28.11.2016

Viikonlopun parhaat

Marraskuu lähenee loppuaan ja pian päästään availemaan joulukalenterin luukkuja! Tänä vuonna hemmottelin itseäni hankkimalla suloisen bath & body -kalenterin, siitä jos jostain saa energiaa tähän pimeään. Miehelle valikoitui salmiakkikalenteri. Teitä lukijoita ajattelin piristää Instagram -kalenterilla eli joulukuussa ilmestyy joka päivä joulutunnelmaan sopiva kuva tililläni Nemuski, tule mukaan seuraamaan!

Joko teillä on joulutohinaa? Täällä on jo pikkuisen hahmoteltu kortteja, koottu piparkakkutalot ja ideoitu lahjalistaa. Viikonloppuna suunnataan jälleen Tallinnan joulutorille viime vuoden tapaan. Tuskin maltan odottaa tyttöjen pitkää viikonloppua <3

Tässä viikonlopun parhaat palat:


Aamupalapöydässä vahvasti mukana


"Nyt loppu se lehden luku ja alat rapsutteleen mua!"


Laiska kerjääjä


"Kyllä se isi ihan kohta kotiin tulee..."


Simahtihan se, vihdoin!

Parsonistien pikkujoulut juhlittiin viime lauantaina siipien merkeissä. Mukava noin 15 henkilön porukka oltiin saatu kasaan ja osa oli lyhyellä kaavalla liikenteessä, osa vähän pidemmällä ;) Koirilla oli ollut ennen pikkujouluja touhua, kun veljentyttö oli yökylässä ja lenkeillä käytiin, mutta siitä huolimatta olivat naapurin mukaan haukkuneet apauttiarallaa tunnin ajan, kun oltiin miehen kanssa yhtä aikaa ravintolassa. Mies oli jo palaamassa kotiin, kun sain viestin, niin ei tarvinnut sitten enää kauaa kuunnella huutoa...

On noi vaan epeleitä, ei niitä voi ilta-aikaan jättää hetkeksikään yksin, kun alkaa meteli. Seuraavana päivänä tehtiinkin lumipyryssä pitkää lenkkiä & tokojuttuja Nemon ja Lunan kanssa sekä illalla heitettiin tallireissu Nugan kanssa sekä Nemo kaapattiin vilkkaimpana vielä mukaan, niin rauhoittui sitten se isokin jätkä illasta nukkumaan <3 Välillä tuntuu, ettei nää vuorokauden tunnit vaan riitä :P

Mukavaa joulukuun odotusta! :)

15.11.2016

Talviterveiset


Nemoa vähän väsyttää 


Luna unessa

Täälläkin on päästy lumen makuun, kun sitä tuli hieman enemmän, niin koirat innostuivat sukeltamaan kinoksiin. Omassa pihassakin on nähty pientä rallia... Nugalla kyllä hieman vielä tassuja paleltaa, mutta selvästi alkaa pikkuhiljaa tottumaan talvikauteen. 

Olettehan muistaneet madottaa koirat? Vai viettekö ensin näytteen eläinlääkäriin, jonka perusteella madotetaan, jos tarvetta on? Meillä koirat sai matolääkkeet sunnuntaina ruoan mukana kera maksalaatikon. Viikonloppuisin on ollut tapana antaa koirille jotain pientä extraa ruoan kanssa :) Vaikka ei kai ne sen kummemmin ymmärrä, että on viikonloppu, mutta toisaalta kyllähän ne sen huomaa, että ollaan rauhassa koko perheen voimin kotosalla. Viime lauantaina juuri pötköteltiin porukalla sängyssä yli puolen päivän aamubrunssin ja lehtien & kirjojen kanssa. 

Koirille vaaka näytti nyt tällaiset lukemat: Nemo 10,4kg, Luna 7,9kg ja Nuga 8,6kg. Nuga saisi olla potremmassa kunnossa, mutta nappulaa lisäämällä ei tunnu lihoavan, saa vaan juosta ulkona entistä tiheämmin.

Olen niin hehkutellut moneen suuntaan, kun Nugan helikobakteeri meni yhdellä antibioottikuurilla ohi, mutta taas on jotain minimaalista oiretta ilmassa, joten olen tässä kahden vaiheilla soittaisiko antibioottikuuria vai ei. Ollaan menossa parin viikon päästä lekurille anyways, joten voi olla, että odotan sinne asti, jos ei ihmeempiä ilmaannu. Tuntuu taas, että olenko vaan vainoharhainen, kun oireet kahden viikon sisään: yhdet oksennukset ja hieman enemmän murinaa iltaisin Nemon mennessä boksin ohi, jossa Nuga nukkuu. Lisäksi poika on ehkä hieman hoikassa kunnossa ja miksi niitä tassujakin nyt niin palelee... Mutta ehkä tää on taas tätä, minkä varmaan muutama muukin eläimenomistaja tunnistaa: suojelen sinua kaikelta, mitä ikinä keksinkin pelätä :D <3

Epäilen jo sitäkin, että ahmaisiko jonkun lelun palan, kun annoin sen kaksi viikkoa sitten leikkiä "turvallisilla" leluilla vapaasti (ripustin pyykkiä viereisessä huoneessa) ja oli yhden vinkuvan tennispallon vetänyt palasiksi sillä välin. Palasia oli kuitenkin paljon roskikseen noukittavaksi, toisin kun ennen, jolloin suurin osa meni aina mahaan. Mitään hotkimista ei nyt ole ollut keppien tai muiden suhteen, onneksi. 

