Näillä mennään

Pari edellistä viikkoa väsytti ja vilutti ihan mahdottomasti. Töiden jälkeen olisi tehnyt mieli mennä heti saunaan ja sen jälkeen käpertyä viltin alle torkkumaan suklaalevy kainalossa ;D Onko muilla ollut samoja tuntemuksia? Mulla on sama joka syksy ja kun vielä tulin flunssaan, niin tuntemus vaan pitkittyi. 

Näillä sitä sitten mentiin: 

Väriä vaihtavasta langasta tehdyt villasukat, elämäni kolmannet itsetehdyt. 7. luokalla koulussa oli ne pakolliset ensimmäiset. Yllätyin jo silloin, sillä sukkien kutominen ei ollut niin hankalaa, mitä olin kuvitellut. 'Jokunen' vuosi siinä sitten vierähti ennen, kun innostuin asiasta uudestaan työkaverin sukkabuumin humussa ja viime talvena tuli kudottua kahdet. Nämä ovat mun lempparit, jotka korkkasin tosiaan vasta viime viikolla. 

Olettekos maistaneet jo Geishan uutuutta? Tumma suklaa ei ollut yhtään niin kitkerä, mitä yleensä. Tähän tuli himo ja eikös tämän pitäisi olla terveellistäkin... ;)

Onneksi olo on kummasti piristynyt, kun tervehdyin ja tiedossa on paljon kivaa puuhaa! 

Jos mielitte piristystä arkeen, niin toisessa blogissani on koiramainen arvonta, käykääpä osallistumassa! Luvassa myös pari pientä lohdutuspalkintoa ja voittotsäänssit on hyvät, sillä osallistujia on tähän mennessä vaan kourallinen :)

Arvonnat ei tähän lopu, vaan Kipan pajalla myös kiva arvonta ja muita, kun koiramaisia palkintoja!

P.S. Onko joku jo alkanut suunnittelemaan joulua..? Monesti tässä vaiheessa mulla on jo hankittuna kaikenlaista, mutta nyt olen vasta laitellut lahjaideoita ylös kalenterin taakse. Helpottaa kummasti sitten joulunalusviikkoina, kun on ideoita takataskussa, eikä tarvi ihan tyhjästä nyhjäistä. Ja jos olisi järkevä, niin nyt kaikenmaailman aleista (vaikka Hulluilta Päiviltä!) hommaisi joitain lahjoja valmiiksi tai tekisi itse hyvissä ajoin. Mun tulee monesti haalittua/tehtyä sellaisia kaikille sopivia pikkujuttuja etukäteen, mitä voi sitten sujautella paketteihin lisukkeeksi tai antaa uusille tuttavuuksille! No niin... ja nyt yritän rauhoitella itseäni, etten ihan vielä hullaannu :D ;D

Ja paljonko oli ikää..?

Ei uskoisi, että Nemo on jo aikuinen... Taas vietiin meikäläisen Nasua, kun silmä vältti :D En kyllä osaa olla vihainen tolle murulle, en sitten millään.

Nasu vaihdettiin kuitenkin, ennen raateluvaihetta, possuun:

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä:

Meillä nykyään saa harvemmin leluilla leikkiä, paitsi yksi kerralla pihassa, sillä niistä tulee niin kauhean kahina, rähinä ja desipelit nousee korvia huumaavaksi... Yritän aina hyödyntää ne harvinaiset hetket, kun olen jonkun koiran kanssa kahden kotona. Silloin kaivetaan salamana namit esiin ja otetaan jotain temppuja tai TOKO-juttuja ja lopuksi leikkiä yhdessä ja yksin lelun kanssa. 

Mitkä lelut on teidän koirien lemppareita?

Tällä viikolla päästiin aloittamaan hallikauden agility, olipas se mukavaa! Nemo arvasi jo pihalla, mihin ollaan menossa, vaikka olikin ihan uusi paikka. Sisältä tietty kuului jo toisten koirien menoa ja sitten alkoi Nemolla veto ja poukkoilu. Olin jo henkisesti valmistautunut, että ekalla kerralla Nemo laittaa ralliksi ja niinhän siinä kävi! Pari estettä ja ei kun menoksi... :D En voinut muuta, kun nauraa, jätkä juoksenteli esteitä onnellisena duracell-pupuna ja kävi välissä nappaamassa lelun suuhunsa (tässä välissä treenikaveri kysyi tuon saman kysymyksen, kun on tämän postauksen otsikko... ;D). 

