Metsälenkin jälkeen brunssilla

Parhaalla paikalla

Viimeisen parin viikon aikana olen etsimällä etsinyt koirille vapaanapitopaikkoja :) Kävelyetäisyydeltä niitä ei ole oikein löytynyt, mutta sitten ollaan ajeltu vähän syrjemmälle. Tällaisia paikkoja on tullut koluttua:

* Mentiin lähimetsän reunaan autolla aamutuimaan. Ajattelin, että lähdetään samoilemaan reitille, missä en ole vielä käynyt. Nemo meni vapaana, Nuga flexissä ja Luna juoksuvyössä, mutta niinhän siinä kävi, että tuntemattomaan suuntaan mennessä, oltiinkin viidessä minuutissa järven rannassa, hiihtoladun reunalla. Vesiperä. Vaikka olihan koirilla siellä kivaa, kun tuoksut oli kuitenkin erilaiset, kun asfaltin reunassa, mutta Nugaa, saatikkaa Lunaa ei voi tollaisesta kohtaa vapaaksi päästää.

* Käytiin peräkkäisinä päivinä tsekkaamassa meidän lähikoirapuistot, ensimmäinen täynnä ja seuraavana päivänä toisessa ehdittiin olemaan viitisen minuuttia, kun sinne jo iso koira yrittää ryykää sekaan. Hihnan toinen pää toi koiransa porttiin kiinni ja voin kertoa, että meidän koirat kävi pikkuisen kuumana, Luna tunki kuonoaan pienistä aidan raoista, enkä metelin päälle kuullut mitään. Onneksi tajusivat mennä kauemmaksi (naureskellen, mutta veikkaan, että hymy olisi hyytynyt aika äkkiä, jos koirat olisivat päässeet toistensa luo), sain koirat jollain ilveellä kiinni ja poistuttiin paikalta. Kotona huomasin vielä, että Lunalla oli pieni vekki silmäkulman alla. (Täytyy taas muistaa, että kolme noin kuumaa kaveria lenkillä ei ole hyvä yhdistelmä ja jättää Luna ihan omalle lenkillensä, juhlin tässä vaan jo hetken, kun kulki suht mukavasti siinä kuonopannassa).

* Ajoin Pirkkalaan golfkentän tuntumaan, mutta siellä menikin ladut, joten lähdin jälleen kerran sokkona ajelemaan lentokentälle päin (viime kesänä siellä etsin paikkoja epätoivoisesti) ja huomasin pienen polun tamppaantuneet sähkölinjoja pitkin. Sinne siis. Aikamoista kahlaamista se oli, kun välillä upposin reisiä myöten hankeen, joten siirryttiin metsän siimekseen. Tässä vaan huonona puolena oli se, että reittiä halkoi pari hiekka-autotietä eli Nemo oli ainut, joka sai olla vapaana. Käytiin lisäksi vielä lentokentän läheisillä pelloilla talsimassa, missä Nemo sai hyviä hepuleita ja koirat napsivat peuran kakkaa minkä ehtivät...

* Pyynikille sain jopa houkuteltua mieheni mukaan, räntäsateesta huolimatta. Meillä oli vähän kylmä, joten käytiin kiipeilemässä edes takas. Ylhäältä oli taas mageet maisemat Pyhäjärvelle ja kaupunkiin, eikä vastaantulijoita ollut, kun ladutkin oli jo sulaneet pois, vaikka lumella saatiin koko matka kävellä. Täällä taas Nemo nuuskutti vapaana.

Miten niin trimmin tarpeessa?

* Tänään käytiin toistamiseen Toivion koulun metsässä, viime viikolla kytkettynä Nemo ja Luna. Tällä kertaa Nemo vapaana, Nuga flexissä. Metsässä ei ollut vastaantulijoita ja Nemo nautti täysin siemauksin, meno oli suorastaan ihan kahelia, kun säntäili ja loikki joka suuntaan sekä koloon. Nugalla oli myös hauskaa, mutta vapaaksi en tohtinut päästää, kun en tiennyt yhtään, missä ollaan ja mihin mennään, välillä tehtiin sujuvasti ympyrääkin, mutta löydettiin takaisin autolle.

Lunan kanssa tehtiin kahden laatuaikalenkki omakotitaloalueella ja tyttö nuuskutti joka kolon tarkasti, kävi puron reunassa, muttei vielä pulahtanut veteen, seurasi lasten leikkejä ja pensasaidoista bongasi tohkeissaan kaikki pikkulinnut.

Ei meidän tee yhtään mieli noita

Ihan pieni maistiainen vaan, jookos?

Lenkkien jälkeen olikin autuaallista syödä brunssi kaikessa rauhassa, selaillen lehtiä ja nauttia valosta. Seuraavana on ohjelmassa Nemon karvan ajelu ja trimmaus, jotta näkee huomenna eteensä kisoissa ;) Tämä vapaana lenkitys on ollut tapetilla myös alla olevan huomion vuoksi.

Pääsin toistamiseen agilityn huippukoutsin Wyffen silmän alle ja tuli puhetta Nemon agilityvireestä. Wyffen mukaan toisille koirille jää kierrokset päälle agilitysta ja paras tapa pudottaa ne on metsälenkki vapaana tai vaikka kaivaminen, mikä rauhoittaa koiraa. Myös käskytystä on vältettävä.

 (By the way: agitunti oli huippu, mieleen jäi uusia perusjuttuja, 1.) lähdössä asetu sille puolen, minne koiran on jatkettava matkaa esteen jälkeen 2.) valssaa kolmella askeleella niin, että viimeinen askel suuntautuu siivekkeelle 3.) kepeillä kengät kohti ekaa väliä 4.) edessä oleva poikittainen hyppy, jonka jälkeen 180 astetta, ohjataan kroppa poikittaisen hypyn suuntaisesti, jolloin koira tekee pienemmän kaarroksen).

Arkiaamuina ei ehdi tällaisia

Ihanaa aurinkoista lauantaipäivää!

P.S. Tein kivoja löytöjä eilen Kodin Ykkösen yllätyspäivillä, joten nyt on pientä tuunauspuuhaa viikonloppuun. Mahdollisesti kuvia myöhemmin :)