12.8.2012

Arjessa kiinni

Ensimmäinen työviikko on takana kesäloman jälkeen ja ollaan vahvasti arjessa kiinni. Ollaan tehty paljon pitkiä lenkkejä, mikä onkin nyt mukavaa, kun lähellä asuu kaksi vakkarilenkkiseuraa, joten saan lisäkäsiä ja juttuseuraa helposti matkaan :) 


Koirien kiskominen hihnoissa stressaa edelleen. Aamulenkit menee mukavasti pienessä tokkurassa, joten silloin ei yleensä tule nokkapokkaa. Töiden jälkeen riemulla ei ole rajaa ja olen huomannutkin, että on ihan 'itsemurhaa' lähteä kolmen parsonin kanssa ulos. Ollaan tukkanuottasilla heti 5min sisään... ;D 

Kummalista siinä on se, että jokainen menee yksinään kauniisti hihnassa ja ohittelee koirat nätisti. Yhdessä, kaksin tai kolmisin, on kauhea hohka päällä, kuka pääsee jonon kärkeen. Namit auttaa hieman asiaan, mutta palkkaaminen on itselle varsin työlästä, kun kädet ei tahdo riittää kolmelle hihnalle, nameille ja mahdolliselle kakkapusseille, jota Härmälän alueella joutuu yleensä kiikuttamaan matkassa tyyliin kilsan, ennen kun tulee ensimmäinen roskis vastaan. 


Omaan mielentilaan auttaa hyvin, kun saa välillä koirattoman/lenkittömän päivän. Olinkin tuossa pari päivää Tukholman reissussa ja eilen, kun tulin kotiin, lenkit sujuivat odotettua paremmin! Tehtiin Arboretumissa melkein 2h lenkki poikien kanssa. Nemo meni nätisti ja Nuga kiskoi lähinnä koirien kohdilla, mutta ei onneksi haukkunut. 

Sitten vielä kävin Lunan kanssa pienemmän lenkin namien kera. Harjoiteltiin takapihan isolla parkkiksella vierelle tuloa, maahan menoa, paikalla oloa ja luoksetuloa. Hyvin meni juuston voimalla :) Lopuksi vielä temppuiltiin ja leikittiin roadkill -ketulla. Täytyy varmaan noudattaa tätä kaavaa jatkossakin, että kahden koiran kanssa pidempi lenkki ja yhden kanssa lyhyempi 'laatuaikaa kahden' ulkoilu. 


Reissujen jälkeen on kyllä ihana nähdä koirat, ne ottavat vastaan aina häntä heiluen ja pusuja sataen <3 Huomaan myös, että pienen poissaolon jälkeen ovat vielä tiiviimmin mun kyljessä kiinni vaikka sohvalla. Luna etenkin tulee samantien syliin ja pussaa hellästi, pojat lipovatkin sitten vähän kiihkeämmin. Onkohan kaikki parsonit kovia pusuttelemaan vai onko meille vaan osunut pusukoirat? :)

Ollaan otettu nyt tavaksi, että koirat pääsevät joka viikko vapaana porukalla juoksemaan. Lähinnä koirapuistossa se on mahdollista siihen aikaan, kun ei ole muita koiruuksia liikenteessä. Toki omassa pihassakin saavat temuta, mutta piha on aika pikkiriikkinen ja meteli yltyy sen verran kovaksi, ettei ainakaan ihan aamusta viitsi naapureita kiusata ;)


Jaa niin ja oman pihan myötä meillä on myös ollut sellainen sääntö, että sisällä ei juosta yhtään.  Toimii aika mukavasti ja villein tapaus laitetaan sitten häkkiin jäähylle, jos ei sana tehoa. On kyllä paljon miellyttävämpää, kun ei tarvi koko ajan suoristella mattoja ja huonekaluja... Ja telkkaristakin kuulee jotain ;D

Anskun porukalta tuli hyviä uutisia. Ansku ja Olga ovat hyvää pataa mökillä ulkona, leikkivät keskenään ja ovat jopa nukkuneet samassa sängyssä muutamana yönä. Sisällä on vielä pientä kyräilyä ja murinaa, mutta sekin loppuu komentamalla/poistumalla paikalta. Nyt vaan sormet ja varpaat pystyssä, että kaikki menee jatkossakin hyvin, vaikka palaavat maalta kaupunkiin.

Mukavaa sunnuntaita kaikille!

