30.11.2014

Pieni pala taivasta

Suupielet nousi väkisinkin hymyyn, kun Pirkanmaalla paistoi aurinko eilen ties monennenko synkeän viikon jälkeen! Eihän se kauaa kestänyt, mutta silti.


Kukkuu, joko on mun vuoro treenata?

Lauantaina vapaaharkkailtiin agilityä hallilla aamutuimaan. Pojat sai juosta pihassa vapaana ja lämpätä itsensä, ilo oli jo siinä vaiheessa ylimmillään. Ensin halliin pääsi Luna vapaana juoksentelemaan ja otettiin muutama rallytoko kuvio. Tyttö oli yhtä hymyä, kun sai vielä tennispallojen kanssa telmuta itsekseen. 


Luna lentoon lähdössä hallin pihassa

Sitten oli Nemon vuoro, joka tarjosi koko ajan alastulokontaktia polleana, treenattiin taas vähän keinua ja kun sai palkkana pallon, niin johan lähti häntä suorana painamaan hallia ympäri... Meinasin tikahtua nauruun, kun pallo suussa kurvaili täysillä eri esteitä, teki äkkijarrutuksia, suunnan muutoksia ja oli vähällä juosta seinää päin. Pikkuisen iloinen tapaus. Harmi, kun en saanut menoa videolle. 


Pojat <3

Viimeisenä oli Nugan vuoro, jonka kanssa otettiin myös keinua, muutaman kerran hihnassa ja sitten ensimmäistä kertaa ilman. Hyvin malttoi jarrutella, eikä ihmetellyt kolausta, kun sai aina namia siinä kohtaa ja lopuksi palkkasin vielä pallolla. Nuga meni myös elämänsä ekaa kertaa kepit niin, etten vienyt sitä kädellä, juoksin vaan oikeassa rytmissä vierellä! Nuga näytti myös nauttivan silmin nähden, kun pääsi pallon kanssa kirmaamaan, kiipesi kerran puomillekin makaamaan pallo suussa. Lopuksi tehtiin kunnon palautuslenkit hihnoissa. 

 

Pieni pala taivasta

Reissu oli jotenkin koominen, kun vielä kotimatkalla poikkesin kaupassa, niin eikös Nemo ollut sillä välin kingennyt itsensä farmarin takaosan verkkoaidasta läpi ja oli pupeltamassa treenikassin antimia etupenkillä. Sen ilme oli näkemisen arvoinen, kun painoin kaukosäätimestä ovet auki ja tajusi jääneensä rysän päältä kiinni.


Tarkistin vaan, ettei tänne ollut jäänyt nameja...

Samaisena iltana oli vielä Tampereen parsonistien pikkujoulut islanninhevosten, saunan, poreammeen, makkaranpaiston, herkuttelun ja höpinän merkeissä. Koirat lähtivät varmuuden vuoksi, naapurisovun säilyttämiseksi, auton perään mukaan, mutta hyvin olivat malttaneet nukkua sen aikaa, kun mies saunoi ja lähti alkuillasta kotiin päin. 

Tänään koirat lähtivät tallireissulle mukaan, saivat taas juosta maneesissa sydämensä kyllyydestä. Paikan omistajakin tuli ihmettelemään vauhtia ja desipelejä, kun Luna ojensi poikaansa. Juoksemisen jälkeen pojat nökötti tolpan nokassa kaivellen maata ja maistellen maalaismakuja, jonka jälkeen tehtiin vielä lenkki. Nyt on väsynyttä porukkaa... (Saa nähdä, kuinka monta päivää on taas kakkashow meillä, viime viikolla taisi mennä kolme päivää, että tilanne normalisoitui, niin paljon ehtivät vetelemään evästä huiviin maalla). 


Terveisiä tallilta!

P.S. Kerroinko jo, että pojilla oli tällä viikolla narulenkkiseuraa, ensin Nuga berninpaimenkoiran kanssa ja sitten Nemo mustan ison nartun kanssa, molemmat treffit menivät hyvin!

P.S.2 Nuga on trimmattu ja on taas niin ubersöpö, että saa huokailuja peräänsä lenkillä <3

P.S.3 Kasvattajan jatkokurssi oli mielenkiintoinen ja päällimmäisenä jäi mieleen koirien rakenteeseen liittyvät asiat sekä oman kennelin toimintasuunnitelma, joka pitää tehdä kotiläksynä, jonka jälkeen saa vasta kurssitodistuksen.

