Aina kun flippaan

... peto on irti!

Uusi peti testissä

Lunalla menee vähän kovaa, on mennyt jo reilun viikon. Tästä tietää, että vähän flippaa:

* Vastaantulevat koirat aiheuttaa kohti rynnimistä, karjuntaa ja kiljuntaa (neiti, joka pääasiassa ohittaa nykyään koirat täysin hiljaa edes katsomatta niiden suuntaan)

* Illalla ja keskellä yötä täytyy kiljua, jos ovelta kuuluu pienikin rasahdus (aamulla ei haittaa, vaikka oven edestä menee aura tai roskisauto...)

* Huonekalut siirtyy paikaltaan, kun parsonrallia otetaan useamman kerran päivässä, pojat vaan väistelee ja huokailee

* Metallinen naulakko lähtee päreiksi, kun tyttö odottaa ulos lähtöä pannassa ja hihnassa, joka on ripustettu naulakon koukkuun

* Ihmisen olkapäätä/kyynärpäätä vihloo, kun tempasee pihalla yhtäkkiä ilman mitään syytä ja kiljuu

* Autossa vinkuu

* Tarpeilla ei malta käydä ulkona

Mitä enemmän pääsee mukaan/aktivoidaan, sitä enemmän flippaa eli kyse ei ole siitä, ettei olisi saanut liikuntaa tai virikkeitä. Nyt taas odotellaan, että kuun asento on suotuisa ja rauhoittuu. Olen oppinut jo, että nämä menee sykleissä, vaikka onkin kyse leikatusta nartusta.

Miekö muka flippaan?

Yhtenä iltana olin yksin kotona päästämässä koiria pihaan iltapissalle ja tein ennakkovalmistelut hyvin (niin kun aina) eli laitoin pihaan valon, puin kirkkaanpunaisen takin päälle, komensin koirat odottamaan ja kävin itse tsekkaamassa pihan, ettei ole mitään koiria tms. lähistöllä. Sitten päästin koirat ovesta pihalle ja menin itse naapurin väliaidalle vahtimaan, niin eikös käynyt niin, että hetken päästä naapuri päästikin, ulos vilkaisematta, oman russelinsa pihaan! Mitään muuta ei ollut tehtävissä, kun heittäytyä jäätikölle torjumaan omia koiria ja aika hyvin sainkin napattua Nugaa niskasta ja Lunan kainaloon (menee tarvittaessa aidan yli, vaikka pudotus toiseen pihaan on n. 1,5m), harjoitus on tehnyt meikäläisestä mestarin ;) Nemosta ei ollut juuri huolta, teki pissansa loppuun ja tuli vähän viiveellä pelipaikalle haukahtamaan. Omat polvet on verillä ja toinen turvoksissa, mutta muuten selvittiin säikähdyksellä. (Selityksenä vielä, että kyseessä oli meidän pihapäivä, mutta naapurin koiralla maha sekaisin. Itse olen supertarkka pihaan päästämisen kanssa ja aina pelkään juuri tätä hetkeä, näköjään siitäkin voi selvitä hengissä!).

Nemollekin kelpasi pehmeä paikka aamulla, vaikka yöllä siellä tuli liian kuuma

Koirauimala reissu ystävänpäivänä ystävän kanssa meni mukavasti, joskin siellä on aina kierrokset korkealla koirilla, enkä mitään kuvia ehtinyt napaamaan siinä hässäkässä. Nuga nautti polskimisesta ja keräsi edelliseltä porukalta jääneet lelut taitavasti altaasta. Berninpaimenkoira saatiin uimaan ihka ensimmäistä kertaa tosi hienosti pikkukaverin perässä. Toisella kertaa iso kaveri meni veteen jo omatoimisesti ja otti samanlaisen loikan, minkä oli nähnyt Nugan pomppaavan pallon perään! Nuga alkoi hyytyä 20min kohdalla, eikä meinannut enää saada tennispalloja suuhunsa ja hörppi vettä, joten lähdettiin pesulle senkin vuoksi, että minimoitiin vesihännän riskiä. Kiva reissu, otetaan uusiksi ja ehkä silloin sitten niitä kuviakin.