Halvalla ei saa hyvää

On ollut aika piinaava viikko. Käytiin viime lauantaina virallisessa joukkosilmätarkastuksessa, jossa eläinlääkäri (ei paikkakuntalainen) löysi Nemon silmästä jotain "hälyyttävää, josta kannattaa huolestua" ja määräsi kontrollikäynnin parin kuukauden päähän. Puhui jopa silmän poistamisesta. 

Noh, me ei mieheni kanssa mitään kuukausia harkittukaan odottaa, koska diagnoosi oli todella räikeä ja epämääräinen, joten varasin ajan samantien Hakametsään silmäspesialisti Sanna Elfvingille, joka on aiemmin koirieni silmät tarkastanut. Sanna oli oikein ystävällinen, luki edellisen eläinlääkärin lausunnon, katsoi silmät kahdella eri laitteella, valoilla ja ilman, mittasi silmänpaineet (molemmissa normaalit), otti valokuvat silmistä ja analysoi niitä minulle. Oikeassa silmässä on kahdessa kohdassa melanoosia eli pigmenttiä, mitä esiintyy ikääntyvillä koirilla. Kohdat olivat erittäin siistit ja sellaisessa paikassa, mikä ei yleensä aiheuta mitään pahanlaatuista. Uusinta kontrolli on 6kk kuluttua, jolloin silmät tarkastetaan uudestaan ja katsotaan, onko tilanne edennyt. Toki aiemmin täytyy mennä lääkäriin, jos silmässä on punoitusta tai koira sitä siristelee. Täytyy toivoa parasta, että Nemoa ei tämä tule koskaan vaivaamaan!

Nemo talviturkissaan

Joukkosilmätarkastuksessa säästetty muutama kymppi tuli sitten korkojen kera takaisin. Mitä tästä opittiin, kysy aina ensin mikä on tarkastavan lääkärin nimi, ennen kun varaat ajan. Ilmeisesti joillain lääkäreillä on tapana vähän liioitella asioiden kanssa. Minua ei olisi tarvinnut yhtään pelotella, otan nämä asiat kyllä muutenkin ihan tosissani ;) Olen niitä koiraihmisiä, jotka pistävät merkille jokaisen koiran ylimääräisen yskähdyksen, röyhtäisyn, rapsutuksen tms. 

Nyt voidaan aloittaa viikonloppu huojuntuneina, eikä viikon päästä alkavalla talvilomallakaan tarvi panikoida. Lääkäri Sannan sanoin: "Nyt voi hengittää".

Luna on jo rauhoittunut. Oikeastaan se tapahtui heti seuraavana päivänä edellisestä blogipostauksesta :) Taas meillä on ihana tavallisen temperamenttinen tyttö talossa! Luna sai silmälääkärireissun yhteydessä rokotukset.

Luna on ihastunut uuteen petiin, kannatti hankkia!

Nemo sen sijaan on aika villinä ja viriilinä! Alkaa selvästi tuntumaan tuo agilityn pois jääminen viikko ohjelmasta. Suunnitteilla onkin kaikenlaista kivaa puuhaa kevään aikana koirille. Nemon on saanut väsymään ainoastaan yli tunnin lenkit, tallireissut, kyläilyt, älypelit tai temput. 

Nuga on aika metka poika ja selvästi mieheni perään, kuten Lunakin. Nuga on yksin yläkerrassa ollessaan työpäivien ajan, ottanut mieheni sukkia vaatekasasta ja leikkinyt niillä (hajottamatta!?), mutta yhden kerran oli vetänyt lattialle mieheni reissusta ostaman uuden t-paidan ja käpertynyt sen päälle rullalle <3 Paikka oli ihan lämmin, kun tultiin kotiin. 

Näin hienosti odotetaan iltapalaa, Nuga edustalla

Mieheni oli työ- ja pelireissussa viime viikolla seitsemästä päivästä viitenä, joten iltaisin tarvittiin pariakin eri hoitajaa katsomaan koirien perään, kun olin ehtinyt sopimaan menoja, joihin ei kaikkia koiria saanut mukaan. Pientä kikkailua tuo yh:na olo aina vaatii esim. viime lauantaina ajettiin Pirkkalan puolelle heti aamusta ja tehtiin uusilla huudeilla Peressä pitkä lenkki, jonka jälkeen koirat malttoivat odottaa autossa sen aikaa, että pääsin kauppaan ja hoitamaan asiat. Päivällä tehtiin vielä toinen reilu lenkki, jolloin lopulta illalla pääsin poikkeamaan kaverin luona kylässä niin, ettei tarvinnut kelloa vilkuilla tai puhelinta ja odottaa naapurin "koirat haukkuu" -viestiä. 

 

Koirapuistossa

Toinen spessumpi lenkki oli miehen kotiuduttua koko perheen voimin lumihangessa tarpoen tunnin ajan ja poiketen extempore tyhjään koirapuistoon. Luna ja Nuga löysivät heti pitkän kepin, jonka kanssa oli kiva olla kilpasilla vetäen. Mieheni totesikin, koska viimeksi koirat ovat saaneet tuota tehdä... Öö.. On siitä aikaa, jos ei nyt vuosia, niin ainakin kuukausia. Nemon kanssa oltiin vahdissa portin ulkopuolella, kun poika ei saa vielä juosta vapaana. Nemo ei ollut millänsäkään, kun ilmeisesti silläkin puolella oli hyvät hajut tutkittavana. Eikä poika onneksi kiihdy, vaikka Luna haukkuu innoissaan vapaaksi päästyään. 

Leikin riemua

Tällä viikolla on heti maanantaista asti satanut surullisia uutisia pentujen, koirien ja kissojen poismenoista, osanotto jokaiselle <3 Myöskään meidän naapurin koiraa ei enää ole, vanhuuttaan joutuivat luopumaan pojasta. Tällä hetkellä siis ei ole pihapäiviä, vaan meidän koiria saa päästää huoletta pihaan peuhaamaan. Tuntuu erikoiselta, kun tällaista ei ole koko viiden vuoden asumisen aikana ollut, molemmin puolin on ainakin ollut lapsiperheitä, jolloin Lunalla on erittäin suuri riski mennä aidan yli innostuksissaan. Tämä uusi käytäntö on ollut vasta muutaman päivän, mutta heti huomaa, että joka päivähän noita tulee päästettyä pissalle ja kyllä ne vaan nauttii, kun edes siinä saa muutaman askeleen kirmata ilman hihnaa. 

Näillä mietteillä vapaapäiviin, rentouttavaa viikonloppua kaikille! :)

 

Kumpi tän nyt sit voittaa...