P.S.4 Selvittiinhän tästä marraskuusta, hyvää alkavaa viikkoa ja joulukuuta! <3
 

27.11.2014

Äänestys on päättynyt

Kiitos kaikille valokuvaäänestykseen osallistuneille! Teidän kommentteja oli kiva lukea, parsonin kanssa aina sattuu ja tapahtuu...
 
Suosituin kuva oli numero 3. Oma-aloitteinen siivooja. Nemolla oli nuorempana tapana hipsiä salaa vessaan ja lähteä harjan kanssa liikenteeseen... Sai aina takuuvarmasti meidät peräänsä.
 
 
Toiselle sijalle tuli kuva numero 6. Odottavan aika on pitkä. Nemo oli alkuun työpäivien ajan aitauksessa olohuoneessa ja näky oli kerran jos toisenkin tämä, kun 8h työpäivän jälkeen saavuttiin kotiin.
 
 
 
Kolmanneksi suosituin oli numero 2. Kassialmat. Jotenkin näillä tytöillä on selvästi kova hinku laukkujen ja rapisevien ostoskassien perään. Kuvassa Anskulla on tukeva ote laukun sangasta ja äitinsä Luna katsoo vierestä vähän ehkä tuimalla ilmeellä.
 
 
Äänestäneiden kesken suoritettiin arvonta ja onni oli myötä:
 
Tiina & co - 1kpl Ihastuttava russeliaiheinen beige A5 -lehtiö, kovakantinen valkoisilla sivuilla
 
leni - 1kpl Veikeä oranssi kettu, nahkainen vinkuva koiran lelu
 
CURIOUSNOORA - 1kpl Hassu vihreä sammakko, nahkainen vinkuva koiran lelu
 
 
Onnea voittajille! :) 
 
Laittakaahan kotiosoitetta tulemaan: nemuski@gmail.com.
 
 

23.11.2014

DIY: joulukortit


Puuttuuko idea joulukortteihin? Tässä yksi ehdotus, tarvitset vain korttipohjien ja mustavalkoisten kuvatulosteiden lisäksi, mitä kaapista löytyy:

* Eriväristä paperia/pahvia
* Tähti- tai sydänkuvioita
* Ääriviiva -tarroja
* Lahjanarua 'Hyvää Joulua' -tekstillä
* Kuviosakset ja liimaa

Lisäksi kortteja voi tuunailla tarroilla, pitseillä, nauhoilla, napeilla... Aikaisempana vuotena tein samalla idealla vanhan ajan kortteja, joita voit käydä kurkkaamassa täällä.



Kuinka moni tekee joulukortit itse, käsi pystyyn? :)

Tunnelmallista sunnuntaita!


22.11.2014

Terästyttö...

Lunan sairasloma on ohi, tyttö on toipunut hyvin sterilisaatiosta ja tänään sai olla ekaa päivää ilman kailuria. Ai että sitä piehtaroinnin määrää... Rapsuteltiinkin välillä Lunaa päästä, kun ei ylttänyt itse. Arpi on parantunut ihan uskomattoman nopeasti ja on haalea muisto enää. Pientä pahoinvointia tytöllä oli muutamana päivänä, mikä johtui varmaankin särkylääkkeestä, sillä oksentelu meni ohi, kun lääke jätettiin pois. Missään vaiheessa Luna ei vaikuttanut yhtään kipuiselta, joten siinäkin mielessä operaatio meni paremmin, kun hyvin. Terästyttö :)


Kuinka monta päivää tätä kauluria pitää vielä pitää..?

Marraskuu on iskenyt toden teolla pimeänä ja märkänä, varmaankin vuoden ankein kuukausi. Luna etenkin on käynyt hermoille ;) Tapansa mukaan hyppii päälle, kun tulee kotiin, haukkuu ja juoksee etuovelle aina, kun sieltä kuuluu ääniä, haukkuu välillä öisinkin, ulkona vetää siima kireällä jne. Viimeinen niitti oli, kun naapurit tulivat huomauttamaan, että meiltä kuuluu nykyään haukkumista niin iltaisin, kun päivisinkin. Tiedä sitten mistä johtuu. Tai tämä iltaisin haukkuminen ollaan tiedettykin, kun eivät ole tottuneet olemaan yksin niihin kellonaikoihin, mutta aikaisemmin päivisin ei ole ollut ongelmaa. 

