takaperin hiottiin tosissamme. Tällä kertaa pystyin juoksemaan puomin alastulon ohi täysillä ja poika jäi hienosti odottamaan namejaan!

Reipasta viikonloppua, me lähdetään pienelle hotellilomalla metsän keskelle ja koirista ei veloiteta erikseen huoneessa! ...Tiesiköhän ne montako koiraa meillä on... :D