Opetus oli mahtavaa

Uskaltauduin mukaan Parsonrussellinterrierit ry:n järjestämään agilitykoulutukseen Jaakko Suoknuutin oppiin Kaarinaan. Vinkin koulutuksesta sain Hannalta ja Marjutilta, joiden kanssa mentiin kimppakyydillä edes-takas ja kuten arvata saattaa, juttua riitti ennen ja varsinkin jälkeen koulutuksen! Nemon ollessa edelleen tauolla, mukaan lähti Nuga, joka oli varmaankin päivän nuorin koira.

Tässä päivän rata: 

Jaakon opetus oli mahtavaa, loogista, realistista ja kannustavaa. Jokaisella koiralla oli 20 min aikaa, joten kuvioita ei ehtinyt kauaa hioa, mutta ohjeita tuli paljon ja suurin osa niistä ihan uusia juttuja, aika loogisia, mutta ei vaan koskaan aiemmin ollut tullut ajatelleeksi. Nämä jäivät uusina juttuina päällimmäisinä mieleen: 

* Lähdössä parempi sana on pelkkä "istu", sillä koiralle se on selvä asia, "paikka" käskyn merkitys ailahtelevaisempi.

* Koira kääntyy putkesta siihen suuntaan, mitä puolta ohjaaja on juossut vähintään metrin eteen päin, vaikka ei näkisi ohjaaja putkesta ulos tullessaan (3.-4. esteelle)

* Rata kannattaa miettiä viivana, mitä pitkin haluaa koira menevän ja olla välittämättä varsinaisesti niistä esteistä (käytännössä siis pitää kääntää kroppaa ajoissa haluttuun suuntaan, eikä vaan suorittaa esteitä mekaanisesti)

* Esteiden nimiä ei tarvi sanoa, kun haluaa kiinnittää huomion, niin koiran nimi riittää (radalla kohta 7.-8.)

* Koiran ollessa ohjaajan takana, se tulee siihen käteen, mihin päin ihminen katsoo (kohta 9.-10.) eli kun itse kääntyy katsomaan seuraavaa estettä tässä radan kohdassa vasemmalle, koira tulee vasempaan käteen, vaikka se olisi tarkoitus saada oikeaan käteen, koiralle riittää pelkkä ohjaajan posken näkeminen

Lisäksi tällaisia tuttuja asioita Jaakko painotti mun ohjauksessa: 

* Nugan kanssa täytyy lähdössä pysymistä treenata mieluummin treeniajan ulkopuolella, jottei koskaan päästä koiraa varastamaan lähdössä ja vahvista sitä (olen liian malttamaton)

* Valssikuviossa voi jarruttaa laittamalla koiran puoleisen jalan ja käden eteen, ohjataan yhdellä kädellä (vasen), kunnes käännytään seuraavalle esteelle, joka ohjataan ainoastaan oikealla kädellä (7.-8.) (sohin valssikuviot aina kahdella kädellä)

* Rytmitys on tärkeä, täytyy osata jarruttaa koiraa, mutta myös lähteä liikkeelle salaman nopeasti (juoksen koko ajan vaan täysillä, kun aina on se tunne, ettei pysy koiran perässä)

* Putkijarru, pysähdy putken alkupäähän sekunniksi pariksi ja taas täysillä eteenpäin, koira kääntyy putken jälkeen, eikä jatka viivana eteen päin (kokeiltiin Nugan kanssa ekaa kertaa ja avot, toimi heti!)

Rata tosiaan oli "pikkuisen" haastava, enkä opetellutkaan siitä, kun 20 ekaa estettä ja Nugan kanssa niistä mentiin ensimmäistä 12. Kerrassaan opettavainen päivä ja ajattelemisen aihetta riittää pitkäksi aikaa!

Reissun kruunasi vielä yllätyksenä Nemon veljen Rockyn näkeminen! Edellisestä olikin aikaa varmaan kolmisen vuotta. Samaa näköä on veljeksissä, etenkin päässä. Rocky vaan on paljon pienempi, säkä 36cm, hyvännäköinen poika, samaa iloisuuttaa ja pientä pusuttelua, kuten Nemollakin <3