Joulu tuli... ja meni yhtä nopeasti! Kiireisen syksyn jälkeen en ehtinyt piipertämään joulujuttuja sillä antaamuksella, mihin olen tottunut, joten pakko myöntää, sitä joulufiilistä ei tullut. Pieniä pilkahduksia oli lahjoja paketoidessa ja niitä viedessä, ei muuta. Perinteiseen malliin kuitenkin juhlittiin saunoen (Nugakin tykkäsi), herkutellen ja lahjoja rapistellen. Uutena ohjelmanumerona oli aattona hautausmaalle kävely koirien kanssa, mikä kyllä kummasti piristi maalla tähtitaivaan alla ja sen jälkeen jaksoi taas syödä, sillä kertaa jälkiruokia ;)
Etenkin Lunaa kiinnosti lahjat
Koirat saivat tänä vuonna paaaljon herkkuja lahjaksi! Taas oli mummu ja pappakin laittanut lahjoja kääreisiin ja niitä sai sitten availla pitkin pyhiä, eikä muuten mennyt kenelläkään maha sekaisin. Nemo etenkin on supernopea pakettien avaaja :)
Nemo
Luna
Nuga
Nuga pääsi lahjojen vientireissulle mukaan ja elämänsä ekaan kyläpaikkaan. Poika oli nätisti ja sai paljon ihastusta aikaan <3 Myös aatonaattona poika kävi mun työpaikalla hurmaamassa kaikki! Reissusta sai mukaansa pehmosiilin ja sen kanssa jaksoi painaa ainakin puoli tuntia yhtä soittoa. Kotona ei oikein kauaa voi leluilla leikkiä, kun jompi kumpi vanhemmista omii sen heti itselleen ;D
Joulupäivänä suunnattiin aamulenkillä koirapuistoon tai alunperin piti päästää koirat vapaana juoksemaan yhdellä suurella kentällä, joka on osittain aidattu. Saatiin vinkki, että Lunan sisko Ulpu tykkää siinä kirmailla. Noh, ei siitä sitten mitään tullut, kun Nemo katosi kentältä lähimpien talojen suuntaan jonkun hyvän hajun perässä, eikä tullut huutamalla takaisin. Oletteko muuten huomanneet, että uroksia kiinnostaa hajut jotenkin enemmän aina, kun lumet tulee? Meillä on ollut sellaista ilmiötä nyt havaittavissa.
Luna kiitää...
Ja asiaan, lähdin sitten Nemoa hakemaan takaisin, niin Nuga lähti vauhdilla mun perääni, jolloin taas Seppo yritti ottaa Nugan kiinni päästäen samalla vahingossa Lunan irti ja niin oli soppa valmis. Vähän aikaa siinä ihmeteltiin, mutta aika nopeasti saatiin lauma kasaan ja todettiin, että taitaa olla turvallisempaa ihan aitojen sisäpuolella, siellä tosin ei rokottamatonta Nugaa voinut päästää vapaaksi, joten joutui vaan katselemaan sylistä toisten menoa (nyt on saanut ekan rokotteensa). Isot koirat kirmasivat ihan täysin siemauksin, huomasi, että oli pikkaisen kertynyt virtaskaa... Meno näytti siltä, että jollain katkee koipi jäätiköllä, mutta onneksi ehjänä päästiin takaisin kotiin ja koirat malttoivat sen jälkeen pötkötellä monta tuntia. Joulu- ja Tapaninpäivä menivätkin leppoisasti kotona porukalla chillaillen ja herkutellen, parasta :)
Nemo chillailee
Anskuakin ehdittiin moikkaamaan Viljakkalan mökille, oli kyllä komeat tilat koirilla siellä! Ansku ja Olga workki tulivat juttuun, kuin vanhat kaverit, vaikka Ansku oli ollut silloin uudessa perheessään vasta pikkaisen yli viikon ja meistä tuntui, että Ansku on ollut ikuisuuden omassa kodissa. Siskolla ja veljellä oli selvästi jälleen näkemisen riemua ja kyllä Ansku munkin syliin pyysi ja pääsikin :) Vaikutti kovin tyytyväiseltä ja säyseältä, maalaisilmasta väsyneenä ;) Nemo taisi vähän ihastua reissulla, sen verran innokkaasti teki tuttavuutta Olgan kanssa ;) Lunakin kävi pentusten kanssa juoksemassa tovin metsässä.
Nemo (jättiläislammas) ja Olga
Pojat tärähtäneinä
Iso ja pienet
Nuga tyttöjen korissa
Ansku päiväunipaikallaan jalan vieressä
Ansku <3
Lupaan tehdä jossain vaiheessa Anskun kuulumisista oman postauksensa!
Virhe
Ihania painikuvia, Nugakin näyttää kasvaneen aika lailla sitten viime näkemän.. Toivottavasti näemme huomenna ihan livenä!