Talviterveiset! Loppuviikolle ilmeisesti luvattiin jo vesisadetta, kääks. 



Nuga päivystää Byggmaxin takapihalla

P.S. Kyllä tää marraskuu on tähän asti mennyt paljon kivuttomammin, kun pari edellistä. Lenkki-intoa on ollut kohtuullisesti, eikä koirat ihan hypi seinille :D

8.11.2016

Toppahousut kaivettu naftaliinista

Talvi tuli! Tampereelle saatiin lunta viikonloppuna ja onkin vaatinut asennoitumista pakkasessa sekä viimassa lenkkeily. Luovutin aika pian ja olen kulkenut reippaasti toppahousuissa, villapaidassa & toppatakissa, paksussa kaulahuivissa ja pipossa, nyt vasta tarkenee. Hassua, sillä viikko sitten vielä riitti ihan lenkkarit lenkillä. 


Lunan lapsenlapsi <3

Koirat on vähintäänkin yhtä hämmästyneitä: Luna käy ulkona mielellään vaan tarpeillaan ja Nuga nostelee tassujaan ja kääntyilee kotiin päin. Nemo on ainut, joka viipottaa kelistä viis, vaikka jääkin välillä ihmettelemään ja nuuskimaan ilmaa korvat tuulen mukana pystyssä :) Ollaan tehty Nemon kanssa kahden laatuaikalenkkejä muiden lämmitellessä sisätiloissa. Kai tähän taas tottuu..? Onko teidän koirat ihmeissään kelin muutoksesta?


Tuumaustauko


Lunta leijailee


Terassilla on jänniä tuoksuja

Viime viikolla koirilla oli mukavaa, kun sekä perjantaina, että lauantaina meillä oli vieraita, joiden touhuja oli mielenkiintoista seurata. Perjantain pienin vieras oli alle 2kk ikäinen vauva (meidän ensimmäinen kummilapsi!), josta Nemo oli ihan liekeissä, kova oli nuuskutus ja hännän heilutus. Koirat pääsivät viikonloppuna myös metsään lumelle juoksemaan vapaana ja vauhtia riitti! 


6 viikkoisia vipeltäjiä vielä vapaana, lisätietoja Kamunkorvesta :) 

P.S. Sydän pamppaili taas lukuisia ylimääräisiä lyöntejä, kun pääsi näitä pieniä ihanuuksia sylittelemään <3

2.11.2016

Marraskuun mietteitä

Se on jo marraskuu, vuoden haastavin kuukausi, kun on niin pimeää ja jouluunkin vielä aikaa... Aamulehti oli listannut marraskuun hyviä puolia, äkkiseltään tuntuu, että keksiikö itse yhtäkään ;) Toisaalta nyt saa jo pikkuhiljaa mietiskellä joulujuttuja, polttaa kynttilöitä ja juhlia pikkujouluja, ainakin kolmet on tiedossa, jippii! Olen myös haudutellut joulukalenteriasiaa, lukisitteko tänäkin vuonna blogijoulukalenteria?


Näsikalliolla Nemo flexin päässä

Viime viikolla Nemo kävi fyssarilla ja pientä kireyttä oli takaosassa. Nemo silmin nähden nautti koko tunnin ajan ja me fyssarin kanssa parannettiin jälleen koiramaailmaa ;) Lenkkeiltiin myös koko poppoo Finlaysonilla ja Näsikalliolla, mikä on koirille hyvää viihdettä, kun tapahtumia piisaa ihan Tallipihalta lähtien. Lelulaatikko oli myös ahkerassa käytössä ja ihana huomata, ettei Nuga enää hotki kaikkia leluja kurkkuunsa. 

Nemon ja mun tämän vuoden/koko historian viimeiset agilitykisat oli Janakkalassa viime sunnuntaina. Taukoa lajista oli tullut kuukauden verran ja se teki hyvää, niin kun aina. Nemo oli hyvin kuulolla ja saatiin paljon onnistumisia, mutta niin vaan jokaiselta radalta hylätty, yllätys :P Tässä videointia, kiitos taas Hannalle siitä ja matkaseurasta & oikein mukavasta tyttöjen päivästä. Janakkalassa on kyllä yhdet parhaista järjestelyistä, sillä puitteet on kohdillaan ja aikataulut pitää, ellei ole jopa aikaisessa. Neljä starttia oli juostu n. 3,5h:ssa! 