Pienen irroittelun jälkeen Nemo jaksoi keskittyä tehtäviin hyvin, juoksusuora lähti sujumaan toisella yrittämällä ja teknikkaa hiottiin myös, mm. merkkaamalla este ja jatkamalla itse matkaa. Hyvin Nemo otti merkatun esteen, vaikka olin menossa jo eri suuntaan! Hallissa parasta on se, kun Nemolle uskaltaa heittää lelun, ulkona pelkään, että poistuu paikalta tai lähtee toiselle treenikentälle lelun kanssa... 

Tänä vuonna vapaaharkkavuoron saa koko kaudeksi maksamalla könttäsumman kausimaksun päälle ja otan sen ihan ehdottomasti, kun noita muitakin agilityhirmuja löytyy meiltä ;) Lunaa muuten kysyttiin agilityyn kisakaveriksi kolmosiin asti, sellainen palo neidillä on hommaan ja rahkeet riittäisi varmasti vaikka mihin. 

Treenien jälkeen vein vielä pienet lenkille uusissa maastoissa. Luna oli tapansa mukaan ihan kierroksilla hajuista ja niin kai vähän Nugakin, mutta oli kiva huomata, että poika siitä huolimatta otti kontaktia muhun, tuli vierelle ja seurasi treeninamien avulla. Tulihan se Lunakin toki aina hetkeksi. Olen tällä viikolla vienyt koiruuksia aamuisin aina pidemmän lenkin, eikä se ole vaatinut mitään suurempia ponnisteluja, on mennyt ihan siinä samassa, kun se lyhyempikin ja itsellä on ollut melkeinpä pirteämpi olo töihin lähteissä pidemmän happihyppelyn jälkeen :) Aikas ihanaa muuten, että agilitystä on kotona jo ennen klo 19 ja illasta jää aikaa vielä muuhunkin!

Tsemppiä kaikille syksyn harjoitteluun ja käykää osallistumassa treeniarvontaan, luvassa myös muutama lohdutuspalkinto, josta en maininnutkaan vielä aikaisemmin ;)

Potkua treeneihin!

Talvikausi on alkanut ja potkua tähän pimeään vuodenaikaan sekä treeneihin annan yhdelle onnekkaalle! Arvonnassa palkintona on vinkuva Road Kill- pupu (55cm) ja pussillinen kananmakuisia pehmeitä nameja koiralle. 

Arvontaan pääset osallistumaan yhdellä arvalla jättämällä kommentin maanantaihin 15.10.2012 klo 18 mennessä! 

Kahdella arvalla olet mukana, jos linkität arvonnan blogiisi (mainitse asiasta kommentin yhteydessä).

Ja vielä kolmannen arvan saat liittymällä lukijaksi :)

Onnea arvontaan!

Erkkari 2012

Huh, erkkarista selvitty, oli se taas aikamoinen päivä. Ensimmäisenä kiitos mahtavasta matkaseurasta ja vertaistuesta, oli niin piristävää jutella antaumuksella! ;) Oli myös ihana nähdä kaikkia tuttuja, erkkari tuntuu joka vuosi vaan paranevan, kun tuntee enemmän ihmisiä ja koiria. 

Nuga meni junnuluokassa aakkosten ensimmäisenä, joten piti olla heti aamusta skarppina paikalla. Ehdinkin hyvin lenkittämään ja leikittämään Nugaa sekä tutustuttamaan uuden paikan hälyyn. Poika meni suht mukavasti kehässä, juoksi nätisti pomppimatta, pöydällä pysyi paikoillaan ja antoi tutkia itsensä. Ainoastaan paikalla seisominen oli vaikeaa ja silloin Nugan teki mieli koko ajan haukkua. Muutenkin letkan ekana oli hankala keskittyä eteenpäin katsomiseen, kun ne kaverit oli siellä takana... ;) 

"Siis näinkö mun piti mennä, ristiaskel yks kaks"

Tuomari oli aika tarkka setä, tutki koirat huolella ja testasi tietty spannattavuuden. Olinkin iloinen, kun Nuga sai EH:n, vaikkei sitten jatkokehässä sijoittunutkaan. Junnu uroksia oli 15, joista vaan kaksi sai ERI:n ja viisi EH:n. 

