Ihan parhaat (ysäri) kisat ikinä!

NPKH eli Nokian Palveluskoiraharrastajat olivat laittaneet parastaan ja järjestäneet superhauskat I love 90's -teemakisat! Noin puolet porukasta oli pukeutunut teeman mukaisesti ja heti autosta noustua alkoi naurattaa ne kaikki ihanat nappiverkkarit, hempeät pastillinväriset tuulipuvut, vyötärölaukut, polviin asti roikkuvat NHL-paidat, saparot, farkkushortsilappuhaalarit jne. Itselle löytyi ensimmäiseltä ihastukselta 14-vuotis lahjaksi saatu legendaarinen Phoenix Suns lippis, jonka johdosta mun teinivuosien lempinimi olikin Fiinix ;) Lisäksi ensimmäiseltä poikaystävältä sain lainaan suurikokoisen Leviksen paidan raflaavilla teksteillä, josta tulikin palautetta 'kivasta paidasta', jep jep.

Homma oli viety ihan loppuun asti, sillä kanttiinista sai hiukopalaksi No Limits tortilloja, Erittän Hyvä Ellei Täydellinen vohveleita, Matti ja Teppo makkaraa jne ja valuuttana tietysti markat. Paikalla oli mahtava mukaansa tempaava juontaja, joka kehotti porukkaa hästäggäämään parhaat kuvansa #ysäriaksaa ja kertoi, että tapahtumassa saa lisäpalkintoja parhaista asuista sekä tuuletuksista. Myös lajin juonto oli realistinen eli ei ole helppoa agility ja jos olisi, niin kaikkihan sitä tekisi ja joskus radalla tosiaan tulee niitä ylimääräisiä mutkia ja kaarteita, mutta se on vaan lajin suola, kuuluu asiaan. Kaikki mokaa joskus tuossa lajissa, se on 100% varmaa ja sehän meitä yhdistää, ei oteta turhan vakavasti.

Omaa vuoroa odotellessa pysyi jännitys kurissa, sillä hymy ja nauru oli herkässä, kun c-kasetilta kajahti toinen toistaan nostalgisimpia biisejä mm. no se No Limits, Summer Is Crazy, Oi Beibi, Scatman John jne. Pakko oli vaan hihittää ja jammailla, pääsi fiiliksissä takaisin nuoruusvuosiin. Siinä siivellä ne radatkin meni sitten yli odotusten rennolla otteella ja saatiin vihdoin vuoden eka nollatulos B radalta, wuhuu!

Nemo oli ihan fiiliksissä päivästä, kun kahden oltiin liikenteessä ja mulla taskussa lihapullia. Lisäksi alueella oli mahdottoman hyvät hajut, jotka ensimmäisen radan lähdössä meinasi sekoittaa pojan pään, mutta sai kuitenkin kuononsa ylös maasta ja lähti radalle. Nemo pääsi tietysti myös tuttujen rapsutuksiin, leikittiin, syliteltiin ja pusuteltiin. Viimeisen radan jälkeen oli varattu kippoon maksalaatikkoa ja lihapullaa.

Tässä meidän radat:

A agirata, 10vp

B agirata, 0vp!

C hyppyrata, hyl

Nemo teki hienosti hommia mun kanssa joka radalla, eikä karkaillut. Saatiin jälleen vire hallintaan, parasta. Tosin näistä videoista huomaa, että jossain kohtaa käsi ja jalat näytti sinne minne pitikin, mutta Nemo kiitää pitkälle eteen, tunteella, niin kun aina. Noi ysärihihat lepatti sen verran villisti, että melkein haittoi ohjaamista, mutta onneksi koira ei ottanut niistä häiriötä... Iso kiitos salakuvaajille! ;) Näistä videoista on aina hyötyä itselle. 

Kaikille kisaajille tarjottiin vielä mehujäät ja kun sitä legendaarista ampparia siinä agiopeni vieressä starttieni jälkeen nautiskelin, niin spontaanisti heitin tunteella: 'Nää oli ihan parhaat kisat ikinä' :D <3

Nämä olikin meidän viimeiset kisat, jossa varsinaisia tavoitteita, sillä tänään oli viimeinen päivä kerätä nollia agilityn SM-kisoihin 2016 ja meille niitä ehti tulla 5, mutta kaksi olisi vielä tarvittu (ja se tuplanolla, peräkkäisiltä radoilta). Kesän 2017 SM-kisat ei ole enää meidän tavoitteissa. Mutta ei hätää, päästään tosiaan parin viikon päästä SM-kisoihin Ylökkin medijoukkueeseen mukaan ja startataan toisina neljästä koirakosta. Pikkuhiljaa alkaa jännittämään... Vaikka täytyy ottaa se asenne, että kisat on samanlaiset, kun kaikki muutkin eli parhaamme yritetään, mutta lopputulos voi olla nollasta hylsyyn ja kaikkei siltä väliltä, kaikki on sadasosasekunneista (ja hermoista) kiinni.

