Toinen LUVA

Kesäflunssasta huolimatta juostiin tänään Janakkalan kisoissa kolmella agiradalla, josta viimeiseltä napsahti toinen LUVA kakkosissa! Nemo alkaisi olemaan jo valmista poikaa kolmosiin, mutta meitsi se vaan sählää... ;)

Ekalla radalla jännitti taas kohtalaisesti ja sarjaesteen kolmannessa hypyssä en ottanut Nemoa kunnolla kiinni ja näin ollen Nemo hyppäsi esteen väärään suuntaan. Myös kepeistä meni ohi ensi yrittämällä. Toisella radalla Nemo juoksi putkesta tiukassa käännöksessä mun jalkoihin ja sekin johtui siitä, että en ottanut Nemoa kiinni tarpeeksi tarkasti, myös lopussa otti lentokeinun, vaikka muilla kahdella radalla meni sen ihan oikeaoppisesti.

Tästä opin sen, että jos keinu on putken jälkeen, niin lentokeinun vaara on suurempi, kun vauhti on kova. Jatkossa voisi yrittää hieman jarruttaa keinulle menoa vastaavassa tilanteessa. Kolmas rata oli puhdas, mutta ei se nyt mikään täydellinen ollut, sillä Nemo melkein rykäisi putkeen, kun mä tein valssia ja lopussa viimeisen esteen eteen jäi pyörimään, kun mä olin niin paljon jäljessä. Aika ei päätä huimannut, mutta kakkosiksi sillä yllettiin. 

Nemolla oli oikein hyvä vire ja tekemisen meininki. Malttoi jopa odottaa boksissa kentän lähettyvillä, kun tutustuin rataan ja startattiin luokkamme ekana. Se ei ole kyllä mikään kiva paikka, kun tulee aina hoppu hakea koira, eikä voi tehdä mitään viime hetken muutoksia omaan ohjauskuvioon, kun ei pääse katsomaan, mitä muut tekee :) Toisaalta siinä voi mennä aika pää kylmänä/tyhjänä, kun ei mieti liikaa. 

Janakkalassa oli jälleen mainiot järjestelyt, voin suositella! Eikä sinne aja meiltä, kun tunnin verran. Mieletön helle oli koko päivän, mutta kentän vieressä pystyi hengailemaan varjossa ja Nemolle Agirodusta hankittu viilennysloimi oli todellakin hintansa väärti. Ratojen jälkeen herkultetiin jätskillä, kun odoteltiin palkintojen jakoa ja kotimatkalla pulahdettiin uimaan Hämeenlinnan keskustassa. 

Muuten viikko on ollut hektinen niin töissä, kun vapaalla iltaisinkin. Seppo on pääasiassa hoitanut koiria lenkittämällä ne aina aamuisin, aamupäivisin, välillä päivisin ja vielä iltaisinkin. Vähän huono omatunto, kun itse ei ole kaikkina päivinä vienyt lenkin lenkkiä... Noh, toisaalta olen ollut kolme päivää flunssassa ja Seppo sentään kesälomalla :)

Agitreeneissä toki oltiin, vaikka tällä kertaa Nemoa ohjasi meidän ryhmäläinen Minna (kiitos vielä!). Itsellä oli aamulla tauti alkanut ja vetämätön olo, mutta hinku kentälle. Nugan kanssa otin ekaa kertaa keinua niin, että pidin hihnasta kontaktialueella ja kaveri laski keinun, alhaalla sai sitten namin. Myös keppejä kokeiltiin muutaman kerran. Tällä kertaa siis ihan hillittyä ja hallittua treenailua, sekin tekee välillä hyvää.

Pakko vielä mainita, että nyt meidän agiope Ville on sitten Agilityn Suomen Maajoukkueessa. Ihan mieletöntä, onnea vielä kerran!!

Treenipäivään sisältyi myös treffit parson Emman (2v) kanssa, käytiin kiertämässä Ylöjärvellä Veittijärvi ja koirat pääsi pariin kertaan veteen. Terrieriseura on vaan niin parasta ;) Illan kruunasi vielä siivet parsonporukalla.

Ihania kesäpäiviä kaikille! Eiköhän mun flunssa tästä ohi mene, kun mittari näyttää ulkona +28, parasta.