Ei uskoisi, että Nemo on jo aikuinen... Taas vietiin meikäläisen Nasua, kun silmä vältti :D En kyllä osaa olla vihainen tolle murulle, en sitten millään.
Nasu vaihdettiin kuitenkin, ennen raateluvaihetta, possuun:
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä:
Meillä nykyään saa harvemmin leluilla leikkiä, paitsi yksi kerralla pihassa, sillä niistä tulee niin kauhean kahina, rähinä ja desipelit nousee korvia huumaavaksi... Yritän aina hyödyntää ne harvinaiset hetket, kun olen jonkun koiran kanssa kahden kotona. Silloin kaivetaan salamana namit esiin ja otetaan jotain temppuja tai TOKO-juttuja ja lopuksi leikkiä yhdessä ja yksin lelun kanssa.
Mitkä lelut on teidän koirien lemppareita?
Tällä viikolla päästiin aloittamaan hallikauden agility, olipas se mukavaa! Nemo arvasi jo pihalla, mihin ollaan menossa, vaikka olikin ihan uusi paikka. Sisältä tietty kuului jo toisten koirien menoa ja sitten alkoi Nemolla veto ja poukkoilu. Olin jo henkisesti valmistautunut, että ekalla kerralla Nemo laittaa ralliksi ja niinhän siinä kävi! Pari estettä ja ei kun menoksi... :D En voinut muuta, kun nauraa, jätkä juoksenteli esteitä onnellisena duracell-pupuna ja kävi välissä nappaamassa lelun suuhunsa (tässä välissä treenikaveri kysyi tuon saman kysymyksen, kun on tämän postauksen otsikko... ;D).
Pienen irroittelun jälkeen Nemo jaksoi keskittyä tehtäviin hyvin, juoksusuora lähti sujumaan toisella yrittämällä ja teknikkaa hiottiin myös, mm. merkkaamalla este ja jatkamalla itse matkaa. Hyvin Nemo otti merkatun esteen, vaikka olin menossa jo eri suuntaan! Hallissa parasta on se, kun Nemolle uskaltaa heittää lelun, ulkona pelkään, että poistuu paikalta tai lähtee toiselle treenikentälle lelun kanssa...
Tänä vuonna vapaaharkkavuoron saa koko kaudeksi maksamalla könttäsumman kausimaksun päälle ja otan sen ihan ehdottomasti, kun noita muitakin agilityhirmuja löytyy meiltä ;) Lunaa muuten kysyttiin agilityyn kisakaveriksi kolmosiin asti, sellainen palo neidillä on hommaan ja rahkeet riittäisi varmasti vaikka mihin.
Treenien jälkeen vein vielä pienet lenkille uusissa maastoissa. Luna oli tapansa mukaan ihan kierroksilla hajuista ja niin kai vähän Nugakin, mutta oli kiva huomata, että poika siitä huolimatta otti kontaktia muhun, tuli vierelle ja seurasi treeninamien avulla. Tulihan se Lunakin toki aina hetkeksi. Olen tällä viikolla vienyt koiruuksia aamuisin aina pidemmän lenkin, eikä se ole vaatinut mitään suurempia ponnisteluja, on mennyt ihan siinä samassa, kun se lyhyempikin ja itsellä on ollut melkeinpä pirteämpi olo töihin lähteissä pidemmän happihyppelyn jälkeen :) Aikas ihanaa muuten, että agilitystä on kotona jo ennen klo 19 ja illasta jää aikaa vielä muuhunkin!
Tsemppiä kaikille syksyn harjoitteluun ja käykää osallistumassa treeniarvontaan, luvassa myös muutama lohdutuspalkinto, josta en maininnutkaan vielä aikaisemmin ;)
Tällä viikolla päästiin aloittamaan hallikauden agility, olipas se mukavaa! Nemo arvasi jo pihalla, mihin ollaan menossa, vaikka olikin ihan uusi paikka. Sisältä tietty kuului jo toisten koirien menoa ja sitten alkoi Nemolla veto ja poukkoilu. Olin jo henkisesti valmistautunut, että ekalla kerralla Nemo laittaa ralliksi ja niinhän siinä kävi! Pari estettä ja ei kun menoksi... :D En voinut muuta, kun nauraa, jätkä juoksenteli esteitä onnellisena duracell-pupuna ja kävi välissä nappaamassa lelun suuhunsa (tässä välissä treenikaveri kysyi tuon saman kysymyksen, kun on tämän postauksen otsikko... ;D).
