Parsonlenkki Helsingin Haltialassa

Huhhuh, kun hengästyttää :P Nyt on ollut vähän liikaakin menoa ja meininkiä, varsinkin viikonloppuisin. Jos ei ole ollut sovittuja menoja, niin sitten on lähdetty kesäreissulle ja kotiutuminen on mennyt aina iltaan/yöhön. Koirista (etenkin Nemosta) huomaa, että ei olla ehditty tarpeeksi rauhoittumaan ja loikoilemaan kylki kyljessä. Onneksi juhannuksena saadaan rauhoittua kotona koko perheen voimin <3

Esimerkiksi yhtenä iltana vedin eteisessä kenkiä jalkaan, jolloin Nemo käännähti samantien ja paineli boxiin pää alhaalla, surkean näköisenä. Voi sitä riemua, kun nappasin hihnat eteisen naulakosta ja pääsivätkin autoajelulle mukaan. Käytiin silloin asuntonäytössä, koska pientä talokuumetta pukkaa, mutta mitään potentiaalista ei ole vielä löytynyt. Saa nähdä, koska osuu oikeanlainen koti kohdalle... Koirat pääsivät samalla reissulla pienelle lenkille uusilla huudeilla.

Ludwig ja Milo tutustuvat

Ludwig 6kk

Lentoon lähdössä <3

Luna on ollut nyt ainakin kuukauden vauhdikas ja kamala repimään hihnassa lenkeillä *pyörittelee silmiään*. Selvästi kesätyttö, joka elää täysillä joka sekunti lämpöiseen aikaan. Itsellä vaan ei tahdo kädet ja selkä kestä sitä touhua... Jouduinkin elämäni ekaa kertaa viime viikolla kiropraktikolle, joka rusautteli kropan auki ja sille päivälle tuli koirien ulkoiluttamis kielto.

Milo ja Ansku uimassa

Ludwig vilvoittelee varjossa

Välillä tulee tunne, että omat koirat kaipaisi enemmän aktiviteettiä, mutta taas kun kalenteria selaa taakse päin, niin onhan niillä ollut erilaista ohjelmaa mm. pojat on kulkeneet molemmat tallilla jo monta viikkoa peräkkäin ja tänään pääsi Lunakin mukaan hevosen kanssa lenkille. Tehdään niitä ei-kotihuudin-lenkkejä viikottain, ainakin näin kesäaikaan mm. käytiin Nemon lapsuudenlenkkimaisemissa Pirkkalan Vähäjärvellä vaihtelevissa maastoissa. Oli kiva verestellä muistoja tutuilla kulmilla ja vähän naurattikin, että Vähäjärven kiertäminen oli nuoren Nemon kanssa se ns. pitkä lenkki ja se kestää 20min :D Kyllä nyt pitkästä lenkistä voi puhua ensimmäisen tunnin jälkeen!

Anskua hymyilyttää terassilla

Koko lenkki porukka

Viikonlopun vietin pääkaupunkiseudulla. Perjantaina tehtiin parsonlenkki kasvattieni kanssa Haltialan tilalla. Paikalle pääsivät Ansku (Finding Nemo' Annastiina), Milo (Tomorrow Never Dies) ja Ludwig (Little Drummer Boy) sekä jokerina ystäväni yorkshirenterrieri Effie. Kaikilla koirilla synkkasi hyvin ja käveltiin joen vartta 1,5h, jonka aikana innokkaimmat eli Ansku ja poikansa Milo kävivät pariin otteeseen uimassa. Samalla tuli nähtyä maatilan eläimet ja herkuteltua terassilla livebändin säestämänä. Desibelit oli hieman liian suuret koirien kanssa hengailuun/jutteluun, mutta lopulta bändi lähti tauolle :)

Omat koirat olivat puoliksi mieheni ja puoliksi mummun hoivissa viikonlopun ajan. Jälleennäkeminen oli riemukas, mutta helteen takia eivät onneksi hypi seinille ;) Nyt ollaankin oltu kylki kyljessä repo rankana ilta sohvalla.

Kaikki alla olevat kuvat Juha Martinmaa:

Ansku pusutyttö riehaantui, kun pääsi syliini automatkalla

Kaunis Ansku (näyttää niin mini Nemolta)

Milo tulee kainaloon ja suukottaa <3

Ludwig ihmettelee vanhempien sukupolvien uimaintoa (ja myöskin on kova pusuttelemaan)

Ryhmä rämä <3

Pojat riehaantuivat, kun tyttökaveri Effie lähti kuvasta

<3 <3 <3

Mukavaa juhannuksen odotusta! P.S. Onko teillä pipot ja hanskat valmiina? Mulla on ihan pitkiskalsaritkin ;) Juhannuksenahan on perinteisesti kylmää keliä... Vaikka onhan niitä poikkeuksiakin ollut. Toivotaan parasta.