22.3.2014

Kaksi hyvää

Edit: Lisätty kuvia 22.3. klo 21.20. 

Jämijärven ryhmänäyttelyssä oli mukavaa tutulla porukalla, vaikka mitään menestystä ei otsikon mukaan tullutkaan. Tuomarina oli Kimmo Mustonen. 

Nugan arvostelu, AVO-H:

Kookas hyväntyyppinen ja mittasuhteilta oikea uros. Purenta ok. Hyvä pää. Erittäin hyvät silmät, korvat ja ilme. Hyvä kaula, luisu lantio. Kovin niukasti kulmautunut etuosa. Riittävät takakulmat. Takaraajat jäävät rungon alle seistessä ja liikkeessä. Rintäkehä niukin naukin käsin mitattavissa. Hyvä karvan laatu. Nostelee liikkeessä eturaajoja, saisi olla enemmän tehoa. Hyvä luonne, mutta tottumaton näyttelyyn. 

Lunan arvostelu, KÄY-H:

Kovin niukassa karvassa esitetty narttu. Hyvä tyyppi ja mittasuhteet. Purenta ok. Hyvä pää, kuono-osa voisi olla täyteläisempi. Suuret pyöreät silmät. Korvat ok. Hyvä kaula. Hieman luisu lantio. Niukasti kulmautunut. Rintakehä käsin mitattavissa. Liikkuu lyhyellä askeleella, löysästi edestä. Miellyttävä luonne ja esiintyminen. Tarvii näyttelyyn paremman karvapeitteen.


Luna tyytyväisenä kasvattajan sylissä

Nugan kanssa odotellessa kehään menoa, saatiin hyvä vinkki, tehdä temppuja, jotta Nuga ei turhaan kyttäile ja haukahtele muita koiria. Homma toimi mukavasti, maahan menoa ja seisomista. Nuga heilutti häntää ja seisoi mallikkaasti paikallaan. Kehässä sitten homma ei enää toiminutkaan. Ei olisi seissyt paikallaan ja pöydällä pyöri sekä kyyristeli. Tuomari mittasi pojan ja sanoi sen olevan alle 40cm... No joo, eikös sitä vielä jossain vaiheessa mietitty, menisikö miniluokkaan agilityssä (raja 35cm), tosin mittaavat näyttelyissä ja agiradalla säkäkorkeuden erilailla. Nuga oli kovin jännittynyt, olisiko se tunnetila sitten välittynyt multa koiralle. Damn. 

Luna yllätti jälleen! Tytön tähän mennessä paras esiintyminen. Odotti lunkisti vuoroaan seuraten häntä heiluen hallin tapahtumia. Ravasi nätisti (hetkellistä kiskomista lukuun ottamatta), eikä heitellyt pahasti etujalkojaan, pöydällä oli lunkisti ja lopussa seisoi mallikkaasti paikallaan, hyvässä ryhdissä! Ensimmäinen kerta, kun Lunasta sanotaan: 'miellyttävä luonne ja esiintyminen'. Ei voi olla muuta, kun tyytyväinen. Harmi, kun en saanut itsestäni irti aikaisemmin trimmata Lunaa, nyt ei ehtinyt karva kasvaa tarpeeksi takaisin näyttelyä varten. 

Jämi Areena oli mahdottoman ahdas paikka niin, että itseäkin ahdisti, kun missään muualla, kun kehässä ei ollut tilaa laskea koiraa maahan. Onneksi viereisessä kehässä loppui luokat/oli tauko ja saatiin siinä odotella omaa vuoroamme. Seuraavaksi katsellaan jotain ulkohäppeninkiä väljemmiltä vesiltä. Vaikka välillä sitä miettii, onko tässä mitään järkeä, kun näyttelyjen arvosanat samalla koiralle heittelee aina H:n ja vara-SERTIN välillä ;)


Hitooksen hyvä

Lisätty kuvia, kuvat Katja Yrjölä (kiitos!):


Ilme kertoo kaiken... Nuga pöydällä


Lunan kanssa odotellaan


Luna seisoo <3

On muuten ollut ihanan rauhallinen ilta, kun vielä mummu yllätti ja oli vienyt kotona yksinään olevan Nemon tunnin lenkille keskellä päivää! Kiitos :)