Pienen irroittelun jälkeen Nemo jaksoi keskittyä tehtäviin hyvin, juoksusuora lähti sujumaan toisella yrittämällä ja teknikkaa hiottiin myös, mm. merkkaamalla este ja jatkamalla itse matkaa. Hyvin Nemo otti merkatun esteen, vaikka olin menossa jo eri suuntaan! Hallissa parasta on se, kun Nemolle uskaltaa heittää lelun, ulkona pelkään, että poistuu paikalta tai lähtee toiselle treenikentälle lelun kanssa...
Tänä vuonna vapaaharkkavuoron saa koko kaudeksi maksamalla könttäsumman kausimaksun päälle ja otan sen ihan ehdottomasti, kun noita muitakin agilityhirmuja löytyy meiltä ;) Lunaa muuten kysyttiin agilityyn kisakaveriksi kolmosiin asti, sellainen palo neidillä on hommaan ja rahkeet riittäisi varmasti vaikka mihin.
Treenien jälkeen vein vielä pienet lenkille uusissa maastoissa. Luna oli tapansa mukaan ihan kierroksilla hajuista ja niin kai vähän Nugakin, mutta oli kiva huomata, että poika siitä huolimatta otti kontaktia muhun, tuli vierelle ja seurasi treeninamien avulla. Tulihan se Lunakin toki aina hetkeksi. Olen tällä viikolla vienyt koiruuksia aamuisin aina pidemmän lenkin, eikä se ole vaatinut mitään suurempia ponnisteluja, on mennyt ihan siinä samassa, kun se lyhyempikin ja itsellä on ollut melkeinpä pirteämpi olo töihin lähteissä pidemmän happihyppelyn jälkeen :) Aikas ihanaa muuten, että agilitystä on kotona jo ennen klo 19 ja illasta jää aikaa vielä muuhunkin!
Tsemppiä kaikille syksyn harjoitteluun ja käykää osallistumassa treeniarvontaan, luvassa myös muutama lohdutuspalkinto, josta en maininnutkaan vielä aikaisemmin ;)
Nuori poikahan se Nemokin vielä on :-D Meillä varsinkin Mara alkaa vahtia lelujaan ja siitä tulee irvistelyä ja murinaa. Senpä takia jätkän lelut ovat vain hetken esillä, Mimmin lelut saavat lojua kyllä pitkin kämppää :-)
VastaaPoistaLempparileluja meillä ovat kaikenlaiset pallot sekä pehmot, jotka saa revittyä nanosekunnissa... Pitkäaikaisin, joka ei ehkä kuitenkaan mene lelu-kategoriaan, on Mimmillä vuosia ollut vaaleanpunainen tyyny. Mutta se on uni- ja kurituskaveri, jolla ei varsinaisesti leikitä.
Kiva, että treenit sujuivat uudessakin paikassa. Ja mahtavaa, jos Lunakin pääsee jatkamaan agia - peräti ihan kisaamaankin?!
Totta ja uskon, että Nemolla pysyy pilke silmäkulmassa aina :)
PoistaAika jännä, että teillä koirat tunnistavat omat lelunsa, eikä niistä tule siten tappelua! Meillä kaikki lelut on kaikkien käytössä, monesti vaikka kaikilla olisi samanlaiset, niin täytyy mennä siihen toisen omalle... Hih, hienoa, että Mimmillä on pysynyt kauan sama lempparityyny! Meillä viimeistään Nemo silpoo kaikki tuollaiset pehmoiset.
Saa nähdä, pääseekö Luna joskus vielä agikisakentille! Pennut nyt kuitenkin ensin :)
Huhhuh - onneksi pelastit NASUN!!!