Tällaisia toimenpiteitä ollaan tehty haukkumisen kitkemiseksi:

1.) Luna oli yksin yläkerrassa ekan saikkuviikon, ettei pojat päässeet nuolemaan haavaa. -> otettiin Luna toisella viikolla alas poikien kanssa, haava ei näyttänyt tulehtuneen, onneksi 
2.) Talvitie on nyt ties monettako viikkoa kaivettu auki, jotain kaukolämpöputkien uusimisia, joten kahden talon autot ajaa parkkipaikoilleen meidän oven edestä -> ollaan viritelty eteisen oviaukkoon este, ettei koirat pääse oven taakse vahtimaan
3.) Mies alkoi lenkittämään Lunaa erikseen pidempiä lenkkejä, sillä mun kädet on niin huonossa kunnossa, etten pysty sitä viemään kunnolla, kun vetää koko ajan (kyynärpäät meni viime talvena sököksi agilityhallin pihassa koiria lenkittäessä..)
4.) Jätetään radio ja valot työpäivien ajaksi päälle (klo 16.15, kun pääsen kotiin, on jo ihan säkkipimeää, kuvittelevatko olevansa yöaikaan yksin kotona..).
5.) Ei lähdetä kaksin iltaisin mihinkään tai jos lähdetään, niin otetaan koirat auton perään mukaan
6.) Jos nämä ei auta, niin sitten ei voi muuta, kun ostaa omakotitalon tai jäädä pois töistä :D 


Eikö mitään tipu mulle...

Ei olla kuitenkaan kokonaan masennettu marraskuusta, vaan ollaan haettu kausivaloja tupaan, kutsuttu vieraita kylään, tehty joulukortteja ja hankittu ensimmäisiä lahjoja. Niistä lisää myöhemmin...

Poikien kanssa on käyty vapaaharkkaamassa agia. Nemon kanssa otettu keinua, kontakteja eteen juosten ja takaaleikkauksia, Nugan kanssa keppejä, kontakteja eteen juosten ja myös vahvistettu takaaleikkauksia. Pääsipä Nuga tässä taannoin ison mustan kanssa lenkille eli berninpaimenkoira Caran. Alkulouskutuksen jälkeen otti leikkiinkutsu -asentoa ja iloisesti nuuskutteli tyttöä. Kaikkien kolmen kanssa on myös treenailtu silloin tällöin rallytoko liikkeitä, Lunakin on niissä jo ihan haka.


 Nugan villapaitaa

Asiasta seitsemänteen, sain kerättyä Bond -pentujen kuvat kotisivuille, joita pääsee vilkaisemaan täältä. Jos teillä pentujen omistajilla on tuoreampia seisotus- tai pääkuvia, niin otetaan vastaan! :)


Vähän epäilyttää mahtaako toi villapaita valmistua koskaan...

P.S. Vielä ehdit äänestämään suosikkikuvaa ja osallistumaan leikkimieliseen arvontaan täällä!

13.11.2014

Leikkimielinen arvonta


Leikkimielinen arvonta alkaa nyt! Mukaan pääset jättämällä kommentin, jossa kerrot, mikä valokuva on mielestäsi hauskin "arjessa mukana" -kuva. Alla on kahdeksan erilaista arkista tilannetta vuosien varrelta. Yhden arvan saat kommentoimalla, toisen arvan voit lunastaa linkittämällä arvonnan blogiisi (kerrothan siitä kommentissasi).

Kaikkien äänestäjien kesken arvotaan:

 1kpl Ihastuttava russeliaiheinen beige A5 -lehtiö, kovakantinen valkoisilla sivuilla (Taide Miloun)
1kpl Veikeä oranssi kettu, nahkainen vinkuva  koiran lelu
1kpl Hassu vihreä sammakko, nahkainen vinkuva koiran lelu

Pieni piristys marraskuuhun on luvassa kolmelle onnekkaalle!