12 kommenttia:

  1. Oli kiva nähdä Teitäkin taas pitkästä aikaa. Paikkana oli tosiaan ihan kamala. Aivan liikaa koiria ja ihmisiä ja kamalan pieni kehä.
    Luna esiintyi kyllä todella nätisti ja jos karvasta tarvi rokottaa niin kyllä eh olis sopinut paremmin. Mutta nää on näitä.
    Tiedän niiin ton tunteen, että kannattaako noita ees kiertää... Oskarilla on sentään hylsykin pohjalla ja muutenkin T on ainoa arvosana, joka siltä puuttuu. ;) Mutta on toi siitäkin huolimatta jotenkin koukuttavaa puuhaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuin myös, ihana oli nähdä pitkästä aikaa! Niinpä, on neiti kaljumpanakin ollut kehissä, eikä samanlailla ole arvosanaa laskettu. Kiva, kun on vertaistukea tuon ajatuksen kanssa, onko tässä mitään järkeä :D Joku siinä vaan viehättää ja mukava päivähän se oli, kun oli kiva porukka kasassa!

      Poista
  2. Tiedän Anna niin tuon tunteen; Mimikin on saanut pari kertaa H:n sen takia että karva ei ole ollut tuomarin mielestä tarpeeksi karkea...vaikka nyppimisestä oli kummallakin kerralla 8-10 viikkoa, ja mun mittapuun mukaan oli tosi hyvässä turkissa...sitten niissä samoissa skaboissa ROP:lla ja VSP:llä kummallakin oli turkki pohjavilloilla ja tickingit vaan näkyivät :( En enää itsekään tiedä mitä noista pitäisi ajatella....hullun puuhaahan se yleensä on. Viime keväänä kiersin 9 näyttelyä Mimin kanssa Tallinnaa myöten ja paras mitä saatiin oli kolme ERIä. Tallinnassakin lauantaina Svante Friskin mielestä Mimin turkki ei ollut in show condition, ja sunnuntaina irkkutuomarin mielestä Mimillä oli upean laatuinen turkki LOISTAVASSA kunnossa esitettynä - plus että kehui oikein erikseen miten upeasti koira esitettiin...mutta hänelle taas kuulemma kuono oli aivan liian pitkä (ainoa miinus koko koirassa) ja tulos EH ?!?!?!?! Ja sitten junnusertinkin sai sai siellä yksikin uros, jonka kuono ja pää olvat suhteessa aivan valtavat, että ota näistä selvää.

    Nyt en aiokaan kierrellä näyttelyitä enkä lut-kokeita; on alkanut maistua niin puulta koko touhu välillä. Täytyy ottaa hieman välimatkaa ja ehkä taas vuoden päästä tai joskus alkaa sitten kiinnostaa uudelleen :)

    Mimin vien nyt keväällä pari kertaa näytille, mutta odotukset eivät ole korkealla :) Marlonin vien myös pariin näyttelyyn ja katson josko veisin pojan sitten maailmanvoittajaan elokuussa...jos tuntuu että kannattaa. Marlonin kompastuskiveksi tullee muodostumaan pilkutus ja koko (38cm)....hoikka ja oikein komea komistushan on, mutta nykyään kun urosten pitäisi olla noin 34cm.

    Tuosta turkista vielä sen verran, että olen huomannut, että suomalaisille tuomareille ei tod kannata viedä näytille jos on pohjavilloilla; ne rokottavat aina pari sijaa arvosanaa. Mullekin Tanya Ahlman-Stockmari oikein "kehui" kuinka hän nyt rokottaa turkista sen kaksi arvosanaa koska on niin kauheaa kun tuodaan huonossa turkissa näytille....(ja tosiaan; Mimi ei edes ollut pohjavilloilla; se ei vain ollut täydessä turkissa, jolloin sitä haukuttaisiin epäsiistiksi turkiksi.)

