Hyviä uutisia

Luna tyttönen kävi silmätarkastuksessa ja silmät ovat terveet! Muutamia ylimääräisiä pehmeitä ripsiä on, mutta ne ovat vakavuusasteeltaan lieviä. Nyt vaan odotellaan juoksuja alkavaksi, joiden suhteen tein tarkempia laskelmia ja edellisistä on kulunut 6kk 3vkoa ja väli on ollut joka kerta 7kk eli kyllä ne sieltä vielä tulee. Odottavan aika vaan on pitkä ;)

Meidän hoitoheppa Tahti

Mun väsymykseenkin löytyi syy... Olen ollut koko viikon flunssassa ja 'fiksuna' alkuviikon töissä, ihan kuutamolla, joten nyt tauti vaan pitkittyy. Mutta kun on uudessa työpaikassa aloittanut, niin ei viitsisi millään olla pois. Viimeisen kuuden viikon aikana olen ollut neljä kipeänä, joten ehkä se on sitten ihan normaalia, ettei jaksa hääriä samanlailla, kun terveenä ja pinnakin voi olla himpun verran lyhyempi... ;D

 Suurin toive on parantuminen sunnuntaiksi, jotta pääsee erkkariin moikkaamaan kaikkia kavereita! Kunnon lenkille pääsyä fiilistelen kans, sillä tällä viikolla lenkit on hoitanut pääasiassa mies, yhtenä päivänä en jaksanut lenkin lenkkiä. Onneksi on se piha, missä koirat saavat temuta suurimpia höyryjä pois ja aivotyöskentelyä on harrastettu etsi -leikin muodossa, siitä tykkäävät kaikki!

Jonna ja Tahti

Jaa niin, sen verran on koiramaistakin ohjelmaa ollut tällä viikolla, että veljentyttöni ja Nemo osallistuivat lapsi-koira -luokkaan mätsärissä Hakametsässä. Mukavasti Nemo tassutteli vieressä ja seisoi oikein mallikkaasti :) Meidän Nemo sijoittui näin ollen ykköseksi ja ainoa kilpakumppani irlanninsetteri kaima Nemo kakkoseksi. Molemmat sai pussilliset nameja + leluja, ruusukkeet ja komeat pokaalit!

Lähdössä maastoon

Niin ja olihan Lunakin tallilla mukana viimeksi (Jonna sanoi, että se on Lunan vuoro nyt ;). Tehtiin tunnin lenkki värikkäissä maisemissa hiekkateitä pitkin. Veljentyttö istui hevosen selässä ja me käveltiin Lunan kanssa. Tahti-heppa ja Luna eivät olleet toisistaan millänsäkään, paitsi kesken lenkin sattui ihan hassu juttu... vaan Luna pystyy tällaisiin... Yhtäkkiä tyttö pysähtyi, kääntyi hevosen eteen ja hyppäsi sen turpaan heittäen suukon ja jatkaen sitten matkaansa tien vasemmassa laidassa ojia nuuskutellen..?! Me muut ei ehditty tajuamaan mitään, Tahtikin vaan vähän hölmistyneenä nosti päätänsä ylemmäs jatkaen matkaansa. 

Syksyn viimeisiä vihreitä

Samana päivänä Nuga oli mukana Tampereen päivän riennoissa, paloasemalla ja Tallipihalla. Nemo teki lenkin Tampellan alueella.

Menen taas pötköttelemään, onneksi on maailman ihanimmat kainalolämmikkeet <3 <3 <3 Mukavaa viikonloppua! :)

P.S. Juhlistitteko Maailman Eläinten Päivää? Meillä ei sen kummemmin, paitsi että olin koko päivän koirien kanssa kotona ja jopa Nuga otti torkut mun kainalossa, mikä oli laatuaan ensimmäinen, sillä poika ei ole päässyt sänkyyn, eikä oikein osaa pötkötellä ihmisen vieressä, koko ajan pitäisi vaan pussailla ja leikkiä :)

P.S.2 Meinasi mennä jo poroja nokkaan, kun korttelilenkillä oli yhdistelmänä: vesisade, flunssan jälkeinen tuskanhiki, kiskovat koirat, kännykkäpuhelu, Nuga kakkosella, tien toisella puolella villakoira, ohi kaahaavat autot ja lopputuloksena: Nuga siinä ihan itsessään toisen puolen tassut ja kylki... ei muuta, kun koira, panta, hihna ja boksi (missä odotteli sen aikaa, että lenkitin vielä Lunan erikseen) pesuun... Normipäivä. 

P.S.3 Mulla on teille yllätys tulevalla viikolla, joten pysykää kuulolla ;)