30.1.2016

Perhetapaaminen Vantaalla

Aamu alkoi ihanasti treffaamalla kasvattejani Vantaalla Ylästöllä. Tehtiin liki 2h lenkki kauniissa maisemissa joen rannassa ja poikettiin matkalla kahvilla. Mukana olivat Ansku (Nugan sisko) ja poikansa Ässä ja Piki. Koiramaista pulinaa riitti ja tietysti parsonmaista menoa eli kirmailua, kerjäämistä ja suukkoja. Mahtavia persoonia jokainen! <3

Päivä jatkui veljentyttöni kanssa Apassionata showssa Hartwall Areenalla ihastellen taidokkaita hevosia ja tanssijoita. Reissun päätteeksi treffattiin vielä parhaan ystäväni kanssa hyvän ruoan merkeissä. Voiko päivältä enempää toivoa.

Alla kuvasaldoa lenkin varrelta. Tarkennuksia ei oikein ehtinyt miettiä, kun meininki oli ns. let's go, eikä luontokaan ollut ehkä ihan parhaimmillaan...



Finding Nemo's Annastiina, Ansku


Portaissa on ruuhkaa (munkkikahvitauko nimittäin ;)


Finding Nemo's Casino Royale, Ässä


Finding Nemo's You Only Live Twice, Piki


Heppakin tuli vastaan...


Äiti ja pojat


Ansku ja Piki


Ansku, Piki ja Ässä


Ässä


Piki tutustui kaikkiin vastaan tuleviin


Onks tää nyt reilua, yksi vastaan kaksi..!?


Piki sylipoika

26.1.2016

Lumimaailma








Sunnuntaina lähdettiin jälleen rentoutumaan maaseudulle veljentyttöni ja Nugan kanssa. Pakkaslukema -2 tuntui lähes lämpöiselle megapakkasten jälkeen, joten uskaltauduttiin ulos ratsastamaan.

Samalla treenailin kameran asetusten kanssa järjestelmäkameran peruskurssin jäljiltä. Kuvat ratsukon ollessa pysähdyksessä tai käynnissä onnistuivat jo ihan mukavasti, mutta ravissa saatikka laukassa vaatii vielä treenausta ja ehkä pitkän putken sekä jalustan, mitkä kotoa löytyvätkin.

Kuvaamisen jälkeen vaihdettiin osia ja pääsin minäkin lämpöiseen kyytiin loppuravien ja palautuskävelylenkin ajaksi. Parempaa rentoutusmuotoa saa hakea, varsinkin kun hevonen on 24 vuotisen hevosteluni yksi parhaista, ellei jopa paras <3 Tahti lähtee aina mielellään lenkille, ei hötkyile turhista, ruutia löytyy, mutta kantaa ratsastajan varmasti selässään ja siirtyy jopa käyntiin, jos ratsastajan tasapaino järkkyy. Tahdin faktoja pääsee katsomaan Sukupostista tästä. Suomenhevonen suurella sydämellä! <3

Onko täällä muita suomenhevosfaneja?

24.1.2016

Mikä zäkä


Käytiin toista kertaa vapaaharkkaamassa agilitya tällä talvikaudella! Useamminkin voisi käydä, esim. 1krt/kk olisi varmaan hyvä treenin ja maksun kannalta, koska joka viikko ei koirat todellakaan kestä kahta treeniä, sen verran tunteella mennään joka kerta siitä lähtien, kun auto hallin pihaan kaartaa ;) Huuto on kova autossa sillä välin, kun yksi on hallissa... 