Ekalla radalle lähteissä jännitti taas niin, että jalat tuntui ihan hyytelölle. Takaaleikkauksessa taisin ajautua liian pitkälle ja seuraavan esteen taakse piti tehdä valssi, mutta sähläsin jotain persjättöä extempore. Hyllytys kohdassa käsi oli kyllä suht alhaalla ja olin jo esteen luona, mutta niin vaan Nemo oli lukinnut hyppy-putken ;) Ei kuitenkaan suurempia karkaamisia, vaikka pituus meinasikin ylittyä väärästä suunnasta. Ehdottomasti se huonoin rata, jännityksen piikkiin. 


Toinen rata oli hyvä! Ehkä alussa valssasin vähän löysästi, mutta pysäytyskuvassa olen lähtenyt valssaamaan jo Nemon ponnistaessa ja katson koiraa, mutta niin vaan se sujahtaa putkeen, mikä varsinaisesti ei itsellä käynyt edes mielessä, että sinne menisi tuossa kohtaa. Kepeillä pystyin hyvin edistämään ja niin ollen seuraavat kuviot meni aika nappiin. Kaarteet toki on pitkiä, sillä vauhti on melkoinen, enkä osaa jarruttaa menoa tarpeeksi.  


Kolmannella radalla aloitus oli suht haastava kahden ansan (putki ja puomi takana) vuoksi ja se sujui. Ennen keppejä tehty saksalainen oli uberkökkö, sillä kammoksun sitä, enkä edes rataan tutustuessa kävellyt sitä niin, mutta päätin ottaa härkää sarvista ja kokeilla, olenkin ylpeä, että tein sen ja virheittä. Keppien jälkeisessä hyppykuviossa en voinut kuvitellakaan, että kaarrattaa takaisin keppien väliin, kun itse seisoin puomin lähdössä käsi alhaalla. Todella harmillinen hylly, Nemon erikoinen. 


Viimeinen rata olikin sitten paras ja niin lähellä nolla! Kääntyi suorasta putkesta putkijarrulla mageasti. Keppien jälkeisellä hypyllä kääntyi mageasti ja takaakierto ennen A:ta oli loistava, nopea. A:n jälkeen lähti tsekkaan keinua ja vaikka olin oikeassa kohdassa esteen edessä jalat ja käsi oikeaan suuntaan, niin hyvin näkee videolta, mikä on Nemon tahto :D

Sanon kyllä vähän soo soo näin jälkeen päin kolmosen koiralle. Radalla huikkasin sen juostessa putkeen, että "Se oli niiiin hyvä", tarkoitin meinaan rataa siihen asti. Lopussa oli vielä pakko tehdä vastakäännös, jotta voi sanoa tehneensä ;) Sekin tuntuu aina niin vaikealta siis kaikki missä koira on selän takana, kun ei tiedä, mitä siellä tapahtuu. Mutta tosiaan tällaista on aksa Nemon kanssa niin treeneissä, kun kisoissakin. Viime kesä taisi olla ensimmäinen, kun saatiin jotain radan pätkiä treeneissä nollana eli meidän koko 7 vuoden historian nollat on kyllä aika vähissä, suorastaan ihmeitä :)

Loppu vuosi pidetään ansaittua taukoa agilitysta ja katsotaan, jos tammikuussa päästään johonkin yksityiselle vielä kevyesti treenaamaan. Fiiliksen mukaan mennään ja katsotaan, josko vielä tulevana kesänä jotain kisatsempaloa. 

Kisapäivänä jaksoi vielä heittää tallireissun Nugan kanssa ja pestä hevosen varusteet kaupan päälle. Illalla ehti useammaksi tunniksi sohvalle chillaileen eli aika täydellinen päivä :)


Torni hotelli taustalla

Tää viikko lähti käyntiin vähän takkuisasti, kun Luna aiheutti maanantaiaamun kunniaksi sydämentykytyksiä imuroimalla lenkillä suklaakonvehdin. Käsi oli sen kurkussa ja huusin ääneen, että: "Et kai sitä minttu(tummaa)suklaata vaan vetässyt"! :D Kyseessä taisi olla tuoksusta päätelleen maitosuklaa, eikä siitä mitään oireita tullut, onneksi. Aika pahoja tuollaiset "ansat" pimeässä, vaikka olin nähnyt tyhjän konvehtirasian muotin, niin en ehtinyt kissaa sanoa, kun jo meni huiviin. 


Nunnu ei välitä seisoskelusta

Eilen käytiin parsonlenkillä Ylöjärvellä Soppeenharjulla Nemon ja Nugan kanssa. Pojilla oli kivaa, kun vanha tuttu Ellu oli mukana lenkillä ja tyttöä pääsi moikkaamaan <3 Lenkillä mukana myös joviaali poika Aapo, mutta se nyt ei meidän poikia liiemmilti kiinnostanut ;) Lunaa ei paljon lenkkeily hotsittele nyt, se pysyttelee mieluummin sisätiloissa: sylissä, peiton alla tai saunassa :)


Luna syliluuta <3