Luonnetesti

Osallistuttiin Parsonrussellinterrierit ry:n järjestämään Luonnetestiin Helsingissä. Testi vähän jännitti etukäteen, kun mietin, onko Nuga liian nuori kokeeseen ja jääkö koirille traumoja erilaisista osioista, kun en kovin tarkkaan tiennyt testin kulusta. Jännitys lakkasi heti, kun päästiin tuomareiden haastatteluosuuteen. Testin eri vaiheet oli seuraavanlaiset:

* Tuomari leikittää koiraa

* Koliseva ihmistä muistuttava kelkka, jota vedetään koiraa kohti

* Ihminen lähestyy uhkaavasti, ohjaaja koiran kanssa

* Luoksetulo

* Haalari, joka vedetään maasta ylös

* Rämisevä tynnyri, joka vyöryy koiran takaa

* Pimeä huone, jossa koiran tulee etsiä ohjaaja

* Ihminen lähestyy uhkaavasti, koira yksin hihnassa kiinni

* Laukausvarmuus

Nemo leikkii

Nemolla meni osiot kivasti, ainostaan uhkaavissa tilanteissa heilutti häntäänsä, vaikka olisi pitänyt haukkua ja puolustaa minua ja itseään. Tuomaria nauratti, että "Voi sinua Nemo, kun et yhtään osaa rähjätä". Kuulemma tuo puolustustaidon voi koiralle opettaakin, joten sinänsä sillä ei ollut suurta painoarvoa kokeessa. Terävyys oli "pieni ilman jäljelle jäävää puolustushalua", johon tuomari kommentoi, että ei tällä rodulla haittaa, on toivottavaakin, ettei terrieri ole liian terävä. Kuvittelin, että Nemolle tynnyri on paha, kun siitä lähtee selän takaa kova ääni (välillä väistää kaupungissa rämiseviä busseja), mutta ei ollut siitä millänsäkään. Vilkkaudesta tuomari kommentoi, että Nemo on "Vilkas" arvosanan yläpäässä ja veikkasi, että nuorempana olisi varmaan ollut vielä vilkkaampi. Nuga sai saman arvosanan, mutta oli sen mittapuun alalaidassa, saman arvosanan skaala on siis laaja ja olipa hauska huomata, että näin aina kuvailen meidän poikia, että isä on poikaansa vilkkaampi, vaikka ikäeroa on kolme vuotta. Viimeisenä oli laukauksen sietokyky ja kyllähän se Nemoon vaikutti, ensimmäistä ihmetteli, mistä se tuli, toisesta laski häntä ja kolmannesta olisi jo lähtenyt eri suuntaan. Hetki kesti, että häntä nousi ja alkoi puuhailemaan lelujen kanssa. Saatiin kehuja, että onpa siinä kiva parson ja onnitteluja, että parsonille suhteellisen hyvät pisteet 178p. (Myöhemmin kuulin, että Nemon jälkeinen parsonuros oli saanut yli 200p!).

Nemo 178p

Nuga käyttäytyi pitkälti samanlailla, kun Nemo kokeessa. Nugalta löytyi kuitenkin puolustushalua kun ihminen käyttäytyi uhkaavasti. Pimeässä huoneessa Nugalla oli kuulemma jo takki aika tyhjä, eikä meinannut lähteä ovelta hakemaan mua pimeästä. Seisoi vaan ovella ja odotti, että se aukeaa. Lähti kuitenkin hakemaan mua, kun noin viitisen kertaa kutsuin sitä. Nuga oli lisäksi laukausvarma, vähän kallisteli päätään, mitä meteliä tämä on, mutta häntä oli ylhäällä. Kuulemma testi kuormitti Nugaa enemmän, kun Nemoa ja se näkyi siinä, että kokeen loppupuolella toimintakyky pimeässä huoneessa ei ollut enää parhaassa terässä. Nuga on siis perinyt äidiltään Lunalta hieman puolustushalua, mitä Nemolla ei ole ja Nemon lievä paukkuarkuus ei ole periytynyt pojalle (vaikka sen yleisesti sanotaan periytyvän voimakkaasti). Tuomareiden mukaan tässä on todella kiva parson, pisteitä 180p.

