Joulu sen kun jatkuu

Joulu sen kun jatkuu, koko viikon loppuun! Juhlapyhiä on vietetty leppoisasti suunnitelmien mukaan: sukuloimalla, syömällä, nukkumalla, lenkkeilemällä ja leffoja katsomalla <3 Nyt jo tuntuu, että aika käy pitkäksi, mikä on hyvä merkki, sillä se kertoo, että on tullut levättyä hyvin. 

Täällä on lunta!

Nöpöset 

Selfie :D

Piikahaka

Kuusen alla

Koirat tosin ovat pitäneet huolta siitä, ettei aamusta ole tarvinnut nukkua määräänsä enempää ;) Ne kuukahtaa jo hyvissä ajoin illalla, joten aamusta herätys on ensimmäisen kerran, kuten arkena klo 6.30 ja seuraavan kerran sitten 8.30, jonka jälkeen mun on turha kuvitella enää nukkuvani... Paitsi että, tänään tapahtui ihme ja sain nukkua jopa 9.15 asti! Koomista on se, että kun ovat saaneet mut ylös ja on tehty lenkki + aamupala on mahassa, niin käpertyvät tyytyväisinä uudestaan unille. Itselle ei siinä kohtaa tule uni enää millään. Tulipahan mieleen, että 9- ja 11-vuotiaat lapsetkin olisivat jo helpompia :D

Luna unessa

Vieressä on hyvä kölliä

Mutta eihän näille vihainen voi olla, ihanat rakkauspakkaukset. Olivat niin innoissaan sukulaisissa, etenkin keittiön herkullisista tuoksuista, lukuisista rapisevista paketeista ja loputtomista rapsutuksista. Olihan meitä koolla 7 ihmistä ja 2 koiraa. Veljentyttökin täytti 18-vuotta aattona! Uskomatonta, kuinka aika kiitää <3 Muistan vielä kirkkaana, kun kannettiin vuoroissa sitä pientä nyyttiä, jolla oli koliikki.

Valmiina juhliin

Vauhtia piisaa

Veljenpojan lahjat kiinnostaa eniten

Luna löysi hyvän tarkkailupaikan

Sellaista takkua vielä tuli joulun alla, että Nemo siristeli vasenta silmäänsä yksi päivä töiden jälkeen. Lähdettiin siitä autolla Lielahteen Mustiin & Mirriin ja samalla lenkille. Kiinnitin autossa huomiota, että Nemo nukkuu kerällä boxissa. Yleensä töiden jälkeen istuu ihan tikkana katsellen maisemia. Silmä alkoi myös vuotaa sekä kutiaan ja soitin sitten eläinääkärille, jonne saatiin aika heti seuraavalle päivälle. Kuulemma silmäongelmat etenee yleensä nopeasti. Olisin itse odotellut joitain päiviä, mutta hyvä, kun ei odoteltu, sillä Nemolla oli silmässä haava siis ihan silmän pinnalla. Se selvisi värjäävällä tipalla. Nemo sai silmätippa kuurin Oftan Akvakol ja kipulääkettä. Tippaa piti alkuun laittaa 4-6h välein ja nyt pari päivää 6-8h välein, kunnes huomenna mennään kontrolliin. Toivottavasti on parantunut hyvin. Olo ainakin helpotti heti parissa päivässä. Nemolla oli elämänsä ekaa kertaa tötterö päässä pari päivää, ettei päässyt hinkkaamaan silmäänsä. Aikamoista törmäilyä se oli, mutta toki oppi alun jälkeen kulkeen vähän kapeammin.

Nemo tsiikailee kaihoisasti joululahjoja

Toimistokoirat joutuivat töihin yhtenä lauantaina, jotta pystytään lomailemaan välipäivänä

Nemo sai reissun päätteeksi Oivan Eläinklinikalta narupallon lahjanaruun käärittynä, millä sai sitten joulun pyhinä peuhata. Luna sen sijaan sai punaisen älypallon, joka oli ostettu M&M:stä. Liikkeessä eivät olleet uskoa, että Nemo täyttää kesällä 12 vuotta! Sen verran touhukkaana paineli käytävillä menemään ja olisi halunnut maistella sekä testailla kaikkia joulujuttuja ja muita tuotteita. Samalta reissulta lähti mukaan myös dentastixejä, mitä tuli lisäksi sekä iskän, että papan paketeista. Ja nyt on pienet valotkin kaulapantoihin pimeään aikaan.

Punainen pallo paketissa

Mieluinen lahja, mitä vaanitaan ennen kimppuun hyökkäämistä

Mukavaa Tapaninpäivää, jatketaan chillailua <3

Merry Christmas 2019!

Siitä on kaksi vuotta...