Illalla ei sitten meinannut tulla uni, kun ysäribiisit soi kilpaa päässä... :D Iso kiitos NPKH:n tiimi, te olette huippuja!

P.S. Rakastan tota koiraa yli kaiken, mun soulmate Nemo <3

Perjantai pössis

Heippa hei, täällä ollaan hyvällä perjantai pössiksellä! Vaikka vähän väsyttääkin työviikon päälle. Nemo kävi fyssarin käsittelyssä, eikä arastelut mitään, vaikka kuinka käsiteltiin, käännettiin ja väännettiin, joten ollaan tehty normilenkkejä sekä ilmoittauduttu kisaamaan jo huomiselle Sastamalaan ja viikon päästä Nokialle, teemalla I love 90's :P

Nugan antibioottikuuri on loppusuoralla ja poika on tyytyväinen eloonsa. Hankin muutama päivä takaperin uuden nappulan koirille, nyt on kokeilussa Joseran ankka-riisi. Nemo tätä merkkiä on syönytkin joskus nuorempana, mutta se jäi hankalan saatavuutensa vuoksi. Nyt haetaan nappula Lemmikkijutusta naapurista. 

Hiljaiselon jälkeen on ollut taas mukavaa, kun on päässyt normilenkeille ja on tullutkin heitettyä extrana laatuaikalenkkejä namit taskussa vähän kotitokojuttuja ottaen mielenvirkistykseksi. Sanomattakin on selvää, että meidän karvaiset on enemmän kun motivoituneita päästessään yksin lenkille ja vielä namit nenässä!

Lenkin varrelta poimittuja

Nykyään muuten pääsee bloggailemaan silloin tällöin työajalla, työhyvinvointiin liittyvän blogikirjoitukseni pääsee lukemaan täältä.

Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua!

Tuomarinkartanon koiranäyttelyssä

Tunnistatteko tämän ihanuuden? Sehän on Piki poika eli Finding Nemo's You Only Live Twice. 

Piki kävi ensimmäisessä virallisessa näyttelyssään, kun pentuluokkaa ei lasketa. Poika on ihan mainio tapahtumapaikoilla, sillä katselee ja tutustuu iloisesti kaikkiin vastaantuleviin koiriin ja ihmisiin. Odottavan aika helteessä olikin pitkä ja vihdoin kun pääsi kehään, niin eikös siellä ollut juuri ennen pyörähtänyt joku ihana tärppipäiväinen norwichinterrieri eli uroksien kirsut vilisti maata. Piki esiintyi rennosti, näytti siististi hampaansa (veikkaan, että olisi halunnut pusutella tuomaria yhdestä kuvasta päätelleen) ja malttoi odotella vuoroaan. Tuloksena EH.

Tuomari Lepasaar Marko, Viro:

Correct size. Could have a bit stronger bones. A bit high ear carriage. Enough dark eyes. Level topline. A bit low tailset. Enough angulation. Correct coat. Could have more drive in movement. Need more ring training. 

Piki näyttelee

Ja näyttelyn jälkeen varjossa

Uusi kaverikin löytyi, manchesterinterrieri uros 7kk

Kiitos Forsbergit Pikin näyttelyyn viemisestä ja esittämisestä! Olen ylpeä teistä (niin kun kaikista muistakin kasvateistani), olette tehneet hienoa työtä Pikin kasvatuksen kanssa.

Helikobakteeri löytyi

Luna haaveilee uimisesta <3

Paremmalla pössiksellä! Nugan mahalaukun koepalojen tulokset tulivat ja sieltä löytyi helikobakteeri, johon sai nyt antibioottikuurin. Toivottavasti ei tarvi montaa syöttää, sitkeitä yleensä ovat. Koira on käyökseltään heti erilainen eli iloinen (lue: kyltymätön pusuttelija ) touhottaja (lue: ylivilkas) ja sen katse on raukean leppoisa. Kurjaa, että nyt vasta löytyi syy, mutta pääasia, että poika sai helpotusta todella kivuaaliseen vaivaan eli ei siis ihme, että on ollut kärttyisä.

Helikobakteeri saattaa tarttua toiseen koiraan ja ihmiseenkin, mutta tarttuminen ei ole niin yksiselitteistä. Mielenrauhan vuoksi taidan käydä antamassa puhallusnäytteen, jotta suljetaan pois bakteerin mahdollisuus. Ihmisellä kun vaiva on rankempi, kuin koiralla. Onneksi meidän perheestä ei kukaan muu oireile, joten tuskinpa muilla samaa bakteeria.

