Ihana aurinkoinen syksy ja paljon monenlaista tapahtumaa! Näinhän tämä bloggailu menee, silloin kun tapahtuu, ei ehdi ja kun ei tapahdu, ehtisi :)
Nyt uskaltaa jo sanoa, että poikien mahat on kunnossa. Nemo on käynyt kaksi kertaa agilitytreeneissäkin, mutta Nugan kanssa pidettiin vielä taukoa, kun oli laihtunut ihan silmissä. Seppo lupailikin pojalle maksalaatikkoa luisevan ulkomuodon korjaamiseksi. Nyt Nuga on pyöristynyt pikku hiljaa.
.JPG)
Nuga ratsastuskentän laidalla
Pähkäilin tässä koirien ruokapuolta, kun kohta loppuu mahaystävällinen nappula, enkä millään jaksaisi siirtyä takaisin raakaruokintaan. Se on käytännössä aika hankalaa pelata niiden jäisten veristen pussien kanssa. Ystäväni ehdotti Mushin lihapullia, jossa on mukana liha ja kasvikset, mutta hinta on niin hulppea kolmelle parsonille kuukaudessa, etten raaski. Hommasin siis kaupasta Acana -nappulaa ja kuulemma noin kuukauden kuluttua pitäisi näkyä sopiiko nappula eli nuolevatko koirat vielä tassujaan iltaisin (nuoleskelivat kyllä raakaruoallakin). Acanassa ei ainakaan ole vehnää, riisiä, eikä nautaa, mitä olen ajatellut, että saattaa aiheutta tassujen nuoleskelua. Tilanne ei ole paha, sillä nuoleskelu on satunnaista, eikä mikään paikka punoita, mutta olen ymmärtänyt, että vaan kissojen kuuluisi pestä tassujaan?
Nemo kulki treeneissä Pirkkalassa jälleen mukavasti. Ihana tunne, kun kerrankin päästään jotain ratoja ykkösellä maaliin ja sitten voi tarvittaessa lähteä hiomaan käännöksiä tiukemmiksi. Teemana oli poispäin -käännökset, joiden ohjaus sujui multa toiseen suuntaan hyvin, mutta toiseen oli ajoitus ja oma liike haastavampi. Samalla tuli treenattua lähdössä pysymistä kolmen esteen takaa ja suoran jälkeen jarrutusta & kääntämistä. Se ei ollutkaan meille easya, sillä oma ajoitus takkuili ja Nemo on tottunut tekemään isoja loikkia suorilla. Saatiin sitten yksi kelpo käännöskin pienellä hypyllä suoran jälkeen. Tässä meille hyvä vapaaharkka aihe! Toisella kerralla meillä oli Salme Mujusen radoista pätkiä ja sai juosta. Kerrankin suorat oli helppoja, mutta se jarrutus ja haltuunotto täydestä vauhdista tuotti haastetta.
.JPG)
"Leikittäiskö?"
Luna pääsi ihanaan kyläpaikkaan, jossa oli toivottu koiraa vieraaksi. Valmiina olikin palloja ja vesikuppi. Luna sai oikein luvan kanssa laittaa pehmojalkkiksen palasiksi ja tennispallon kanssa sitten touhusikin koko vierailun ajan, kun vielä leikittäjäkin löytyi. Pikkuisen innostunut likka.
Vilanderin kirjasta on poimittu muutama yksinkertainen juttu arkeen. Toisten koirien ohituksessa ainoastaan Nuga on nykyään se, joka jännittyy ja alkaa tohkaamaan, välillä haukkumaankin. Monesti joudun ottamaan hihnaa lyhyemmälle, että koira ei pääse toisen iholle ja hihnan kiristyessä alkaa haukkuminen. Ohjeen mukaan olen nyt sanonut Nugalle jotain leppoisasti, tyyliin: "Tulepas tänne" ja vasta sen jälkeen lyhentänyt hihnaa, toimii. Ohitukset on heti helpompia.
