Koiratarvikekirppiksellä

Maanantai-iltaa vietettiin Ylöjärven Koirakerhon agilitymestaruuksissa Nemon kanssa kahden, laatuajan merkeissä :) Ohjelmassa oli myös vapaata rallytokoa, koiratarvikekirppis ja makkaran syöntiä. Nemo oli arvatenkin innoissaan, kun paikalla oli paljon porukkaa ja sai huomiota rapsutusten merkeissä, rallytokoa käytiin muistelemassa pariin kertaan, se vasta kivaa oli. Tein myös elämäni kolmanneksi parhaan kirpparilöydön eli Hurtan heijastavat joustohihnat: omenanvihreä ja pinkki! Entuudestaan olin raaskinut ostaa vain yhden vihreän (uutena olisivat maksaneet kolme pantaa + kolme hihnaa 120e!) ja nyt saatiin kaikille kolmelle samanlaiset, samansarjan kaulapantojen seuraksi! Kiitos vielä kerran myyjälle ;)

Paras kirpparilöytöni on ollut käyttämätön koiran kuljetusboxi Atlas 40, jonka hinta on kaupassa melkein sata euroa. Toiseksi paras löytö on ollut uudenveroinen Rukkan musta vedenpitävä ulkoiluasu, josta kustansin alle kympin ja palveli noin viisi vuotta, lähes yötä-päivää ;) Siihen aikaan en ollut tottunut ostamaan ulkoilupukuja, saatikka maksamaan niistä kolme numeroisia summia.

Agilityilta oli jo pitkällä ja pimeätä, kun vihdoin päästiin kisaavien radalle. Pirisjoen Villen rata oli jälleen vauhdikas, haastava, muttei liian kikkaileva. Rata meni kivasti (paitsi, että Nemo sikailee nyt kontakteilla niin kisoissa, kun treeneissäkin, mur!), kunnes toiseksi viimeisellä esteellä varmistin, että Nemo tulee putken oikeaan päähän ja samassa, kun hihkaisin Nemon nimen, niin se kaahasi mun ohi takavasemmalta ja hyppäsi viimeisen esteen. Voi että, kun otti päähän! Oma moka oli, kun en katsonut koiraa ja ottanut sitä haltuun juoksukuviossa.

Nugan tiistain treeneissä tehtii jaakotuksia, ne sujui oikein mallikkaasti (täytyy muistaa ne myös Nemon kanssa, joka tekee helposti pitkiä kaarroksia hyppyjen jälkeen), mutta hyppysuorat pitkillä väleillä olivat ihan tuskaa. Suoran päässä lelulla palkkaamalla saatiin muutama onnistuminen. Ilmeisesti vika on siinä, että koira linja kaartuu koko ajan mua päin (ja ylipäätään olen niissä jäljessä), joten pitäisi itse juosta eka este sivusuunnassa kauempaa ja sen jälkeen loivasti aina seuraavaa estettä päin, jotta saisi samalla suoristettua koiran linjaa, vastakäsi myös auttaa, muttei korjaa koko tilannetta. Toki myös koiran kokemus auttaa. Mutta totta puhuen molempien poikien kanssa tämä on se todellinen ongelma, kieputukset kyllä sujuu.

Viikko takaperin Nuga hotkaisi treenien lopuksi palan roadkill -ketusta vetoleikin yhteydessä, en ehtinyt kissaa sanoa, kun pala oli jo kurkussa ja nielty (yleensä komentaminen vielä takaa sen, että koira varmasti nielee nopeasti aarteensa). Neljän päivän päästä siitä Nuga söi ruohoa pihassa ja oksensi lelun pillin kangaspussissaan... Onneksi tuli ulos. Alkaa käymään lelut vähiin, mitä tuolle uskaltaa antaa valvotusti (valvomatta ei koskaan saakaan leluja).

Perjantaina oltiin Ylöjärvellä viimeisissä kesätreeneissä Nugan kanssa. Wyffe oli tehnyt tosi kivan radan, joten päästiin Nugan kanssa hiomaan kaarteita ja mun liikettä. Alan pikkuhiljaa hahmottaa sitä, että radalla voisi liikkua joustavasti. vähän kuin tanssien, äkkinäiset liikkeet aiheuttaa tökkimistä koiran liikkeessä. Kotiläksyksi saatiin myös vanha juttu (mitä ei ole juuri Nugan kanssa tehty) eli otan kaulapannasta kiinni ja annan namin, jolloin koiralle tulee se fiilis, että kiinniottaminen ei ole paha asia. Keinua Nuga vähän arasteli, joten sen harjoittelussa palataan takaisin päin.. Veikkaan, että takapakkia tuli viimeksi epiksissä, kun otti lentokeinun ja sen jälkeen olen pitänyt kovaa kuria kontaktin kanssa. 

Kontakteista puheen ollen, Nugalla oli alkukesästä täydelliset kontaktit ja nyt se jää alastullessa ylös ja hiipii alas. Johtuneeko tästä samasta kurista. Täytyy varmaan hetkeksi palauttaa namilätkä ja juosta itse vähän kauemmaksi, jos saisi senkin samalla harjoiteltua, kun tähän mennessä en ole päässyt juuri kontaktilta irtoamaan. Ja sitten Nemo... Se rässii kontaktit nyt kisoissa ja treeneissä. En tiedä, mitä sen kanssa tekisi. Näyttää just siltä, että vähät välittää mun ohjeista. Täytyy varmaan palauttaa namilätkä ja ehkä kisoissa sitten kämmin sattuessa, nostaa takaisin kontaktille ja/tai lähteä meneen, viedä Nemo autoon.

Laitoin noi agilityjutut pienemmällä fontilla, niin ne lukee, jotka ovat lajiin hurahtaneet ;) Itse oon aina siinä rajoilla, jaksanko toisten agilityanalyysia lukea, mutta omat on hyvä laittaa muistiin. Huomenna latailen kuvia tämän päivän vauhdikkaasta kenneltapaamisesta! Meillä oli niin mukavaa :)