Mutta ei tuo maksukaan mikään paha ole, kun taisi olla 30e kurssimaksun päälle ja nyt kun kolme koiraa on treenannut siellä kaksi kertaa, niin siitä jää vaan 5e/koira/kerta, edullista hauskuutta sanoisin. Mies ei kyllä ole samoilla linjoilla näiden maksujen kanssa, kun kauhisteli joskus koirauimalan hintaa, oliko se nyt joku 30e/0,5h eli ei taas paljon mitään, kun laskee per kolme koiraa. Olin aika närkästynyt ajatuksesta, että se olisi muka kallista, ei tainnut tietää poika, mitä maksaa ilmota vaikka kaksi koiraa kolmelle agiradalle puhumattakaan näyttelyilmoista ja matkoista... :D


Vapaaharkka oli lähinnä koirien höyryjen päästöä pitkän pakkaskauden jälkeen. Lunan kanssa heittelin palloa ja suikahteli pari kertaa putkeen. Otin myös irtoamisharjoitusta hypyn kautta putkeen ja pallo palkaksi -> 10min jälkeen kieli roikkui suurin piirtein polvissa ja tyttö löi jo maate palloa natustelemaan.

Nemon kanssa otettiin kontaktitreenissä harppaus vuosia taaksepäin ja laitoin puomin alastulolle lätkän. Ensin syöttelin pelkkää alastuloa välillä vapauttaen ja sitten otettiin koko puomi + vapautus putkeen. Toimi hienosti, mutta tällä kertaa en palkannut, jos tarjosi omia aikojaan kontaktia. Nemo sai myös vähän juosta pallon kanssa. Loppuaika otettiinkin matalammassa moodissa muutamia rallytoko liikkeitä. Nemo on niin taitava.

Nugan kanssa otettiin samaa kontaktiharjoitusta ja hyvin tuli namilätkälle asti, sillä viimeksi hiipi alastulolla, kun ilmeisesti olin komentanut liian kovasti. Lisäksi otettiin kolmea erilaista radan pätkää ja kepeille vientiä oikealta puolen. Mietin jo viimeisen radan kohdalla, ahnehdinko liikaa, kun kepeillevienti oli hieman hankalassa kulmassa, mutta poikapa yllätti ja rata meni ihan nappiin! Nyt kesti senkin, jos edistin hypyillä, niin tuli niistä yli, eikä sivusta mun perässä.


Aamutreenin jälkeen olikin mukava lähteä kaupoille, kun koirat jäivät tyytyväisinä kotiin pötköttelemään. Kaupoilla kävi ihmeellinen zäkä! Löysin meinaan Ideaparkin Faunattaresta Nemolle Pompan petroolinsinisen takin kokoa 41, voiko olla totta! Olin käynyt liikkeessä tänä talvena ja soittanutkin myöhemmin sinne, etsien juuri tuota takkia. Istuu kyllä Nemollekin hienosti, jippii! Kelpaa lähteä ystävänpäivänä Lietoon kisoihin, kun ei tarvi tuplatakilla olla liikenteessä, kuten viikko takaperin Tamskilla :P Ehkä tosin tarvii siistiä tuota kuontaloa, kun tuo kelikin nyt lauhtui... Nemo hädin tuskin näkee eteensä, auts.


Ulkoilurikasta sunnuntaita! Lähdetään kohta tallille ja ajattelin ulkoiluttaa kameraa, sillä VIHDOIN kävin järjestelmäkameran peruskurssin Tiinan kanssa ja ensimmäistä kertaa elämässäni ymmärsin, miksi, miten ja mistä niitä asetuksia säädetään! Se on oikeastaan aika yksinkertainen homma, miksei kukaan ollut osannut selittää sitä noin rautalangasta vääntäen..?! Olen antanut livenä jo pari briiffiä asian tiimoilta kavereille. Suosittelen siis lämpimästä Altti Näsin kurssia. Kurssin vetäjä kyllä vähän pelästyi, kun totesin, että ollaan saatu aiheesta pari perheriitaa aikaiseksi :D Mutta tämän open kanssa ei tarvinnut hermostua, oli niin innostava, selkeä ja maanläheinen ote asiaan.