Nuga 180p

Nuga lelujen ihmemaassa

Luna sitten olikin oma lukunsa. Tyypilliseen tyyliinsä meni ihan sekaisin, kun saavuttiin alueelle, ei pysynyt yhtään paikallaan, eikä pystynyt keskittymään leikkimiseen tuomarin tai mun kanssa. Kelkalla teki samaa työskentelyä, kun ketun kanssa eli sahasi lähemmäs ja kauemmas kelkasta, hyvin haukkuen. Kelkan pysähdyttyä tsekkasi sen vaarattomaksi vielä nopeammin, kun pojat. Luna myös puolusti uhkaavassa tilanteessa kimeällä haukulla. Yksin hihnassa ei kuitenkaan kukaan meidän koirista sanonut tuomarille mitään (meidän koirat on kyllä sellaisia ihanuuksia, että ne saa vääntää vaikka solmuun, eivätkä sano mitään ihmiselle). Luna sai paremmat pisteet, kun pojat, parista osiosta, toimintakyvystä hyvä ja kovuudesta kohtuullisen kova. Kuitenkin miinusta tuli häiristevästä vilkkaudesta. Tuomarin mukaan Luna on aikamoinen pakkaus vilkkautensa takia, mutta hyviäkin ominaisuuksia on ja niitä voi hyödyntää juuri siellä metsällä. Lisäksi totesi, että pystyyhän sitä hieman paremmin hallitsemaan, kun ensin väsyttää koiran. Totesi myös, että näyttelee mulle keskivarvasta, ilmeisesti perustui siihen, että ei todellakaan tullut mun luokse luoksetulotehtävässä tai pimeässä huoneessa... Kokeen ulkopuolella tuomari kysyi ihan mielenkiinnosta, että vietkö näitä kaikkia kolmea yhtä aikaa lenkille..? Pyöritteli vähän päätään ja totesi, että siinä on sitten pakka sekaisin tämän neidin takia (taidan alkaa vähän armahtamaan itseäni, enkä aina yritä saada vietyä niitä samaan aikaan siivosti ulos). Luna on laukausvarma, se oli vähän sen näköinen, että mitähän kivaa tässä seuraavaksi tapahtuu, kiinnittämättä huomiota ääneen. Lunan pisteet 141p. 

Luna 141p

Luna kelkalla

Kokemuksena luonnetesti ei ollut yhtään niin jännä, mitä kuvittelin. Meidän koirat vaikutti vaan onnellisilta, kun olivat päässeet mun kanssa tehtäväradalle, jossa palkkana oli leluvalikoima ja uusia ihmisiä rapsutuksineen. Pieniä videonpätkiä on joistain osuuksista, saatan niitä myöhemmin vielä ladata näytille.

Meillä alkoi tosiaan loma ja huomenna lähdetään viikoksi mökkeilemään, ihanaa! Pääsee koiratkin luonnonhelmaan ja uimaan!

P.S. Oman seuran agikisat Nemon kanssa oli meille tyypilliset: 2xhyl. Ekalla radalla hyllytti yhden helpon hypyn, oli semisti hanskassa. Toisella hyllytti menemällä putkeen, kun piti mennä kepeille. Juoksi innostuksissaan vielä yhden ylimääräisen kunniakierroksen putkessa ja kun siitä suivaannuin, niin veti puhtaasti radan loppuun. Nyt taidetaan katsoa niitä useamman startin kisoja, kun en näköjään saa vielä kahdella radalla sitä tarvittavaa angstia päälle. (En kyllä haluaisi angstata yhtään, kun ottaa rennosti vaan, mutta se ei näköjään ole mahdollista. Täytyisi siis saada komento heti ekalle radalle, niin seuraavilla voisi ottaa rennommin. Se eka rata menee vaan aina siihen jännittämiseen ja radan muistamiseen..).