Nugan kanssa täytyy harjoitella seisomista, nolo myöntää, mutta ei oltu treenattu mitään sitten heinäkuisen Forssan näyttelyn... :P Menee siis ihan mun piikkiini. Nuga käyttäytyi muutenkin hallin hälinässä aikas mukavasti, tytöt morjesteli iloisesti ja jonkun pojankin + ei haukkunut tauotta, boksissa oli oikeastaan pääasiassa hiljaa, edistystä! 

Mulla välähti kyllä eilen illalla, tein Nugalle matkaevääksi maksalaatikolla täytetyn kongin, ajattelin, että saa sitä mutustella kehän jälkeen boksissa, niin ei ehdi haukkumaan ja lelunkin nakkasin kainaloon, jotta olisi kotoisempi olo :) 

Arvostelu meni näin: 

Head correct. Good ears, well set. Moved well. Good double coat. Well proportioned. 

 Nuga hienosti pöydällä, kuva vaan sumea

Nugan sisko Ansku meni oikein mallikkaasti kehässä. Seisoi nätisti paikallaan vapaasti esittäen, ravasi letkeästi ja heilutteli häntää tuomarille. Pöydällä olo on ollut Anskulle hankalaa (jäänyt ilmeisesti traumoja eläinlääkäristä), mutta siinäkään ei ollut ongelmaa, kun Anskun omistajat olivat hienosti käyneet mätsärissä harjoittelemassa asiaa runsaiden namien kera sekä nostelleet tyttöä kotona pöydälle kehujen kanssa! Kaiken kukkuraksi Ansku sai ERI:n, vaikkei sitten jatkokehässä sijoittunutkaan. Mahtava tyttö ja sain pusuja ainakin viikoksi varastoon <3

Ansku valmistautuu

Kehässä odotellaan

Meidän lenkkikaveri Urho, Siirin poika, pokkasi ensimmäisen sijan junnukehästä, sijoittuen vielä ROP-junioriksi! Mahtavaa pikkumies :)

Oikealle ROP-juniori Urho

Lunan poikakaveri Martti sai EH:n ja Mimmi sijoittui veteraaninarttujen neljänneksi ERInomaisella, onneksi olkoon!

Martti ja Mimmi

Ihana Ukko (agilityopen neljäs parson, jonka kanssa Nugakin on päässyt leikkimään) sijoittui paras uros kehässä kolmanneksi, aivan mahtavaa, mikä saavutus!

Ukko kehässä

Ja hei, tunnistatteko, kuka on luettelon kannessa..?

Oikea vastaus: meidän tulisielu Luna <3

Päivän kruunasi kotona kunnolla lenkitetyt koirat, lämmin ruoka ja omenapiirakka (on mulla aikas ihana mies ;). Nyt saunan lämpöön <3 

P.S. Mun pitää ihan oikeasti opetella kuvaamaan järjestelmäkameralla. Aika huonoja räpsäsyjä tältä päivältä.

SilverShine

Yhtä ystävää hemmottelin tällaisella paketilla...

Ja sisältä paljastui Nomination SilverShine Combosable Collectionin musta hevosenkenkä pienellä hopeisella timantilla. Kuvastossa hevosenkenkä ei ollut niin kiva, kun luonnossa. Pala oli saajansa näköinen ja muistuttaa tärkeästä harrastuksesta, jonka parissa on koettu kaikenlaisia yhteisiä hetkiä ;)

Hyviä uutisia

Luna tyttönen kävi silmätarkastuksessa ja silmät ovat terveet! Muutamia ylimääräisiä pehmeitä ripsiä on, mutta ne ovat vakavuusasteeltaan lieviä. Nyt vaan odotellaan juoksuja alkavaksi, joiden suhteen tein tarkempia laskelmia ja edellisistä on kulunut 6kk 3vkoa ja väli on ollut joka kerta 7kk eli kyllä ne sieltä vielä tulee. Odottavan aika vaan on pitkä ;)

