Koirakävelyllä

Luitteko uusimmasta Koiramme -lehdestä koirakävelystä? Ideana on se, että koira saa päättää lenkkireitin, taluttaja vaan seuraa perässä. Pakkohan sitä oli testata:

- Nemo tekee pikkuaamulenkkiä puoleen väliin, kääntyy ympäri ja menee siima kireällä takaisin kotiin (n. 10min). Syy lienee kotona olevassa juoksuisessa Lunassa.

- Luna lähtee painamaan itsevarmana kohti jäätä, jossa pääsi taannoin Martin kanssa juoksemaan, matkalla poikkeaa päiväkodin ovella (menisi varmasti sisälle, jos pääsisi ;).

- Nuga kiepsahtaa takapihan parkkikselle ja alkaa syömään roskia...

Täytyypi kokeilla tätä uudestaan, kun on aikaa paremmin käytettävissä, eikä juoksut enää haittaa ajatuksen juoksua ;) Oletteko testanneet koirakävelyä, mitä koira tuumasi, minne reitti vei?



P.S. Toinen Lunan koirakävely vei saman päiväkodin ovelle, kirkon pihaan, kerrostalon pihaan (jolloin ikkunasta alkoi heti joku huutamaan, ettei siellä saa olla..?) ja pienille metsäpätkille. Kotiin päin tuli, mutta olisi vielä jäänyt lumipenkkoihin sukeltelemaan, kun mulle riitti jo tunnin haahuilu/seisoskelu ;)

Kommentit

Virhe

One fine body…

Hanna, Mimmi ja Martti kirjoitti 13.3.2012 klo 12.29
Hauska idea! En ole ehtinyt lukea vielä Koiramme-lehteä, joten tää oli mulle ihan uutta :-)

Voin kyllä kuvitella, mitä nyttemmin taas perässävedettävä Mimmi tekee: kotiovelta ei liikuta mihinkään. Martin kanssa taidan joutua menemään pitkin hankia... Täytyypi kokeilla joskus, kun on hyvin aikaa!
Anna, Nemo, Luna ja Nuga kirjoitti 13.3.2012 klo 14.43
Hanna, Mimmi ja Martti, mä innostuin kans heti! Noi lumipenkat vähän tuottikin ongelmia, enkä sitten ihan joka paikkaan pystynyt menemään, kun ei ollut mitään kahluusaappaita jalassa ;) Täytyy tietty myös huomioida turvallisuus, kun koira saattaa jäädä johonkin risteyksen keskelle ihmettelemään.
Katja & pojat kirjoitti 14.3.2012 klo 21.32
Empä oo tollasesta koirakävelystä ennen kuullutkaan. Mutta mun on kyllä paree olla kokeilematta sitä. Voin meinaan ihan varmasti sanoa, että jos meillä pojat saa päättää minne mennään ja kuinka kauan lenkkeillään(ihan sama kumpi kyseessä) niin ikinä ei sitten enää takasin kotio palata. ;D Kyllä ne niin päättömästi lähtee matkaan ja vaihdetaan sujuvasti hajusta toiseen, että morjesta vaan. Mää pysyn tylsänä ittenäni ja määrään suunnan edelleen. :)
Anna, Nemo, Luna ja Nuga kirjoitti 15.3.2012 klo 08.14
Katja & pojat, :) Teillä taitaa olla maalla niin hyvät hajut, että pienen parsonin pää menee ihan sekaisin ;) Mutta voihan sitä testata yhteen suuntaan ja kun alkaa olemaan tarpeeksi kaukana, niin vetää sitten pojan perässä kotio :)
Niina, Balmer ja Mimi kirjoitti 15.3.2012 klo 22.17
Joo, kyllä me välillä aina on tavattu tehdä niin, että mä sanon Balmerille, että "jahas, mihis päin nyt mentäis?" ja sitten Balmer katsoo mua, ja ottaa jonkun suuntiman...ja olen huomannut, että kun toi meidän poitsu on niin järjestelmällinen kaveri (jos olis ihminen, työskentelisi hyvällä menestyksellä armeijan leivissä kapiaisena!!)hän menee tarkassa järjestyksessä vuoropäivinä eri reitit...kattokaas että tulee aina tasasin väliajoin merkittyä omat reviirit! Olen tähän kiinnittänyt oikein huomiota. Jos saa itse valita reitin, niin se toistaa tiettyä kaavaa...kaavamaisesti. Balmerilla on varmaan semmoinen "bigger picture" reviiristään, ja tarkka tieto siitä, millä väliajoilla ja minä päivinä on hyvä käydä varmistamassa merkitsemällä se. On se vaan ihme ukkeli!
Mimi taas on sellainen, että viipottaa minne nenä näyttää...ja lähinnä suunnan ratkaisee se, mistä on viimeiseksi joku toinen koira kulkenut!
Me on kyllä harrastettu tätä hommaa jo kauan ennen kuin siitä kukaan on edes puhunut...musta on hauskaa aina välillä nähdä, minne ne koiruudet haluaa itse mennä...ja kyllähän ne lenkit noudattavat yleensä aika samoja reittejä mitä noin muutenkin tehdään, sillä erotuksella, että Balmerilla tosiaankin on tarve jonkun kaavan mukaan kulkea tietyt reitit tiettyinä päivinä...Monesti käy niin, että kun ollaan menossa jotain tiettyä reittiä toistamiseen, niin Balmer tapaa pysähtyä esim. teiden tai polkujen risteykseen, ja kääntyy katsomaan mua silmiin sanoakseen mulle, että "hei, me mentiin sieltä just eilen illalla, eiks mentäis nyt tänne, kun tää reitti tarttis nyt tarkastaa" ja sitten mä sanon vaan, että " ai, niin, sä olet oikeassa, sieltähän me ennekin on menty joka kolmas päivä!!" Balmerin motto on: Aina tarkkana kuin porkkana! Ja valmiina kuin partiolainen!
Senni, Ville ja Ellu kirjoitti 16.3.2012 klo 19.28
Onpa hauska idea, pitää kokeilla joskus! Yksi päivä Ellu kyllä päätti, että mihin päin ulko-ovelta lähdettiin: meikä olisi suunnannut oikealla, mutta neiti veti semmoset jarrujalat että ei mitään rajaa, ja halusi välttämättä lähteä vasemmalle. Sitten kun käännyin ympäri, niin johan oli toinen ääni kellossa ja meno maittoi. :D Mikälie vasemmalle-menon-päähänpinttymä meidän neidillä...
Anna, Nemo, Luna ja Nuga kirjoitti 19.3.2012 klo 08.40
Niina, Balmer ja Mimi, oho, Balmerilla on selvät sävelet mielessään! Se on hyvä, että tietää, mitä haluaa :) Kiinnitin vastaavaan huomiota Nemon kanssa, mutta poika menee mielellään saman reitin peräkkäisinä päivinä. Johtuneeko sitten siitä, kun on se yksi lenkki meidän lähellä, missä saa viipottaa vapaana :)

Senni, Ville ja Ellu, vai nelipistejarrutus heti kotiovella :) Mitähän mielenkiintoista siellä vasemmalla sitten oikein oli.. :)