22.1.2014

Ah, sitä autuutta

Yhden koiran omistaja ei ehkä sitä ymmärrä, mutta itse hypetän, kun joskus menen vaan yhden koiran kanssa lenkille. Varsinkin Nemo, se on kun ihmisen mieli, ei hötkyile koirien ja ihmisten perään tai kyllähän se niitä monesti katsoo ja heiluttaa häntäänsä :) Mieli on oikein leppoisa ja ajatukset harhailee kaikissa mukavissa asioissa. 

Tässäpä resepti:

* Ota vähintään 3 parsonia tai muuta russelia narun päähän
* Mielellään eri sukupuolta, sillä urokset pysähtelevät noin kahden metrin välein, narttu ei ollenkaan
* Mukana voi olla myös 1, joka vetää koko ajan kotiin päin
* Varmista, että koirat ovat erittäin virkeitä
* Ohita mahdollisimman monet koirat, lapset, lastenvaunut, pulkat, autot, bussit, pyörät
* Pidä yhdessä kädessä kakkapussia/pusseja
* Vastaa puhelimeen tai yritä niistä nenäsi tai pyyhkiä hiuksia kasvoiltasi
* Lisää tähän kaatosade tai paukkupakkanen
* Lenkkeile kaupungissa vähintään kolme kertaa päivässä
* Tee tätä viikon ajan

* Sitten vaihda 1 russeliin tai omaan koiraasi, autuus on taattu ja lenkkiä voisi heittää vaikka tunti tolkulla... (Mutta oikeastaan ei voi, sillä kotona odottaa vielä ne muut innokkaat ulkoilijat :D)

Hauskuutta keskiviikkoon!

6 kommenttia:

  1. Ah, tämä on niiiin totta! Joukossa totisesti tyhmyys tiivistyy, erityisesti jos otan mukaan vanhempienikin parsonin. Vaikka kaikki on leikattu, niin yksi himmailee takana niin kaukana kuin hihna antaa myöden, toinen vetää kuin höyryjuna ja kolmas merkkailee metrin välein sen vetämisen lisäksi. Ja hihnat on koko ajan solmussa kun vaihdetaan asemia... :) Kun mukana on vaan yksi koira, viihtyy lenkillä totisesti pitkään ja hartaasti, silloin kaikki kolme osaa käyttäytyä kuin "normaali". :D

    Koen kyllä huonoa omatuntoa siitä, että ehdin lenkittää koirat yksitellen vain viikonloppuina. Niistä kyllä huomaa kuinka nauttivat mamman kanssa vietetystä laatuajasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tuttua, niin tuttua :D Kuulostaa täysin samanlaiselta, kun meidänkin lenkit ja ne narut on tosiaan solmussa tsiljoona kertaa yhden lenkin aikana. Ja mikä siinäkin on, että kun yksin ovat lenkillä, niin ei tarvi vetää ja kohnottaa! Meillä samaa vikaa, ettei joka päivä (/viikko) ehdi koiria erikseen viedä lenkille. Tekee niin hyvää kaikille ja etenkin tuo nuorimmainen tarvisi sosiaalistumishetkiä vastaan tulevien koirien kanssa, mutta useamman koiran kanssa ei ole mitään asiaa lähellekään...

      Poista
  2. Siis kyl niin tiän ton. Nauru kelpasi kun tätä luin ja ihan hakematta tuli mieleen nuo reissut Essin,Tiukun ja Onnin kans. Se oli siis just tota. Ja nyt on sitten lenkitetty vaan Essiä. On siis ollut lomaa. Ja se loppuukin sitten helmikuun puolessa välissä. Ja sitten palaa tuo yllä kuvaamasi rutiini hetkeksi eli kuukaudeksi.
    Terkkuja sinne täältä Essilästä.
    Pitää lukee vielä uusiksi tuo juttu, kun se on niin hauska.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, hyvä että osui ja upposi ;) Tällaista se on, eikä oikein mikään konsti auta, mutta toisaalta siihen on niin tottunutkin, että sitä pitää melkein normaalina. Mukavan rauhallista sitten vaan sen yhden kanssa :) Essille pusuja!

      Poista
  3. Tai jos ottais vielä neljännen koiran mukaan remmilenkille, niin sitten tuntuis kolmen kanssa ulkoilu taas helpommalta? ;)

    VastaaPoista

Jos kommentoimisen kanssa on ongelmia, niin valitse Kommentti nimellä: "Nimetön" ja kirjoita tekstisi perään oma nimesi :)

Kiitos, kun kävit blogissa <3 Kommentti ilahduttaa aina!