20.1.2013

Ma-ti-ke-to-pe-la-su

Tällä viikolla oli aikas paljon touhua: 

MA - Mulla kampaaja, koirat Sepon lenkityksellä + namipiilotuksella. Tein yhden ylimääräisen iltalenkin, kun virtaa oli siihen malliin kotiin saapuessani. 



TI - Nuga meni muuten vaan mummulle hoitoon. Veljentyttöni oli lenkittänyt ja leikittänyt poikaa ihan urakalla, koirapuistossakin (tyhjässä) olivat käyneet heittelemässä keppiä. Pojalla olisi ollut elämänsä ensimmäinen mahdollisuus nukkua sängyssä, mutta oli vaan seissyt peppu pystyssä ja hyökkinyt nukkuvien päiden kimppuun...

- Nemon agilitytreeneissä tehtiin spiraalinmallista rataa, missä mm. leijeröintiharjoitusta, keppien takaa lähetys putkelle ja ihan hyvinhän se lähti irtoamaan. Lopuksi hiottiin kontakteja, kivaa oli.



KE - Nemon kanssa laatuaikaa, kahden lenkille. Nemolle tuli hieroja, poika nautti silmät puoliummessa tunnin ajan. Vasemmassa takajalan polvessa oli pientä kankeutta, liekö kolauttanut/venäyttänyt sen jossakin, mutta saatiin hieronnalla vetrymään. Illalla saatiin vielä vieraita ja väsynyt Nuga kotiin. (Nemo heittäytyi ti-ke akselilla ihan pennuksi, kun ei ollut nuorempia vahdittavana, treeneissä meni pähkinöiksi open sylissä, kotona veti kauheita hepuliralleja ja pääsi muuten yöksi sänkyyn..). 


TO - Koti-ilta, tunnin lenkki raikkaassa pakkasessa. Mulla ylitöitä ja koirat vinkui vähän väliä vieressä. Rauhoittuivat vasta, kun siirryin tietokoneelta telkkarin eteen.


PE - Pakkasta -25 astetta! Saatiin veljentyttö yökylään, pikkulenkki, saunaa ja herkuttelua.


LA - Mittelpitz tyttöjen Muskan, Maisan ja Pain kanssa jäälle spurttailemaan! Nuga käyttäytyi ihan mallikkaasti (ensi kohtaaminen tyttöjen kanssa), vaikka desipelit oli kovat koko lenkin ajan niin tyttöjen, kun Nugankin puolelta ;) Nemolle tytöt olikin jo vanhat tutut ja tyytyi välillä vaan kirmailemaan letkan edessä, haukkumiseen puuttumatta. 

- Illalla Janakkalan agilitykisoihin treenikaveri jackrusseli Betsyn kanssa. Täytyy sanoa, että oikein asiallinen paikka, järjestelyt toimi, tulostaululta pystyi seuraamaan reaaliajassa tilannetta ja taustalla musiikki + juonto. Radat ei olleet helpoimmasta päästä, mutta Nemo hyvin kuulolla ja ekalta radalta otettiin virhepisteitä kepeiltä ja siksak hyppykuviolta. Kepeille lähestyminen oli aidan takaakierron kautta ja pitkällä välimatkalla, tällaista ei oltu koskaan mentykään, mutta löytyihän ne kepit vihdoin. Siksak kuvion ekalla hypyllä oli hieman jäljessä, joten Nemo tuli jalkoihin -> yht. 15vp. Toisella radalla oli pari pahaa kohtaa, jossa piti tehdä kaksi valssia peräkkäin, niistä selvittiin kunnialla ja tällä kertaa takaakierron kautta kepeille ongelmitta, sitten tein vielä extemporee persjätön puomille (!), mutta puomin alastulon jälkeen oli houkutteleva putki edessä, tosin metrin sivussa, mutta sinnehän se sitten suikahti just, kun olisi ollut viimeinen helppo juoksusuora edessä. Niin lähellä, mutta kaukana! Olin ihan fiiliksissä, sillä oli kunnon yhdessä tekemisen meininki ja kierrokset kohdillaan :) Hyvä Nemo!


SU - Nemo ihan puhki-poikki. Nugan kanssa tallille, kävelylenkki hevosen kanssa ja pihaton puolelle hengailemaan. Käytiin varsojakin katsomassa, eikä oikein tiennyt, jännittikö poikaa vai varsoja enemmän.. :D 

- Illalla vielä pentusia katsomaan ja olipas ne kasvaneet viikossa! Nyt jo kävelivät ja aavistuksen nahistelivat keskenään. Mutta edelleen nukkuivat paljon. Nyt tunnistan ainakin Ratkiriemukkaan, Rentunruusun ja Ralle Ryökäleen. Täältä voi lukea lisää pentujen nimistä.