Toinen, mihin olen kiinnittänyt huomiota, niin koirat saa nyt haistella pihalla kaikessa rauhassa. Aikaisemmin olen itse lenkkeillyt reipasta vauhtia, jotta tulee hiki pintaan ja talvella ei jäädy. Huomaan, että nuo nuuskuttelulenkit väsyttää koiria enemmän ja ehkä sitä vetoa hihnassakaan ei ole niin paljoa, paitsi jos kiihdytetään seuraavalle tuoksulle. Pienestä se on joskus kiinni.
.JPG)
Aurinkoisia syyspäiviä!
Mulle pisti silmään toi tassujen nuolemis juttu, mistä kirjoitit. Meillä on aina kaikki koirat jossain vaiheessa nuoleskellut itseänsä. En nyt vanhemmista muista sen tarkemmin, mutta kyllä nää nykyisetkin nuolevat itseään. Varsinkin Oskari. En siihen nytkään sen kummemmin oo kiinnittäny huomioo, mutta kyllä sitä tapahtuu pitkin päivää. Silloin tällöin ja varsinkin sen jälkeen jos ovat kastuneet ja iltaisin nukkumaan mennessä. Teuvo tosiaan tekee sitä vähemmän, mutta Oskarilla on ihan selkeät rutiinit esim. illalla kun mennään nukkumaan. Ensin se oikaisee petiinsä (kun se on ensin myllätty riittävästi ;D ) ja sen jälkeen alkaa kuulumaan kaamea lurpsutus kun herra nuolee tassuja ja mahan alustaa puhtaaksi. Ja huom. yleensä ne eivät suinkaan ole likaiset, mutta sillä vaan on semmoiset "iltarutiinit". Eikä meillä ainakaan koskaan kellään ole ollut eikä nytkään oo mitään allergioita tms. Ne vaan hetken nuolee ja sitten homma on ohi. Mun mielestä se on kyllä varmaan samanlaista nuolemista kuin mitä kissatkin pitää. Tosin pakko sanoa, että en ymmärrä kissoista mitään, mutta sen perusteella mitä kuvittelisin. :)
VastaaPoistaHei, kiva kuulla! Tuollaista samanlaista rutiinia on ollut Nemolla iltaisin aina, mutta ei mitään punoitusta tai muuta, joten tuskin se sitten on mitään erikoista. Luna ja Nuga tekee sitä harvemmin, mutta kyllä niidenkin näkee joskus iltaisin, kun ovat rauhoittuneet pötköttelemään, pesevän itseään. Pesevät myös mahanalustaan. Sama homma, ei käsitystä kissoista, mutta niiden näkee pesevän itseään pitkin päivää.
PoistaHienoa, että mahat ovat parantuneet :-) Ja ihana kyläluuta-Luna <3 Noissa ohituksissa ja muissa rähjäyksissä on varmasti oma mieliala juuri kaiken A ja O sekä sitten tuo, ettei remmi kurista koiraa. Yleensä vaan ohituksissa on (ainakin meikäläisen) pakko viedä koira ohi lyhyessä remmissä, sillä muuten se/ne pääsisivät kontaktiin toisen kanssa ja sitähän nimenomaan pyrin välttämään... Hienoa, että teillä on alkanut homma sujua!
VastaaPoistaTuo ruokailuasia on niin moninainen ja koiran ruokinnasta on hyvin montaa koulukuntaa ja mielipidettä, että homman saa kyllä itselleen ylivoimaiseksi hyvinkin helposti :-) Jos koirien mahat ovat kunnossa, turkki ja iho ok eivätkä rapsuttele/järsi itseään erityisesti, niin silloin varmaan on oikealla tiellä syötti sitten mitä tahansa. Muistan aina mainita meidän sekarotuisen Peni-koiran, joka söi ihmisten ruuan jämät soosseineen kaikkineen ja sai vain joskus K-kaupan Sertiä tai Mustinmurkina-pötköä lisukkeeksi. Ruokajuomaksi se joi veden sijaan maitoa eikä lähes 11-vuotisen elämänsä aikana tarvinnut juuri koskaan eläinlääkäripalveluita :-) Että monella tavalla voi koiransa ruokkia sitä vahingoittamatta.