12 kommenttia:

  1. Haha, on kovia pusuttelemaan, ainakin meidän Ellu kuuluu myös tuohon pusujoukkioon! Koko ajan haluaisi olla pusuttelemassa ja antamassa rakkautta - sitä mahtuu näinkin pieneen koiraan yllättävän paljon! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Ellu <3 Pojat lähettää tytölle paaaljon pusuja ;)

      Poista
  2. Toi arboreettum on kyllä ihana paikka! Meidän pitäs vihdoin päästä sinne yhteislenille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mennään lenkille porukalla! Otan vaikka pojat mukaan :) Ehdota vaan jotain iltaa, meille sopii pääsääntöisesti muut paitsi ma.

      Poista
  3. Mä NIIN tunnen sun ryhmälenkitystuskan :-) Heti kun palattiin mökiltä arjen myötä kotiin ja normiremmilenkit alkoi, oon menettänyt hermoni noin joka toisela lenkillä :-) Ja mulla näitä on sentään vain kaksi... Aika ja energia vaan on rajallista eikä kovin monena päivänä jaksa tehdä erikseen lenkkejä. Syksyn tullen täytyy taas ottaa metsälenkit ohjelmistoon, vaikka siinä bensaa kuluukin.

    Hienoa, että Anskun ja Olgan suhde alkaa taas olla kunnossa!

    Meillä Mara on Mimmiä kovempi pusuttelija. Mutta kun Mimmi pusuttelee, se todellakin tarkoittaa sitä :-D Mara pusuttelee ja häntä heiluu nonstop eikä kohteella ole aina niin väliä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa saada vertaistukea! Luulin, että olen ainoa, jolla menee oikeasti hermo. En vaan jaksaisi yhtään kiskomista ja ryntäilyä. Toki voisi koiria seurauttaa koko ajan sivulla, mutta se vaatisi tauottoman namien syötön tai hihnojen ihan lyhyellä pidon, jolloin vetävät silti koko ajan. Sepäs se, ettei sitä vaan jaksa joka päivä lähteä moneen kertaa lenkeille, vaikka tietääkin, että sitten tulisi kotiin paremmalla mielellä. Metsälenkit on parhautta!

      Mara kuulostaa samanlaiselta pusuttelijalta, kun nää meidän. Kaikkia pussataan, jotka vaan antaa :) Ihana Mimmi <3

      Poista
  4. Ihan vaan yhtä asiaa kommentoimalla niin toi on todella inhottavaa kun roskiksia ei ole mailla eikä halmeilla :( niitä kakkapusseja on hirveen kivaa raahta monta kilsaa kun on monta koiraa yhtä aikaa lenkillä ja ne saa pussit ja remmit sekasin ja sit ne pussit hajoo ja noh niin edespäin. Vaikka melko tunnollisesti kasat tulee kerättyä pois ni kannustais enemmän keräämään kun niitä roskiksiakin sitten ois vähän tiheemmässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän tunteen, kun kakkapussit heiluu siinä koko ajan ja meillä heiluu välillä narujen ympäri. Sitä päivää odotellessa, kun ne siinä hötäkässä vielä poksahtaa... Toi on ihan totta, että tuosta syystä juurikin tekisi mieli välillä jättää ne sinne tien sivuun... Lisää roskiksia, please! :)

      Poista
  5. Kolmen dogin kanssa hihnalenkillä on kyllä ihan oma taiteen lajinsa. Neljän kanssa on vielä vaikeampaa. Loman jälkeen muille koirille haukkuminen on aikas herkässä. Tuo kuulostaa ihan järkevältä, että kahden kanssa tekee pidemmän lenkin ja yhden kanssa lyhyemmän laatuaikalenkin. Koiratkin varmasti tykkää. =)

    Meillä on muuten arvonta käynnissä! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ou-nou, en halua edes kuvitella, millaista se on NELJÄN koiran kanssa, apua! Meillä alkaa kans Nuga herkästi haukkumaan muille koirille ja kun yksi aloittaa, niin sitten kaksi muutakin on messissä... Joo, täytyy nyt muistaa toi uusi lenkkeilytaktiikka, jos vähän vähemmän otettais yhteen ;)

      Käynpäs kurkkaamassa teillä :)

      Poista
  6. Meillä sateli kanssa pusuja, kun kotiuduin:) on se vaan niin ihanaa, kun aina otetaan niin isolla ilolla vastaan, oli sitten oltu kotoa pois 2min tai 2 päivää:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä :D Tulee aina hyvälle tuulelle, kun menee kotiin! Ihania rakkauspakkauksia ♥

      Poista

Jos kommentoimisen kanssa on ongelmia, niin valitse Kommentti nimellä: "Nimetön" ja kirjoita tekstisi perään oma nimesi :)

Kiitos, kun kävit blogissa <3 Kommentti ilahduttaa aina!