17.1.2016

Vuoden ekat kisat

Vuoden ekat agilitykisat käytiin Tamskin uudessa hallissa. Puitteet oli hienot ja kelpasi kisailla pakkasellakin! Nemon vire oli paljon parempi, kun viimeksi Riihimäellä. Oli kuuma, mutta pysyi hanskassa ja tehtiin kaikki kolme rataa yhdessä. Oma vire oli vähän kyseenalainen, sillä ehdin nukkua 4h viihdereissun jäljiltä.. ;) Olin kuitenkin tyytyväinen, vaikkei tuloksissa hurraamista: A agirata hyl, B agirata 15vp ja C hyppyrata hyl. Se on aina niin pienestä kiinni. Tässä videomatskua, kiitos jälleen kerran kuvaaja Hannalle! :)


Ekaksi radaksi kelpo menoa, vaikka meinasi jo alussa karata putkeen, minkä tekikin sitten A:n jälkeen, mun kroppa oli kyllä auki koiraan päin, mutta en ehtinyt huikkaamaan Nemon nimeä, ku jo sinkaisi, jännitin vaan, kuinka pahasti roiskaisee kontaktilta ja siinä kun ei auta mikään mun sanominen. Lopussa kiersi pokkana viimeisen esteen ja kävi hakemassa palkan maahan jääneestä teipin palasta :D (hyl). 



Tällä radalla hyppi kontaktien yli, olisi ehkä pitänyt palauttaa jo ekan radan kontakteilla, mutta harvemmin olen viitsinyt sen takia hajottaa pakkaa. Kinkkinen keinulle vienti kosahti myös, vaikka kaverit ehdotti vaihtoehtoisia vientejä, että vaihtaisi puolta keinun jälkeen, mutta kun ei olla sitä tehty, niin en uskaltanut ottaa riskiä. Mielestäni keinulle vientini oli ok, mutta niin vaan Nemo huiteli ohi ottaen kiellon (15vp).



Tällä radalla mentiin kovaa ja korkealta, mutta pimeään putkeen ei sujahtanut, kuten yleensä. Toki pakkovalssilla olisi saanut koiran paremmin putkeen, mutta epäilin, etten ehdi, joten valitsin tän meille ns. varman viennin. Jäi sellainen fiilis, että Nemo kävi putkessa, mutta tuli sieltä pois (olisi pitänyt ehkä käskyttää enemmän, kun kerran) ja kun pakka sekosi, niin teki jälleen oman ratkaisun ja sinkaisi ekan esteen, minkä näki (hyl). 

Joka radan jälkeen Nemo sai kovat kehut, leikkiä, leluja, nameja ja haleja & pusuja. Olen ottanut vähän sellaisen asenteen, että tämä olisi viimeinen agilityvuosi, joten nyt mennään täysillä ja pidetään ennen kaikkea hauskaa! Tosin noille kontakteille pitäisi vielä tehdä jotain, kun kisoissa ei tahallaankaan ota niitä ja treeneissä vapaana kentällä tarjoaa niitä mulle kaiken aikaa. Vinkkejä tehokontaktitreeneistä otetaan vastaan! ;)


Väsynyt kisaaja parkkeerasi kerälle mun selän taakse <3

12.1.2016

Luna liikkis

Vaihteeksi vähän Lunan kuulumisia <3 Tyttö on ollut aika liikkis näin mieheni ollessa reissussa, kun ensimmäisen viikon odotti joka ilta pienellä kerällä eteisen matolla ja nousi ylös toiveikkaana korvat höröllä aina, kun kuuli ulkoa ääniä. Tänään taas on odottanut eteisessä, kun menin sanomaan, että huomenna isi tulee kotiin!


Luna on vähän rauhoittunut iän myötä, mikä on aina parsonista puheen ollen positiivista ;) Toki päivittäin tykkää juoksennella, piehtaroida, heittää kuperkeikkaa ja haastaa poikia vuorotellen leikkimään. Viimeisimmäksi läpsi ja nahisteli sohvalta käsin lattialla poukkoilevaa Nugaa.