En tuosta nuolemisestakaan olisi huolissani, mikäli iho ei ole rikki tai punoita ja ellei toiminta ole aivan "maanista". Toki koira voi nuolemalla ilmentää kipuakin, mutta pienessä määrin on varmasti ihan normaalia :-)
Ohitukset on kyllä hankalia useamman vilkkaan koiran kanssa. Me ei edes yritetä mennä samalla puolella tietä, mutta tilanne on päällä aina, kun Nuga näkee toisen koiran, vaikka kaumpaakin. Sinä sen sanoit, se oma mielentila ja zen ;)
PoistaHyvä, ettei mua heti teilattu, vaikka koen nappularuoan niin paljon helpommaksi ja tuntuu, että koirien kroppa toimii säännöllisemmin ja tasaisemmin. En ole koskaan ollut kokkikolmonen, niin kaikki ylimääräinen keittiössä tuottaa tuskaa, joten en varmaankaan ole jaksanut perehtyä raakaruokintaan tarpeeksi (tai sitten se on tää mun perfektionisti luonne.. ;). Hyvä myös tämä Peni -koiran esimerkki!
Mun kommenttini katosi jo toisen kerran.....yritetään nyt vielä kerran jos kolmas kerta sanoisi toden :D
VastaaPoistaEli halusin vain kertoa oman kokemukseni liittyen kuivaruokaan; kaikkien näiden vuosien ja lukuisten kuivaruoka- ja raakaruoka ja vaikka mikä ruoka -kokeilujen jälkeen siirryin viime keväänä kokoaan ruokkimaan koirat Royal Caninilla. Koska olin läpi käynyt about kaikki vähähiilihydraattiset runsaasti lihaa sisältävät ns. "hyvät ruoat" joiden pitäisi pitää koira timmissä kunnossa koska eivät sisällä hiilihypoja. Aloin tosissani miettiä tätä ruokinta asiaa viimietssän viime vuoden messarin jälkeen, jossa hollantilainen naistuomari sanoi mulle Mimistä, etttä se on IAVN LIIAN LIHAVA (no, sillä oli nesteturvotusta alkavien juoksujen takia...mutta silti...alkaa niillä muillakin nartuilla juoksut eivätkä ne ole kaikki samanlaisia turbopalleroita..ja Mimi ei edes syö juuri mitään.....kovin pieniruokainen....ja kaikki aina valittavat mulle, että "sä annat Mimille aivan liikaa ruokaa kun se on noin lihava" jne jne) tämä tuomarisnainen sanoi, että "sinä syötät tälle koiralle aivan liikaa proteiineja ja siirrä se kokonaan kuivaruoalle ja valitse kuivaruoka, jossa ei ole "muodikkaasti" liikaa sitä lihaa eli proteiineja. Olin ihan äimän käkenä, koska itsellänikin oli nimenomaan käsitys että hiilihydraatit ne koiraa turvottavat. Ajattelin ensin, että puhu sinä nyt siinä, niin kuin nekaikki tietäjät....mutta asia jäi vaivaamaan minua. No niinpä päätin sitten vaihtaa kertaheitolla parjattuun Royal Caniniin, ensinnäkin siksi, että se on ainoa ruoka jota Mimi koskaan olisi halunnut syödä ja josta se on pitänyt. Siirsin siis kaikki neljä Royal Canini Mini Adult-ruoalle, enkä ole katunut! Koiramme eivät ole koskaan voineet näin hyvin, ja niiden vatsat eivät ole koskaan olleet näin terveet!!!! Meillä se raakaruokinta oli monen vatsavaivan ja löysäkakkilun alku ja juuri....annan toki koirillemme aina silloin tällöin hyvälaatuista lihaa ja toisinaan raakapakasteita vaihtoehtoisesti...kesällä syövät paljon kalaa ja pihvilihaa ;) (koska