VastaaPoistaLempparileluja on useita. Pehmoja ovat.
Mun blogin kisa-aikatauluun tuli muutos. Osallistumisaika lyhentyi puolella. Vielä ehtii mukaan! ;)
Mukana oon jo sun kisassa. =)
Jep, vaikka Nemolla on sellainen traditio, että ensin sitä pehmoa viedään hellästi hiipien ja jos kukaan ei lähde pyydystämään, niin sitten vasta alkaa raateluvaihe... ;)
PoistaPehmot on kyllä ihquja, mutta pysyykö ne teillä ehjänä? :)
Kiitos osallistumisesta ja ilman muuta osallistun teidänkin arvontaan!
Osa pysyy ja osa ei. Ihan lempparipehmoja ei rikota ja usein korjaan rikotut ehjiksi, jos mahdollista.
PoistaBono ja Nasu laittoi koiranruoka-arvonnan käyntiin. Nemolle, Lunalle ja Nugalle voit asiasta vinkata. :D
Meillä leluja riittää, mutta Effie ei niillä yksin juurikaan leiki. Parasta on pallojahti! Ei edes halua sitä palloa itselleen, jahtaaminen on vaan niin kivaa:D Ja sitten Effien suosikkeja on yksi iso röhkivä majava, sitä on kiva jörniä;)
VastaaPoistaHih, siis jahtaako Effie palloa vai tykkääkö, että häntä jahdataan? :) Toi majava sun täytyy näyttää, meillä on vaan niitä röhkiviä possuja!
PoistaIhana Nemo :)
VastaaPoistaMeillä leikitään oikeastaan vaan ulkona. Ulpu tykkää palloista ja vetoleluista, myös kaikki mikä vinkuu on päästävä tappamaan, jos meillä koirat saisi vapaasti leikkiä leluilla, pitäisi varastot uusia parin päivän välein, koska Upi hajoittaa kaiken, niinku kunnon parsonit tekee :D Näätä tykkää myös palloista, mut sen ehdottomat suosikit on kyl pehmolelut. Ja se lussuttaa niitä. Joskus se pöllii mun villasukat ja menee koppaansa niitä imeskeleen. Mut onneks ei riko mitään.
Alkaako siis joku muu treenaan Lunan kanssa?
:)
PoistaHehhee, kuulostaa niin tutulta, että lelut menee palasiksi. Meillä oli aikoinaan ainoastaan kumilelut aina saatavilla ja muilla leikittiin sitten ihmisten kanssa. Voi Näätää, voin niin kuvitella sen lussuttamassa sukkaa <3
Yksi mies olisi kovasti kiinnostunut kisaamaan Lunan kanssa ja treenaavat tod näk tulevalla viikolla, riippuen nyt niistä juoksuista ja onhan tässä nämä pentusuunnitelmat ensin :) Ja riittääkö aika sitten, kun on muitakin kisakoiria.
Lunasta tulee varmaan melkoinen tykki, kun joku vaan oppii ja osaa käyttää sitä :D
PoistaMusta aina välillä tuntuu, et Ulppi menee ihan hukkaan mun kans, kun oon tällane köntys tuolla agiradalla... mut jollainhan sekin laji on aloitettava :)
Siinähän se on, kun osaisi itsekin käyttää noita kuumia koiria ;D Totta, eka koira on aina koekaniini ja toisen kohdalla voi sitten miettiä, mitä tekee toisin.. :)
PoistaKipa, toi vastaa -toiminto ei jostain syystä pelitä, joten kommenttia tänne alle. Aika hyvä, että jaksat leluja korjata! Meillä on niin tuhannen silppuna, ettei oikein enää kannata/pysty ;) Kiitti vinkistä, ruokaa ei ole koskaan liikaa!
VastaaPoistaRoosan kohdalla tulee kans välillä mieleen tuo otsikon kysymys. Ei ole tahti kauheesti hidastunut 11 vuodessa :)
VastaaPoistaHih, Roosa on ikinuori! Äiti luuli viime talvena parsonlenkillä, että Roosa on joku vuoden ikäinen tyttö :D
Poista