Miehen ollessa reissussa Luna on päässyt lähes joka yö sänkyyn ja nauttii silmin nähden. Jää sinne mielellään pötköttelemään vielä, kun lähdetään poikien kanssa aamulenkille. Aamupalan aikaan sitten kipittää vauhdilla sängystä alakertaan.

Saunan jälkilämpöihin tyttö rientää myös mielellään ja tietty ylälauteille (meidän pojat ei välitä saunomisesta yhtään!). Ollaan alettu tehdä niin, että saunotaan ensin itse ja kipataan vesi pois kiulusta, jolloin Luna malttaa nautiskella lämmöstä. Jos saunassa on kiulu ja kauha, niin yrittää niitä molempia kipakasti pyydystää... Ja oma saunarauha on tiessään ;)


Kasvattajalta saatiin vinkkiä, että vielä näyttelyyn kannattaisi lähteä, kun tyttö on nyt niin hyvässä kuosissa. Liekö strelisointi vai mikä aiheuttanut, mutta Luna on saanut mukavasti massaa, mutta kyljissä ei kuitenkaan ole ylimääräistä. On oikein sopusuhtaisen näköinen tyttö nyt. 

Tilasin viime viikolla Lunalle PerusPompan takin, koko 34, Peten Koiratarvikkeesta, kun ko. takit olivat siellä tarjouksessa. Jäljellä tosin hajakokoja kaikista väreistä, mutta pinkki löytyi ja istuu tosi hyvin!

Vielä olisi Nemolle hakusessa samanlainen, koko 41, värissä petroolinsininen, vihreä tai ruskea. Täytynee tilata suoraan Pompalta, kun kaupoissa/nettikaupoissa ei ole muuta saatavilla, kun musta. Damn! Enkä nyt aio hankkia tylsää mustaa, kuten 7v takaperin Nemon ensimmäisen Hurtan takin kanssa kävi. Silloin nyt muutenkaan ei ollut juuri värivaihtoehtoja koirien tuotteista, joten niissä on menty aimo harppaus herkullisempaan suuntaan!


Lumista viikkoa, olkaahan varovaisia liikenteessä!

6.1.2016

Voi kauheaa

Voi kauheaa, meille kävi niin köpelösti, että jouduttiin pukeutumaan ihan toppatakkeihin ja töppösiin..!?!





Huomaa talvikarvoitus ;)

Ja mulla oli naurussa pitelemistä, kun Nemo roikotti päätään ja häntäänsä sekä tärisi, kun oli niin järkyttynyt. Pihalla kävelivät ensimmäiset metrit samaan tyyliin, kun hevoset kuljetussuojat jalassaan eli jalkojaan erikoisesti nostellen, kun siellä on jotain ylimääräistä, mikä sinne ei kuulu :D Mutta voi pojat, kun oli hauskaa hetken päästä, kun ei ollut kylmä ja pääsi kirmaamaan täysillä! Ihme, että kaikki 12 töppöstä pysyivät jalassa kotiin asti...

Onko teidän koiruudet tottuneet takkeihin ja töppösiin?

5.1.2016

Vuosikooste

Nämä vuosikoosteet ovat ihan parhaita muistoja itselle! Tätä viime vuotista oli taas kiva lukea ja muuten kait lupaukset olivat pitäneet, mutta noita koirien hampaita on harjattu harvakseltaan... Hups.

