Ollaan vietetty hiljaiseloa pari viikkoa Lunan juoksujen jälkimainingeissa, Nemon kannuskynnen kipuilun ja autottoman ajan takia (mies työreissussa). Tänään kuitenkin riemu räjähti, kun päästiin vapaaharkkaamaan Meirän hallille!
![]()
Lunan kanssa oli ohjattua hallintatreeniä eli Luna oli boksissa kentän laidalla ja katsoi ensin, mitä toisen koiran Artun kanssa tehtiin. Siitä nousi ihan hyvä mekkala, että intoa ainakin oli ;) Sitten Luna kehiin ja hauskanpitoon eli radalla pari putkea ja pari hyppyä, rallattiin ja heiteltiin kahta samanlaista lelua. Vähänkö oli hauskaa hei! Tilannetta muutettiin niin, että otettiin toinen koira portille verkon taakse hengailemaan, Luna ei edes vilkaissut sinne. Sitten toinen koira hihnassa radan reunalle hengailemaan ja Luna jatkoi ihan täysillä leikkimistä mun kanssa! Voiko se olla noin yksinkertaista..? :) Nyt ainakin tiedän, miten aloitan treenit seuraavalla kerralla!
![]()
Nuga ja Nemo pääsivät myös samalle pikkuradalle pitämään hauskaa. Meillä oli iloisia ja väsyneitä koiria kotona kaikki :)
![]()
Eilen meillä poikkesi yorkki Effie, joka oli kasvanut jo mukavasti. Vieläkin pojat tutustuivat tyttöön niin, että pojista pidettiin kiinni ja tyttö sai nuuskutella. Ehkäpä jossain vaiheessa uskalletaan päästää ne vapaana juoksemaan, mutta odotetaan nyt, että tytölle tulee painoa edes se kaksi kiloa. Yorkithan painaa aikuisenakin vaan 3kg, maailman toiseksi pienin koirarotu, chihuhuan jälkeen.
![]()
Effie ja matkatavarat
Sitten ikävämpiä uutisia. Anskun (Nugan sisko) jalka jouduttiin leikkaamaan, kun se ilmeisesti vääntyi ponnistuvaiheessa tytön hypätessä sukulaisen syliin tuolille. Tarkemmin "oikeassa takapolvessa sääriluun kyhmyn repeytymismurtuma". Onneksi Anskulle maittoi ruoka heti samana iltana ja on ollut reipas oma itsensä. Oman haasteensa varmaan tuokin se, kuinka pitää parson pari viikkoa hissun kissun..? Tosin jalalla saa kuitenkin kävellä, mutta tietysti juokseminen on kielletty.
Kuvat, Juha Martinmaa:
![]()
Ansku toipilaana, oikeassa takajalassa näkyy karvaton kohta
![]()
Ansku ja Olga (ennen tapaturmaa)
![]()
Karvaahan on :)
Lunan kanssa oli ohjattua hallintatreeniä eli Luna oli boksissa kentän laidalla ja katsoi ensin, mitä toisen koiran Artun kanssa tehtiin. Siitä nousi ihan hyvä mekkala, että intoa ainakin oli ;) Sitten Luna kehiin ja hauskanpitoon eli radalla pari putkea ja pari hyppyä, rallattiin ja heiteltiin kahta samanlaista lelua. Vähänkö oli hauskaa hei! Tilannetta muutettiin niin, että otettiin toinen koira portille verkon taakse hengailemaan, Luna ei edes vilkaissut sinne. Sitten toinen koira hihnassa radan reunalle hengailemaan ja Luna jatkoi ihan täysillä leikkimistä mun kanssa! Voiko se olla noin yksinkertaista..? :) Nyt ainakin tiedän, miten aloitan treenit seuraavalla kerralla!
Nuga ja Nemo pääsivät myös samalle pikkuradalle pitämään hauskaa. Meillä oli iloisia ja väsyneitä koiria kotona kaikki :)
Eilen meillä poikkesi yorkki Effie, joka oli kasvanut jo mukavasti. Vieläkin pojat tutustuivat tyttöön niin, että pojista pidettiin kiinni ja tyttö sai nuuskutella. Ehkäpä jossain vaiheessa uskalletaan päästää ne vapaana juoksemaan, mutta odotetaan nyt, että tytölle tulee painoa edes se kaksi kiloa. Yorkithan painaa aikuisenakin vaan 3kg, maailman toiseksi pienin koirarotu, chihuhuan jälkeen.
Effie ja matkatavarat
Sitten ikävämpiä uutisia. Anskun (Nugan sisko) jalka jouduttiin leikkaamaan, kun se ilmeisesti vääntyi ponnistuvaiheessa tytön hypätessä sukulaisen syliin tuolille. Tarkemmin "oikeassa takapolvessa sääriluun kyhmyn repeytymismurtuma". Onneksi Anskulle maittoi ruoka heti samana iltana ja on ollut reipas oma itsensä. Oman haasteensa varmaan tuokin se, kuinka pitää parson pari viikkoa hissun kissun..? Tosin jalalla saa kuitenkin kävellä, mutta tietysti juokseminen on kielletty.