sitä saa laivoilta hyvään hintaan ) mutta tuo Royal on se perusruoka. Hauskinta oli se, että Mimi hoikistui silmissä alle kahdessa viikossa Royal Caninilla! Royal Caniniin siirryttyä on kaikenlaiset vatsaan ja kakkaan liittyvät ongelmat olleet historiaa; ei enää epämääräisiä löysäkakkoja, ilmavaivoja ja vatsan natinaa ja raa´asta lihasta johtuvaa levottumuutta. (tästä en sitten aio alkaa kinaamaan jonkun raakaruokanatsin kanssa ;)) Kukin ruokkikoon koiransa miten parhaaksi kokevat, niin minäkin teen....ja 18,5 vuoden kokeilujen jälkeen meidän kokeilut on nyt loppu - enpä olisi uskonut että minusta tulee vannoutunut Royal Caninilla koiransa ruokkiva koirankasvattaja immeinen, mutta olen ollut niin tyytyväinen koiriemme kuntoon, turkkeihin ja hyvään oloon, etten voi kuin kiittää siitä tuota Royal Caninia. Edelleen Royal Cani on ruoka, jota haukutaan ihan hirveästi...enkä voi ymmärtää miksi. Miksi koirani sitten voivat paljon paremmin sillä ruoalla jos se olisi niin huonoa??? Tiedän muutaman pitkän linjan parsonkasvattajan, jotka ovat vannoutuneita Royal Caninin käyttäjiä..ja ovat sanoneet siirtyneensä joksikin vuodeksi näihin muodikkaisiin runsasproteiinisiin kuivaruokiin, mutta ovat sitten lopulta palanneet takaisin Royaliin, koska sen kanssa koirilla ei ole koskaan ongelmia vatsan kanssa eikä sen puoleen ruoan maittavuuden kanssa...kolmelta olen kuullut jopa sen, että pentutulos on ollut parempi ja nartut ja pennut paremmin voivia. Että tällaista :) P.S ja Mimikin on niin onnellinen koska saa vihdoinkin sitä ruokaa mitä on aina halunnut :D
Kiva kuulla, että teillekin sopii nappula. Teidän koirat syökin aika gurmeeta, kun on lisäksi pihvilihaa yms. ;) Yllättävä vinkki tuolta tuomarilta, pidetään mielessä. Mukavaa syksyn jatkoa ja rapsutuksia karvaisille!
PoistaVaikka jotkut väittää sekaruokinnan olevan pahasta, niin mä teen niin. Eli sekä raakaa ja nappulaa, joskus jotain ruuantähteitä ja välillä maitotuotteita; piimää tai raejuustoo. Ei ole mahaongelmia, ei hiivoja, ei rapsuttele ja on sopivassa lihassa. Ja tosi aktiivisen päivän aikana saa syödä useamminkin. Mä syötän canaganin sinistä pussia, Acana ei sopinut tolle. Mä ostan niitä lihapötköjä, sahaan ne jäisenä puoliksi, ja otan sieltä sitten aina paria laatua kerrallaan. Ja jos ollaan jossain reissun päällä, ni syö nappuloita ja maksalaatikkoa tai sit jotain koiran purkkiruokaa. Kasviksia en juurikaan anna.
VastaaPoistaSun ei tarvis edes sahata niitä pötköjä, kun teillä on useampi ruokailija :)
Kuulostaa hyvältä! Olen kuullut muiltakin, että antavat tota sekaruokaa, varmasti aika helppo, maittava ja monipuolinen koiralle. Meillä oli noita lihapötköjä pari vuotta, mutta mua sapetti niiden kanssa väkästely. Ne oli aina jäässä ja sitä verta oli jääkaapissa, vaikka kuinka yritti laittaa kippoihin tms. Ehkä kuitenkin noin toimisi, kun on sitä muutakin, jos se on edelleen 24h sulatuksen jälkeen jäässä.. ;)
Poista