Voi noita jouluvauvoja <3 Siitä on kaksi vuotta, kun C-pennut putkahtivat maailmaan. Synttärionnittelut ja suukkoja Sandille, Ludwigille ja Rostille! Laittakaahan kuvia ja kuulumisia, kun ehditte. 

Aktivointia ja joulun odotusta

Marraskuu meni ja joulu on jo lähellä! Enää tuleva viikko, jonka jälkeen ollaan jouluviikolla. Lomasuunnitelmat on kovin leppoisat, sillä ohjelmaa on ainoastaan aatolle. Muuten saa vaan olla: katsoa leffoja, lueskella, lenkkeillä ja syödä hyvin. Olen saanut myös lomapäivän 27.12, joten joulu tuntuu tavallista pidemmälle, harvinaista herkkua <3

Mustin ja Mirrin joulua

Jouluun on laskeuduttu mm. koirien omalla joulukalenterilla. Mustissa ja Mirrissä oli muutama vaihtoehto, mutta viljaton kalenteri valikoitui myös sen takia, että joka luukussa on 2-6 kpl herkkuja, kätevästi molemmille karvaisille. Luukun avaus on ollut iltasella ja joka päivä on otettu joku eri temppu ennen namin saamista:

Istu

Maahan

Paikka

Kieri

Pyöri

Tänne

Tassut

Suukko

Lisäksi yhtenä päivänä laitoin namit vessapaperihylsyyn. Luna hassu vaan syö samalla sitä pahvia, joten täytyy aika nopeasti käydä noukkimassa palaset pois lattialta. Tyttö ei muuten ole mikään rohmu, mutta jostain syystä pahvi maistuu :P

Valmiina temppuihin

Vessapaperihylsyllä treenataan jo pakettien avaamista ;)

Muuten arki on rullannut koirien kanssa lenkkeillen, kyläillen ja omien menojen vuoksi koiranhoitajat on käyneet viihdyttämässä pikkuisia :) Lenkit on ollut kyllä yhtä kastumista ja kuraroisketta, mutta Tampereelle saatiin valkoinen maisema pariksi päiväksi, voi sitä juhlaa pakkasta ja aurinkoa!

Tyttöjen pikkujouluissa mukana

Metsälenkillä

Todistetusti aurinko on näyttäytynyt!

Ja lunta <3

Ihanaa joulun odotusta ja märkiä suukkoja kaikille!

Minäkö 11-vuotias?

Aamu alkoi jälleen hepuleilla :D Täytyi sitten alkaa jo rauhoittelemaan tilannetta, ettei jalat katkea tai satu mitään muuta. Matot rullalla ja huonekalut siirtyneet paikaltaan...

Sitä aina välillä ihmettelee, olikos nämä parsonit tosiaan 11-vuotias Nemo ja muutaman kuukauden päästä 10-vuotias Luna. Koska nämä aikuistuu vai ei koskaan? Ihana kumminkin nähdä, kun nauttivat täysillä elämästä, yhden aamun saldo (Nemo):

- Aamuhepulit

- Painileikit asiaan kuuluvan rähinän säestyksellä

- Sukan, hanskan tai nenäliinan varastaminen "mä oon hiiri, oo sää kissa"

- Lenkillä vastaantulevien ihmisten ohitus pää kalellaan silmiin tapittaen

- Ja jos joku ohikulkija heltyy pysähtymään, niin jalkoja vasten painautuminen häntä heiluen

Kuka tuollaista voi vastustaa #sydänpakahtuu

Luna tättähäärä

Nemo Annikinkadun kivikioskilla

Muita koirien kuulumisia:

- Nemo kävi fyssarilla 4 viikkoa edellisestä käynnistä ja oli vetreämpi. Seuraava aika varattiin 6 viikon päähän ja sitten yritetään taas päästä normaaliin 8 viikon sykliin

- Huomaan, että Nemo on vetreämpi, jos se on päässyt juoksemaan vapaana. Täällä meille uudella asuinalueella en ole uskaltanut juurikaan vapaaksi päästää, koska koiria tulee paljon vastaan ja kulmat on vielä outoja.

- Ollaan kyllä etsitty uusia metsäreittejä ja siellä ei paljoa muita ulkoilijoita näy, joten ehkäpä siellä sitten voisi vapaanakin kirmata

- Vierailtiin mummulassa, jossa sukulaisten näkeminen aiheuttaa aina riemun kiljahduksia ja rapsutuksia riittää

- Lenkkeiltiin Hannan ja Martin kanssa Ylöjärven harjulla

- Molemmat koirat on trimmattu!

- Nemon kummitäti kävi viikonloppu kylässä, joten koirat pääsivät pidemmille lenkeille, saivat nukkua kahdessa sängyssä, yöllä paikkoja vaihdellen ja olivat tallilla mukana ulkoilemassa

- Koiria on käynyt hoitamassa kolmet eri hoitajat mun työjuttujen vuoksi, kiitos kaikille! Tekee itselle hyvää saada välillä happea ja jo 24h poissaolo tuntuu, on vähän ikäväkin pieniä, hassua.