Viimeisen verikokeen (myasthenia gravis) tuloskin tuli ja arvot olivat rajalla, mikä ei tällä hetkellä aiheuta toimenpiteitä. Syksyllä otetaan mahdollisesti uusi verikoe ja katsotaan, onko arvot laskeneet.

Tarkkana kun porkkanat

Nemokaan ei enää onnu, jippii! Ontui viime viikolla kahtena päivänä muutamia kertoja, joten pidettiin suosista treenitaukoa ja lenkitkin on olleet lyhyet varmuuden vuoksi. Tulevalla viikolla on keskiviikkona fyssari, niin katsotaan, mitä siellä sanotaan.

Kotilammen reunalla

Tällä viikolla ei ollut aksakoiraa käytössä, mutta aksan merkeissähän ne arkipäivät meni eli oman tunnin pito Pirkkalassa, otettiin tekniikkatreeniä takaaleikkaus teemalla ja toisena päivänä Ylöjärvellä epiksissä talkoilu ajanottajana. Olipas ihana nähdä paljon tuttuja ja vaihtaa kuulumisia samanhenkisessä seurassa, vaikkei tietysti kaikkien kanssa ehtinytkään kunnolla höpöttää kun piti tehdä niitä talkoohommiakin siinä sivussa ;)

Ai niin, meidät on valittu Ylökk:n medien SM-kisajoukkueeseen!

Kuvat on koirien aamulenkeiltä, loppupäivä onkin lenkkeilyä Likkojen kanssa ;) Aurinkoista viikonloppua jokaiselle! <3

"Tykkään temppuilla, kun palkasta vaan sovitaan" <3

Ihmemies

Aina sattuu ja tapahtuu...

Nuga kävi vihdoin mahalaukun tähystyksessä viime viikolla ja täytyy jälleen ihmetellä noiden terriereiden sitkeyttä, kun 6h nukutuksesta oli taas virtaa täynnä, kävi pissalla, heilutti häntää ja oli meiningeissä mukana, ihmemies! Nyt odotellaan koepalojen tuloksia, samoin yhden verikokeen tulos edelleen vaan viipyy Saksasta. Mitään hälyyttävää ei löytynyt, ruokatorvi ja mahalaukku oli hieman ärtyneet ja hiekoitusepeliä oli masussa, mitä nyt hellävaroen tankoparsan avustuksella autetaan normaalia reittiä ulos ;)

Kaatosateessa kisoissa Takuilla

Nemon kanssa käytiin taas kisakentillä lauantaina kahden startin verran, kaatosateessa. Molemmat radat oli hienoja: A radan erikoinen keppikulma ja mun hätiköity takaaleikkaus ei onnistunut + kontaktit tultiin korkealta ja kovaa -> 20vp, mutta aliaikaa, vaikka keppien kanssa tahkottiin aikamme, Nemo oli kovilla kierroksilla, eikä ihme kun sillain sössin :P B rata oli vauhdikasta yhteispeliä, mutta yksi ansaputki houkutti liikaa -> hyl. Kahden startin kisaksi ihan toiveikasta menoa. 

Näkymää kentältä, kuuluttujana toimi rauhoittava & kannustava Hanna! Kannattaisi harkita äänityötä.

Siitä jäikin nälkä lähteä seuraavan päivän kahdelle radalle C ja D, mutta pojat päättikin toisin ottamalla yhteen lauantai-iltana, jonka seurauksena Nemo piti vasenta tassuaan ylhäällä ja ontui. Sunnuntai oli jo parempi ja tänään ei onnu ollenkaan, mutta ehkä kuitenkin on jotenkin kankea tai keventää tassua jossain pienissä tiloissa kääntyessään. Otetaan nyt tää viikko chillisti ja tulevan viikon fyssarikäynnin jälkeen ollaan varmaan viisaampia. Nyt vaan kaikki peukut ja varpaat pystyyn, ettei ole mitään pahempaa! Kesäkausi kun on vasta alussa ja kaikenlaisia agilityrientoja suunnitteilla ;)

Nyt pidetäänkin poikia eri tiloissa siihen asti, kun Nugan tilanne rauhoittuu. On vähän normaalia kärttyisempi tai lähinnä kyräilee molemmille vanhemmilleen. Äksidenttipäivänä oli tosin ollut ihan muina miehinä, joten ei osattu varautua moiseen ja kun ei oltu kumpikaan edes vieressä, mikä yleensä aiheuttaa kärhämää, se mustasukkaisuus ihmisestä siis. Riita on kyllä unohdettu, sillä tänä aamuna Nuga pussaili Nemoa aamulenkille lähteissä... Silti ne tilanteet tulee niin yhtäkkiä ja näennäisen tyhjästä, joten ei riskeerata nyt. 