11 kommenttia:

  1. Onpas teillä ollut vauhdikas viikko!

    Ihana tuo veljentytär-apu :-) Siinä koirat tottuu mukavasti vähän pienempäänkin hoitajaan, meillä alkaa järjetön murina aina, kun näkyy aikuista pienempiä :-( Lähipiirissä kun ei lapsia ole ollut, niin eivät ole niihin tottuneet :-/

    Pennut oli kyllä NIIN ihania ♥ Mulle ei jäänyt mieleen, kuka kukin oli, mutta yhtä kaikki, suloisia olivat :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veljentyttö on kyllä mukava apu, kun on niin innostunut ja hyvä eläinten kanssa. Meidän koirat rakastaa (vähän liikaakin) kaikenkokoisia lapsia. Harmi, että teillä on toisin :/ Mutta eikös Mara tullut ihan hyvin juttuun niiden villien poikienkin kanssa?

      Totta <3 Eilen oli eka kerta, kun näki jo vähän niiden liikkeitä ja eroja, pientä nahisteluakin ;) Mulla kestää kans aikansa, että erotan kaikki toisistaan :)

      Poista
    2. Ne villit pojat tämän lapsikauhun taisi sitten loppujen lopuksi aiheuttaa ja siihen lisättynä arka luonne, niin tässä on lopputulos :-/ Ehkä asiaa voisi koittaa kouluttaa, jos olisi sopivia tarjokkaita lapsikokeisiin :-) Tosin Mimmi ei voi silloin olla läsnä, se ei ole koskaan lapsista tykännyt, eikä enää tässä iässä niiden ystäväksi kyllä taida heittäytyäkään. No, eipä meillä lapsia juuri koirien ollessa kotona vierailekaan :-)

      Poista
    3. No höh, ei se mennyt sitten yhtään niin kuin piti. Meidän Jonna on hyvä kokelas, kun rakastaa kaikkia eläimiä! Tai sitten ihan Emmi ja Lauri ;)

      Poista
  2. Teillä onkin ollut aktiivista :) Mukavaa vaihtelua koirillekin, kun ovat välillä erossa toisistaan. Ulpu on edelleenkin hulluna kaikkiin muksuihin, vaikka ei nykyisin näekään, kun Emmiä ja Lauria silloin harvoin, kun kyläillään. Taas pitäisi kyläillä, alkavat pentuset olemaan söpöimmässä iässä :) En kyllä vieläkään ole keksinyt, miten niistä voisi kieltäytyä...
    Sun ja Nemon treenikaveri muuten tuuraa Wyffee meidän treeneissä (nimeä en just nyt muista, mut mittelillä se treenaa :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä ihanaa, kun saa laatuaikaa jokaisen koiran kanssa erikseen. Jos yrittää samana päivänä antaa jokaiselle sen oman ajan, niin monesti siihen tulee sellainen suorittamisen maku.. Oon jotenkin saanut pidettyä nyt (vielä) pään kylmänä pentujen kanssa :D On se helpompaa, kun ne ei ole omassa kodissa ja Nugan pentuaika vielä muistissa. Tarkoitat varmaan Minnaa? :)

      Poista
  3. Huh, aikas paljon menoa ja meininkiä. Äkkiä piti selata ohi pentukuvien! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhtäkkiä sitä ohjelmaa tulee, vaikka alunperin piti olla vaan hieronta ja kisat. Miten pystyit kuvat ohittaan, kun joka päivän kohdalle laitoin yhden ;D

      Poista
    2. No siis, enhän mä pystynytkään. :D

      Poista
  4. Siis kävinkattomassa pentujen nimet ja kuvat. Että sekosin sitte ihan totaalisesti taas. Mun sydän vaan sykkii näille rapsonipennuille, ei voi mitään.
    Sulosia vattutassuina, vastustamattomia läksiessään liikkeelle. Noi tassumakkaratkin sekottaa pään ihan totaalisesti. Oih ja voih.
    Ihana ilme tuossa hevoskuvassa ja tuo viimeinen kuva on ihan huippu. Saattas olla, että Messinen ois tuossa vaiheessa kaivautunut takkini alle. Onni olisi varmaan sanonut pari kovempaa sanaa.
    Voi mahoton miten tästä pentuhöperyydestä taas pääsis järkijoukkoon takasin. HUOH !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, ihanaa ;) <3 Niin mäkin oon aika sekaisin ja aina saa suu hymyssä lähteä kotiin ja hassu virne naamalla kestää pitkään vierailun jälkeen. Pennuntuoksua ei voita mikään! <3 Ole ihan huoletta sekaisin! :D

      Meidän koirat on kaikki olleet tallilla mukana ihan pienestä asti, niin ne on aika easysti. Vapaana en tosin niitä uskalla päästää, mutta hihnan päässä saavat katsella heppoja ja lähteä lenkeille mukaan. Nemo oli ekaa kertaa tallilla alle 8 viikkoisena <3

      Poista

Jos kommentoimisen kanssa on ongelmia, niin valitse Kommentti nimellä: "Nimetön" ja kirjoita tekstisi perään oma nimesi :)

Kiitos, kun kävit blogissa <3 Kommentti ilahduttaa aina!