Meidän hoitoheppa Tahti

Mun väsymykseenkin löytyi syy... Olen ollut koko viikon flunssassa ja 'fiksuna' alkuviikon töissä, ihan kuutamolla, joten nyt tauti vaan pitkittyy. Mutta kun on uudessa työpaikassa aloittanut, niin ei viitsisi millään olla pois. Viimeisen kuuden viikon aikana olen ollut neljä kipeänä, joten ehkä se on sitten ihan normaalia, ettei jaksa hääriä samanlailla, kun terveenä ja pinnakin voi olla himpun verran lyhyempi... ;D

 Suurin toive on parantuminen sunnuntaiksi, jotta pääsee erkkariin moikkaamaan kaikkia kavereita! Kunnon lenkille pääsyä fiilistelen kans, sillä tällä viikolla lenkit on hoitanut pääasiassa mies, yhtenä päivänä en jaksanut lenkin lenkkiä. Onneksi on se piha, missä koirat saavat temuta suurimpia höyryjä pois ja aivotyöskentelyä on harrastettu etsi -leikin muodossa, siitä tykkäävät kaikki!

Jonna ja Tahti

Jaa niin, sen verran on koiramaistakin ohjelmaa ollut tällä viikolla, että veljentyttöni ja Nemo osallistuivat lapsi-koira -luokkaan mätsärissä Hakametsässä. Mukavasti Nemo tassutteli vieressä ja seisoi oikein mallikkaasti :) Meidän Nemo sijoittui näin ollen ykköseksi ja ainoa kilpakumppani irlanninsetteri kaima Nemo kakkoseksi. Molemmat sai pussilliset nameja + leluja, ruusukkeet ja komeat pokaalit!

Lähdössä maastoon

Niin ja olihan Lunakin tallilla mukana viimeksi (Jonna sanoi, että se on Lunan vuoro nyt ;). Tehtiin tunnin lenkki värikkäissä maisemissa hiekkateitä pitkin. Veljentyttö istui hevosen selässä ja me käveltiin Lunan kanssa. Tahti-heppa ja Luna eivät olleet toisistaan millänsäkään, paitsi kesken lenkin sattui ihan hassu juttu... vaan Luna pystyy tällaisiin... Yhtäkkiä tyttö pysähtyi, kääntyi hevosen eteen ja hyppäsi sen turpaan heittäen suukon ja jatkaen sitten matkaansa tien vasemmassa laidassa ojia nuuskutellen..?! Me muut ei ehditty tajuamaan mitään, Tahtikin vaan vähän hölmistyneenä nosti päätänsä ylemmäs jatkaen matkaansa. 

Syksyn viimeisiä vihreitä

Samana päivänä Nuga oli mukana Tampereen päivän riennoissa, paloasemalla ja Tallipihalla. Nemo teki lenkin Tampellan alueella.

Menen taas pötköttelemään, onneksi on maailman ihanimmat kainalolämmikkeet <3 <3 <3 Mukavaa viikonloppua! :)

P.S. Juhlistitteko Maailman Eläinten Päivää? Meillä ei sen kummemmin, paitsi että olin koko päivän koirien kanssa kotona ja jopa Nuga otti torkut mun kainalossa, mikä oli laatuaan ensimmäinen, sillä poika ei ole päässyt sänkyyn, eikä oikein osaa pötkötellä ihmisen vieressä, koko ajan pitäisi vaan pussailla ja leikkiä :)

P.S.2 Meinasi mennä jo poroja nokkaan, kun korttelilenkillä oli yhdistelmänä: vesisade, flunssan jälkeinen tuskanhiki, kiskovat koirat, kännykkäpuhelu, Nuga kakkosella, tien toisella puolella villakoira, ohi kaahaavat autot ja lopputuloksena: Nuga siinä ihan itsessään toisen puolen tassut ja kylki... ei muuta, kun koira, panta, hihna ja boksi (missä odotteli sen aikaa, että lenkitin vielä Lunan erikseen) pesuun... Normipäivä. 

P.S.3 Mulla on teille yllätys tulevalla viikolla, joten pysykää kuulolla ;)

Pikku miehelle

Pikku miehelle lähti tällainen paketti postissa <3 En ole sinisen värin fanittaja, joten ihanaa, kun löytyy vaihtoehtoja. Toivotaan, että koko on oikea ja lahja mieleinen!