Viimeisten joukossa tuloksissa

Tää on vähän erikoinen tilanne, kun ei ole kunnon lenkkikaveria: 1.) Nemon jalkaa pitää säästellä 2.) Nuga yökkäilee, jos pääsee kauheasti hönkimääm ja kirmailemaan 3.) Luna ei muuten vaan tykkää ulkoilla näillä keleillä :P Tilanne johti siihen, että leipasin elämäni ekan rahkapiirakan (ohjeen olen saanut about 15v sitten opiskeluaikoina, eikä ole aiemmin tullut kokeiltua)! Mulle tuo leipominen on sellaista, että siihen voidaan käyttää aikaa, jos joskus kerran kaksi vuodessa on tilanne, ettei ole mitään muuta akuutimpaa. Arvatkaa vaan, tulihan siitä ihan törkeän hyvää, pitäisi tehdä useamminkin! Meillä muuten koirat aina ihmettelee, kun alan jotain tuollaista kokkailemaan, eivät ole selvästi tottuneet, että häärään keittiössä :D

Mukavaa toukokuun jatkoa! Toivotaan, että sateet hellittää pian.

Kevät vai pitäisikö sanoa jo kesä?

Kevät on juhlan aikaa vai pitäisikö sanoa jo kesä, kun keli on ollut niin mielettömän upea siis toukokuun ekalla viikolla parhaimmillaan +24 astetta lämmintä! Vaatteet ovat keventyneet viikon sisään radikaalisti, kun viime viikolla oli vielä lunta, huhhuijaa.

Juhlittu on Tapparan SM kultaa, vappua kolme päivää ja äitienpäivää etukäteen teatterissa Helsingissä. Juhlaa oli myös koirapuolella, kun päästiin vuosien tauon jälkeen Pirisjoen Villen agilityvalmennukseen Nemon kanssa. Jälleen tuli hyviä pointteja, missä riittää pureskeltavaa.

Pirkkalan Piskien agitunnit pyörähtivät myös tällä viikolla käyntiin. Itselläni on ensimmäistä kertaa jatkokurssilaiset opissa ja nyt käykin mietintämyssy kuumana erilaisten rataharjoitusten suhteen. Jos joku kaipaa vielä kevään agilitytuntipaikkaa, niin Piskeillä on yksi paikka vapaana kisavalmiiden ryhmässä tiistaisin klo 19-20 ja kurssi alkaa muista kursseista poiketen vasta 24.5. Ilmoittautuminen mulle.

Nugan lekurireissun jälkipuinti on edelleen vaiheessa, kun verikokeiden kanssa oli tullut sählinkiä ja jouduttiin ottamaan uudet verikokeet. Allergiatestien tulokset tulivat, eikä allergioita löytynyt. Nyt odotetaan vielä yhtä testitulosta ja aika on varattu lääkäriin tulevalle viikolle. Tällä hetkellä Nugalla on röyhtäilyä ja toisinaan ärtyneisyyttä, mutta pääasiassa on oma itsensä; pusuttelee ja innostuu nollasta sataan sekunnissa.

Tänään käytiin Valkeakoskella kisaamassa Nemon kanssa kolme starttia ja vihdoin hyllyputkin katkesi. Saatiin yksi 10vp tulos, aika -4s ja kahdelta radalta ne hyllyt. Ihan kivaa menoa oli, vaikka ekalla radalla Nemo kävi aika kuumana. Molemmilla agiradoilla oli kaksi kertaa puomi, aika erikoinen ratkaisu! Nemo otti aina ensimmäisellä kerralla kontaktin upeasti, mutta toisella kertaa taisi olla kiire jo maaliin ja loikkasi yli... Viikon päästä kisataan sitten taas, Hervannassa Takuilla.

Aurinkoisia kevätpäiviä, nautitaan nyt!

Tältä näytti tänään kisapaikalla, kelpasi syödä jätskiä ratojen jälkeen. Muut kuvat viime viikolta Villen valmennuksesta, kiitos Marialle kuvista!

P.S. Innostuisitteko lukemaan taas muitakin kun koirajuttuja? :)

Hauskaa vappua!

Hauskaa vappua! Täällä eletään vielä Tapparan kultajuhlien jälkeisissä mainingeissa, kuten kuvasta näkyy ;) No, ollaan me vähän vappuakin juhlistettu herkutellen piknikillä ja nauttimalla lämpöisestä kelistä. Aurinkoista vapunpäivää <3