Meidän koti

Back to basic: vessapaperihylsyn sisällä nameja

Pariskunta päikkäreillä

Nemo trimmattu, so handsome

Prinsessa

Leppoisaa isänpäivää! Nyt kutsuu tallireissu, onneksi on maneesi, sillä koko päivälle luvattu reipasta vesisadetta. Eipä se mikään yllätys #marraskuu ;)

Pyynikki toimii aina

Tänä syksynä treffattiin kasvattieni (tai kasvattini Anskun) kanssa Pyynikin harjulla. Mukana oli myös Nemo ja Luna. Äitini vei Lunaa, joka tietenkin pisti kauhean metelin pystyyn nähdessään tyttärensä Anskun, mutta Nemo meni vanhaan malliin lunkisti tytön kanssa vieri vieren. Näillä kahdella tuntuu synkkaavan joka kerta, kun näkevät.

 

Näkötornissa

Käveltiin reilu lenkki Pyynikin upeissa maisemissa kuulumisia vaihtaen, valokuvia ja videokuvaa ottaen. Pysähdyttiin näköalapaikalla ja herkuteltiin tietysti munkkikahvilla. Lopuksi kiivettiin vielä näkötorniin ihailemaan Tampereen maisemia molemmille järville, metsään ja kaupungin suuntaan. Juha lennätti myös vähän dronea. 

Näköalapaikalla

Ansku ja Nemo

Olipas ihana nähdä teitä ja iloista Anskua! Tyttö lenkkeili omassa elementissään tärkeänä vauvan vaunujen vieressä, mutta malttoi tulla rapsutuksiin ja suukkoja sateli taas ihan mahdottomasti. Mietittiin, että seuraava lenkki voisi olla taas pääkaupunkiseudulla, jos saataisiin isompi jengi kasaan. Kuka olisi mukana? :)

Perinteinen sylittelykuva

Kylmäkosken mökillä

Päästiin pitkästä aikaa mökkeilemään koirien kanssa Kylmäkoskelle. Oltiin vaan yksi yö reissussa, mutta kaikenlaista touhua siihen mahtui ja koirat olivat ihanan puhki useamman päivän sen jälkeen. Maalla ulkoiltiin pihapiirissä, tehtiin pieni metsälenkki, napsittiin kuvia, syötiin hyvin, katseltiin mökin ikkunoista peuroja, pelailtiin ja saunottiin.

 

 

 

Edellisen postauksen jälkeen molemmat koirat kävivät silmätarkastuksessa. Lunalle oli varattu virallinen tarkastus, jossa pari ylimääräistä ripseä, ei muuta huomautettavaa, hienoa! Nemolla vuosikontrolli pignoosin osalta ja tilanne ei ole onneksi edennyt parin kolmen vuoden takaisesta. Vuosi takaperin löytynyt pieni kaihipiste ei myöskään ollut edennyt, eikä haittaa näköä. Niin hyvällä ja huojentuneella mielellä! Saatiin taas hyvää palvelua eläinlääkäri Sanna Elfvingiltä, voin suositella.

 

Koirat ovat päässeet lähes viikoittain tallille mukaan. Yhden kerran odottivat vesisateen aikaan vaan auton perässä ja lopuksi tehtiin lenkki maalaismaisemissa. Muilla kerroilla ovat olleet tallihommissa, maneesissa tai maastolenkillä mukana, käytiin taas Keisarinharjullakin.

 

Nemon kanssa käytiin fyssarilla ja oli melko juminen, joten varasin ajan heti kuukauden päähän. Poika oli pari viikkoa aivan mahdoton ilmeisesti juoksuisen nartun vuoksi ja lenkeillä jumitti nenä maassa (+ oli levoton kotona ja jopa kerran ulisi). Sitä sai nyppiä ihan tosissaan eteenpäin, joten veikkaan, että tälläkin oli osuutta jumeihin.

 

Enkä ole uskaltanut päästää paljoa vapaana juoksemaan, kun elokuussa Keisarinharjulla törmättiin kyyhyn. Nemo oli silloin vapaana, mutta sain sen karjumalla perääntymään (en ollut siltikään siinä hetkessä täysin varma osuiko) ja luojan kiitos riistaviettinen Luna oli juoksuvyössä ja sain sen hihnasta nypättyä pois, kun niin uteliaana säntäsivät katsomaan sihisevää kerää. Uusia lenkkipolkuja on myös tallattu mm. Suomensaaressa ja Mustavuoren päällä.

 

Hyvää syksyn jatkoa jokaiselle, nautitaan väreistä! … Vaikka tämän viikon on satanut about 24/7.