    Mut hei, ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä :D Pääasia et saadaan vähän valittaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi oli mulle ihan uusi asia, että suomalaiset tuomarit on noin tarkkoja turkista ja siitä voidaan pudottaa kaksi arvosanaa, mitä ihmettä! Eihän karkeakarvaisen parsonin kanssa sitten voisi kunnolla käydä näyttelyissä, jos sen joka kerta pitäisi olla ihan priimaa. Tai meidän Nugan kyllä pystyy nyppimään melkein koska vaan, mutta Nemolla ja Lunalla se on niin tiukassa, että olisi kidutusta alkaa sitä nyppimään koska vaan. Ellei sitten saksi, mutta joo. Viime kesänä saatiin ekat H:t, niin sen vuoksi en ollut niin järkyttynyt tällä kertaa, päälimmäisenä jäi vaan mieleen, että olipas kiva höpötellä kavereitten kanssa :) Tsemppiä teille, näihin ei juurikaan itse pysty vaikuttamaan. (Kuulinkin viime kesänä, kun russelityyppi sanoi, että vaihtoivat lajia näyttelystä agilityyn, kun agilityssä voi lopputulokseen vaikuttaa itse :D)

      Poista
  3. Pakko tästä turkkiasiasta vielä kertoa meijän kohdalla. Meillähän noita näyttelykäyntejä on ollut aikaslailla harvakseltaan. Teuvo ei tykkää näyttelyistä pätkän vertaa ja Oskari ei kokonsa puolesta kelpaa kuin harvoille niin se on vähän karsinut osaltaan noita paikkoja. Mää koitan tähdätä turkit sen takia aina just niin hyväks kun vaan vähänkin mahdollista. Oskarilla turkki kasvaa MUN mielestä ihanteelliseks n. 7-8 viikossa ja laskenkin aina almanakan kanssa, koska sen otan alas, jotta on sitten näyttelyssä tosiaan parhaimmillaan. Teuvolla karvankasvuaika on huomattavasti pidempi. Sille saa laskea n. 12 viikkoa, että on parhaimmillaan näyttelyssä. Tarkistin eilen vanhat näyttelyarvostelut ja melkein kaikissa oli mainittu, että turkki on hyvässä kunnossa. Ihan muutama oli sellainen, että oli jotain mainintaa, että saisi olla parempi karva mm. Marja Talvitiellä, mutta en alkanut kaivaan valokuvia, että miltä se mun mielestä näyttää. Edes erkkarissa ei Teuvo saanut moitteita turkista, vaikka olikin todella karmeassa karvassa siellä, mutta se olikin poikkeus. ;) En ollut ajatellut riittävän ajoissa, että se erkkariin lähtis ja jäljelle jäi kaksi vaihtoehtoa, joko viedä se sinne karvaläjänä tai sitten kaljuna ja päädyin ensimmäiseen. Jälkeenpäin on kyllä harmittanut, että jos olis ollut hyvässä karvassa niin olisko pärjännyt paremmin.....Se tuomari kuitenkin selvästi tykkäs Tessusta. Eihän se kärkeen olis päässyt siinä huippuporukasssa, mutta silti... No jossittelua ja mennyttä, mutta jos joku englantilainen tuomari olis jossain lähellä niin veisin sen kyllä uusiks hyvässä karvassa, mutta ei tarvi ainakaan tänä vuonna mennä minnekkään. Sileen kanssa tätä karva ongelmaa ei vissiin olis, mutta on nää karvaset vaan paljon kivempia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas hyvä teksti näyttelytrimmistä! Meillä kasvaa kans Nemon turkki parhaaseen mittaansa noin 8 viikossa. Ongelma vaan on se, että se ei lähde irti, kun pari kertaa vuodessa. On niin tiukassa, että Nemoa sattuu, jos sitä yrittää ennen aikojaan ottaa alas. Tällä hetkellä on juuri se tilanne ja siksi se vetästäänkin nyt ekaa kertaa koneella... Bye bye näyttelyt ;) Lunan karvan kasvu välistä en ole päässyt perille, kun Eija on enimmäkseen hoitanut sen trimmaamisen ja ensin on aina ilmoitettu näyttelyyn ja sitten vasta alettu katsomaan, missä kunnossa turkki on. Lunalla varmaankin on samaan tyyliin, kun enollaan Teuvolla, että väli on enemmän, kun 8 viikkoa tai no, vaikea sanoa, sillä välillä lähtee kaikki karvat, mutta viimeksi jäi pohjavilla ja jo 4 viikossa kasvoi jotain takaisin, ei siis ollut täysin kalju täällä Jämijärvelläkään. Sitä paitsi olen havainnut sen, että päivänvalossa ei paista pigmenttiläiskät samanlailla, kun keinovalossa ;) Nuga onkin sitten ihan ihanteellinen karkeakarvainen parson, sillä se ei lähde koskaan kaljuksi. Toki karva voi vähän pehmeämpi olla, jos liian lähellä näyttelyä sen ottaa alas. Hassua, että se samainen karkeakarva voi olla niin monenlainen käytännössä :) Ja samaa mieltä, karvaiset sulattaa sydämen <3 Silti yksi brokenturkkinen olisi aika bueno! Pojille rapsutuksia!