Koiramaiset jutut, vuosi 2015:

* Kennetoimintasuunnitelma tehty loppuun ja kasvattajan jatkokurssi suoritettu
* Sky äidille väliaikaisesti ja uuden kodin etsiminen
* Kahden agilitymöllikurssin vetäminen
* Helmin mätsäri
* Agilitykoulutusohjaajan peruskurssi (toisen osion käytännönharjoitukset vielä tekemättä)
* Epikset järjestetty x2
* Kenneltapaaminen Koirakuntosalilla, ihana nähdä teitä kaikkia kasvatteja!
* Valokuvauksessa Tiinalla
* Parsonlenkit uudelleen viritetty

* Nemo 2 agilityepikset
* Nemon veljentytön kanssa agilitymöllikurssi x2
* Nemon kierrosten säätely arjessa, agilityn treenikertojen vähentäminen
* Nemo 13 agilitykisat, 38 starttia, 11 tulosta, 4 nollaa
* Uusi agilityope Johanna Wuthrich
* Outi Harjun agilityvalmennus, Nemo

* Nugan vierasesine mahassa epäily ja tutkimukset, ei löytöjä
* Nuga 6 agilityepikset (aikas monet ehdittiin, vaikka tuntui, että monet jäi väliinkin)
* Nugan agilitykisadebyytti
* Mäntän näyttely, Nuga ja Helmi
* Riihimäen näyttely, Nuga
* Tuurin näyttely, Nuga ja Luka (SERTI!)
* Tampereen näyttely, Nuga
* Eija Ferneliuksen agilitykurssi, Nuga


Omat jutut, vuosi 2015:

* Enemmän aikaa itselle, ainakin 19 illanistujaiset/juhlat
* Kirjoja tuli luettua enemmän, noin 1-2kpl/kk
* Vuosien jälkeen hiihtämässä
* Ja pulkkamäessä :)
* Ratsastus Kangasalan keskustaan ja matkalla poikkeaminen kaakaolla
* Viking Gracella x2
* Talvilomalla lämmitelemässä Inglesissä
* Lapsuusaikaisten eri ystäväporukoiden tapaaminen x2
* Issikkamaastossa veljentytön kanssa
* Mieheni neljän eri isovanhemman poismeno
* Saarenmaalla sukulaisten kesken
* Tammerfesteillä pitkän kaavan mukaan
* Tallinnassa yötä x2
* Paljon pyöräilyä, pisin lenkki 32km
* Pyynikin ajot
* 1v kihloissa
* Huikea Ela Show
* Romanttinen joulu
* Iloinen uuden vuoden vastaanotto ystävien kanssa


Kuva: Tiina Raatikainen

Parasta vuodessa 2015 oli se, että olen oppinut rauhoittumaan. Koko ajan ei tarvi suorittaa ja ennakkoon ladata kalenteria täyteen ohjelmaa eli olen myös oppinut sanomaan toisinaan ei. Tästä konkreettisin hyöty on se, että saan paremmin nukuttua aamuisin, enkä ole viikonloppunakin aina klo 7 hereillä to-do-lista ensimmäisenä mielessä ;)

Olkoon uusi vuosi 2016 yhtä iloinen ja rentouttava! En toivo mitään suuren suurta, eniten hetkessä elämistä <3 Pus, pus! Teitkö uuden vuoden lupauksia? :)

3.1.2016

Uuden vuoden hypetystä

En meinannut päästä tähän uuden vuoden hypetykseen mukaan, kun ei ollut sitä oma kultaa kainalossa, jonka kanssa pussata keskiyöllä <3 Ystävien kesken kuitenkin kokoonnuttiin meille ja oli jälleen yksi ikumuistoinen uuden vuoden vastaanotto iloisessa tunnelmassa! Illan aikana tietysti herkuteltiin, maisteltiin kuplivaa, pelailtiin lautapelejä ja parannettiin maailmaa aina kello 05 asti. Kiitos ihanat! Niinkin villi idea heitettiin ilmoille, josko koko meidän porukka olisi seuraavaa uutta vuotta vastaanottamassa Thaimaassa..!? Mulle tarvii keksiä jotkut rauhoittavat niin pitkälle lennolle, hui.


P.S. Koirat eivät reagoineet tällä kertaa raketteihin mitenkään! Vieraat ovat aina niin odotettuja, että kaikki muu unohtuu, kun pääsee rapsutuksiin <3 Kuinka teidän koirat pärjäilivät?