Kuvat, Juha Martinmaa:
Ansku toipilaana, oikeassa takajalassa näkyy karvaton kohta
Ansku ja Olga (ennen tapaturmaa)
Karvaahan on :)
Virhe
Oikealla tavalla harjoittelemalla (oikea tapa riippuu koirasta) saalisviettinen koira pääsee toteuttamaan itseään joka on koiralle erittäin palkitsevaa (koira määrittää sen mikä on sille palkitsevaa, siksi Arttu oli ensin "herättelemässä" Lunan mielenkiintoa näihin leluihin mitä myöhemmin käytettiin "työkaluina"). Eli siis kahdella lelulla tapahtunut saalisleikitys toimi erinomaisena työkaluna koiran käytöksen hallinnassa treenin aikana.
Mutta tämä on vasta alku, tavoitehan on että koira haluaa antaa kaikkensa ja mennä vaikka 100 esteen radan läpi välittämättä mistään muusta kuin sinusta ja edessä olevasta radasta, jotta se pääsisi sinun ansiosta viettipäämääräänsä. Tämä tulee pohjautumaan sille kuuluisalle koira-ohjaaja suhteella, te olette yhdessä saalistamassa, täydellisessä yhteistyössä.
Helposti saalisviettisiä / taisteluhaluisia koiria yritetään rauhoitella (paremman tiedon puutteessa) jotta ne eivät kävisi "liian kuumina"... tämä taas johtaa helposti turhaumaan joka purkautuu hallitsemattomalla tavalla, ikävin seuraksin. Agilityssä vauhti ja kova viretila on edellytys nopeisiin suorituksiin. Koiran kontrolli suuressa viretilassa tulee laadukkaan harjoittelun kautta. Namit ja hidastempoinen treeni voi toimia joillain koirilla, mutta Lunalla se ei ole paras vaihtoehto.
Jatkakaa samanlaista treenaamista eli että teette helppoja asioita ja pitäkää ennenkaikkea hauskaa! Tekniikan hionta tapahtuu myöhemmin. Kun leikin (saalistuksen) avulla olette saaneet suhteenne rakennettua, voidaan ottaa hankalampia asioita mukaan (missä koira olisi aikaisemmin turhautunut) ja myöhemmin jopa käyttää turhaumaa hyödyksi ilman karkaamisen ("ylikeittämisen") vaaraa. Treenit kannattaa pitää myös riittävän lyhyinä ja treenata koiralla joka on palautunut täysin edellisestä harjoituksesta.
Pitäskö Lunalta repiä vielä ennen näyttelyä karvat alas? Vai mahtaako ne lähteäkään? Tulkaa joku kerta käymään, niin katotaan :)
Anskulle paranemisia.
Maisallakin on välillä niin kova vauhti päällä että hirvittää...kun se on vielä niin mahdottoman pienikin! Lauantaina kun Maisa tuli kotiin, ja kateltiin sitä siinä ekaa kertaa, niin sitä ajatteli, että voi hyvänen aika mikä mittarimato! Maisa on kyllä ihan super-ihana pentu, ja Balmerkin otti tulokkaan vastaan melko hillitysti. Mimi on TIETTY AIVAN ONNESSAAN! Niistä tulee niin parhaat kaverit! Nyt voi vaan todeta, että tää oli NIIN HYVÄ JUTTU ja tuntuu todella OIKEALTA!
Musta on aina mielenkiintoista lukea näistä agi-harkoista, kun en tajua niistä MITÄÄN. Joskus olen kyllä ajatellut, että voisi olla kiva harrastaa ihan hauskanpitomielessä, kehittää varmasti koiran ja ohjaajan välistä sidettä ja kontaktia. Saa nähdä jos sitä vielä joskus uskaltautuisi kokeilemaan.Täällä Helsingissä se on vaan pahuksen kallis harrastus, ja paikkoja on niin rajoitetusti.
Katja & pojat, kiitos, eiköhän ne mene tätä kautta perille :)
Eija, jep, Luna on kyllä toisinaan niin palkitseva koira, kun tekee aina täysillä ja on sen jälkeen niin iloinen häntä kiivaasti vispaten :) Lunaa voisi tosiaan siistiä vielä ennen näyttelyä, laittelen sulle viestiä! Kiitos paranemistoivotuksista.
Niina, Balmer, Mimi ja Maisa, teilläkin on sitten oikea lauma ja pitkä rimpsu kirjoittettavana nimimerkkiin ;) Kiitos paranemistoivotuksista! Kuulostaa ihanalta pentuaika ja lauman yhteiselo :) Kuinka paljon Maisa painaa nyt? Suosittelen agilityä, se on niin hauskaa sekä koirasta, että ohjaajasta! Olen kuullut, että siellä päin on pitkät jonot kursseille... Ei kun jonoon vaan :)