      Poista
  4. Eihän Hoo ole Huano ;-) Vaikka tiedän kyllä tunteen... Koiran hyvästä käytöksestä sen sijaan saa aina olla tosi iloinen, oli se näyttelyarvostelu sitten mikä tahansa.

    Itse olen ajatuksissani jättänyt näyttelyt jo unholaan, koska vanhusta tuskin enää viitsin touhulla kiusata ja Mara puolestaan ei rintavarustuksensa kanssa tule koskaan näyttelyissä pärjäämään. Kun ei ole mitään jalostusajatuksia, niin miksi sitä rahojaan haaskaamaan. Sen verran kyllä aikanaan tuli todettua, että ainakaan suomalaiselle tuomarille en veisi kumpaakaan. Mimmin juttu oli aina brittituomarit ja olenkin tosi iloinen siitä, että juuri rodun alkuperämaan tuomarit arvostivat neitiä <3

    Näyttelyissä hauskinta onkin se tuttujen tapaaminen, joten sen takia saatan minäkin toki joskus kehän laidalle vielä eksyä :-) Ja näkeehän niitä tuttuja onneksi agilitykisoissakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä se Hoo mun mielestä on yhtäkuin huono ;D Mutta näitä tuomareita tuntuu olevan, jotka antaa enimmäkseen ERIä ja Hoota... Hyvin kiteytit tuon näyttelyissä käymisen ajatuksen. Sama mulla kävi mielessä, onko järkeä niiden koirien kanssa, jonka kanssa ei ole jalostusaikeita, mutta onhan se välillä kivaa, kun tapaa tuttuja :) Agilitykisoissa tuttuja on ihan mahdoton määrä, mutta siinä jännityksessä ei oikein ehdi kaikkien kanssa höpötellä :P Ehkä ratojen jälkeen sitten...

      Karvaisille rapsutuksia!

      Poista
  5. Suloiset karvatassut=)
    Teillehän on pian tulossa perheenlisäystä.Jännittäviä aikoja ja suurta odotusta.
    Mukavaa kevät viikkoa.On teillä siellä upeet lenkkimaastot=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Ja kiitos, kyllä täällä jo vähän jännitetään ja tehdään pentuhuone valmisteluja. Mukavaa ja aurinkoista viikkoa <3

      Poista
  6. Mä vein toissa kesänä Ukon tuolle samaiselle tuomarille pohjavillassa ja Ukko sai ERIn, tosin SAn tuomari nappasi mun kädestä pois - turkin tähden. Että ei se aina niin yksiselitteistä ole…

    Kesällä ja mukavalla porukalla ulkonäyttelyitä on kiva kiertää, niissä on ainakin enemmän tilaa kuin tuolla Jämijärven jumppasalissa! :D

    Kiitos seurasta, eiköhän me vaan jatketa tätä niin palkitsevaa harrastusta!? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, olitte olleet tällä tuomarilla aiemminkin! Mulle oli ihan uusi tuttu, mitä nyt erkkarissa näin kaukaa. Jännä tosiaan, että turkki merkkaa, mutta toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän. Totta, jumppasali oli 'pikkuisen' ahdistava paikka. Jep, katsotaan jotain kivaa kesänäyttelyä porukalla ;)

      Poista

Jos kommentoimisen kanssa on ongelmia, niin valitse Kommentti nimellä: "Nimetön" ja kirjoita tekstisi perään oma nimesi :)

Kiitos, kun kävit blogissa <3 Kommentti ilahduttaa aina!