Arvonta päättyy torstaina 27.11.2014 klo 17. Valitse mieleisesi "arjessa mukana" -kuva:
 
 



 Onnea matkaan! :)

9.11.2014

Milo ja Piki pentunäyttelyssä






Milon ja Pikin kehä debyytti oli tänään pentunäyttelyssä Helsingin Messukeskuksessa. Pojilla riitti virtaa, mutta kun aikataulu oli aamuisen sähkökatkoksen takia reilusti myöhässä, ehti tilanne vähän rauhoittua ja malttoivat välillä lepäillä vuoroa odottaessa. Kehässä meni molemmilla seisominen mukavasti ja tuomaria pusuteltiin iloisesti pöydällä, mutta juokseminen oli vähän takkuista, kun maassa oli niiin ihania tuoksuja. Pojat saivat kivat arvostelut, Milo sijoittuen urosten kolmanneksi ja Piki neljänneksi. Molemmat pojat moikkasivat kaikki vastaantulijat rennon letkeästi, kuten huomaa yllä olevista kuvista nallekarhun kanssa :) 

Kiva, kun lähditte rohkeasti tutustumaan näyttelytouhuun ja mukavaa myös, että Milon ja Pikin emän perhe oli mukana kannustamassa jälkeläisiä!

8.11.2014

Luna toipuu

Pikkujoulukausi on käynnistynyt, se on vienyt aikaa sekä energiaa, mutta koirien kanssa on silti ehditty touhuamaan kaikenlaista. Käänteisessä järjestyksessä parin viime viikon tapahtumat:

* Tänään Nemon kanssa Janakkalassa agilitykisoissa ekalta radalta hylätty, ei halunnut mennä toisellakaan yrittämällä keinulle ja lähti poukkoilemaan muita esteitä. Toiselta radalta ainoastaan yksi kielto vinolle hypylle ja yksi riman pudotus 10vp, aika -5,27. Rata sujui hyvällä vauhdilla, kontaktit toimi sekä hankalat keppikulmat, paras kolmosten rata tähän mennessä, jippii! Ja hei, meidän ratoja voi nykyään kuvata, eikä mene pasmat ihan sekaisin ;)


* Luna sterilisoitiin eilen poistamalla munasarjat. Kuulemma Euroopassa ei ole vuosiin enää poistettu sterilisoinnissa kohtua, koska hyöty on täysin sama munasarjojen poistossa, kohtu surkastuu myöhemmin ja eläin pääsee operaatiossa helpommalla sekä toipuu nopeammin. Lääkäri suositteli leikkausta kaikille nartuille, joilla ei enää tehdä pentuja ihan senkin vuoksi, että nartun stressitaso laskee hormonien tasaantumisen myötä. Vuoden aikana nartun kiiman lepovaihe on niin lyhyt. Leikkaus meni hyvin ja Luna toipuu kohinalla. Tänään on jo heilutellut häntäänsä ja antaa pusuja, pieni sisupussi.


* Tampereelle on saatu kunnolla lunta ja koirat hepuloivat ekaa kertaa kinoksissa omassa pihassa, muutenkin nyt nuuskutellaan tarkasti ulkosalla.

* Meillä on käynyt kavereita ja sukulaisia kylässä + ollaan itse kyläilty mm. mummulassa. Koirilla on taas rapsuttelijoita riittänyt ja riemu on ollut katossa, tietty :)

* Metsälenkillä käytiin viiden parsonin voimin, vaikkei niitä samaan aikaan voinut vapaana päästää. Ensin kirmasivat Martti & Luna, sitten Nemo & Nuga ja vielä viimeisenä Mimmi & Martti. Luna innostui pitkästä aikaa leikkimään Martin kanssa.


* Etsittiin myös uusia metsälenkkejä lähimaastoista ja pojat saivat spurttailla vapaina campingillä.

* Nuga uskallettiin ottaa pitkästä aikaa tallille. Siellä epäiltiin kahden koiran syöneen myrkkyä, joista toinen ei selvinnyt :/

* Rallytokon kaksi viimeistä kertaa meni tosi kivasti. Harjoiteltiin koiran takapään käyttöä erilaisilla peruutusharjoituksilla. Lisäksi tehtiin ratoja. Viimeisellä kerralla otin treenin vaan Nemon kanssa ja rata meni tosi hyvin, ei tarvinnut uusia kun yksi kohta. Saatetaan harkita jatkokurssiakin.

Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!