Ei vaan mätsännyt

Eilen piti mennä Kauppiin mätsäriin, mutta tulin toisiin aatoksiin, kun näin ilmoittautumiseen kiemurtelevan jonon... Siis alkuperäinen suunnitelma ei mätsännyt mun mielentilaan niin, että olisin jaksanut maanantai iltana väsyneenä heilua johonkin kello 22 asti kentän laidalla. Käytettiin kuitenkin tilaisuus hyväksi ja kierrettiin Lunan kanssa Kaupin vinttikoiraradan ympäri sekä pönötettiin ja ohitettiin toisia koiria siivosti namin kera :) Nemo pääsi Lunan jälkeen mestoille merkkailemaan paikat.

Viikonloppuna meillä oli kivaa ulkoilua, kun tehtiin tunnin lenkki pururatoja pitkin kirpparille. Nemo meni matkan vapaana tosi hienosti! Enimmäkseen käveli mun vasemmalla puolen ja välillä tietty jäi johonkin nuuskuttelemaan, mutta tuli sitten vauhdilla, kun kutsui. Lunan uskalsin päästää vapaaksi, pitkän harkinnan jälkeen, yhdellä suoralla, jossa näin eteen ja taakse, ettei ole muita ulkoilijoita. Tyttö lähti saman tien häntä suorana rallaan :D Muutamassa sekunnissa löysi myös kuivuneen ojan, josta tuli sitten iloisesti loikkien kaikki neljä jalkaa kainaloihin asti mustassa mudassa. Ihan niin kun ne jalat olisi dipattu suklaaseen... Lenkin loppu päästä löytyi onneksi puro, jossa koirat kävi juomassa ja kahlailemassa, jotta Lunankin saattoi kuljettaa takaisin päin autossa :)

Tässä vielä muutama rallauskuva kesältä P-pentueen tapaamisesta, kuvat on ottanut Eija Viitanen.

Ulpu (Lunan sisko) ja Nemo

Remu, Lunan veli

Sisko ja sen veli (Pete)

Hyviä kuvia olisi ollut vaikka kuinka, mutta jostain syystä lataaminen oli hankalaa, joten tässä on ne kuvat, mitkä suostuivat tulemaan tänne :)

Kommentit

Virhe

One fine body…

Eija kirjoitti 24.8.2010 klo 22.21
Ulpu kävi tänään trimmattavana ja karvojen alta paljastui ihan Lunan kopio :) Eipä olis tunnistanut kumpi on kumpi jos olisivat nopeasti juosseet ohi. Ihanat tytöt!
Anna, Nemo ja Luna kirjoitti 26.8.2010 klo 08.51
Kieltämättä siskokset on samaa näköä :) Kynin Lunan muutama viikko takaperin sillain päällisin puolin. Häntä on aika viuhka ja korvat täytyisi siistiä ja ehkä teipata? Kotona ne on ihan oikeassa asennossa, mutta maailmalla sojottaa taaksepäin ;) Olis kiva tulla teille päin rallaankin joku kerta! 

Mies kehässä

Pirkkalan Piskien mätsärit ei ollut mikään menestys meidän osalta, mutta ihan mukavaa oli. Luna oli pienten pentujen kehässä kääpiösnautserin kanssa, jonka voitti saamalla punaisen nauhan, sillä liikkui paremmin. Jatkokehässä ei ollut mitään saumoja, sillä tuomari käski kaikkien lirkuttelemaan yhtä aikaa omille koirilleen kävellyttäessä. Lunallahan meni pasmat sekaisin, haukkui ja riuhtoi hihnassa minkä kintuistaan pääsi, tilanne oli ilmeisesti tosi hauska tai jotain.

Luna ja kilpakumppani

Luna nätisti pöydällä

Nemon kanssa lähdettiin sitten melkein lennosta pienten aikuisten kehään ja vastassa oli borderterrieri, joka puolestaan liikkui paremmin, joten Nemo sai sinisen nauhan. Pöydällä Nemo taas pusutteli tuomaria ja totesinkin, että pentuni oli äsken pöydällä nätimmin, kun tämä kaksi vuotias ;) Lunan ja Nemon jatkokehät olivat samaan aikaan, joten mies oli omatoimisesti kaapannut koiran kainaloon ja mennyt pönöttään sinne muitten mukaan. Oli kai ollut sen verran kyllästyneen näköinen, että sai lähtöpassit ensimmäisten joukossa. Mätsäreitten järjestelyt oli jälleen hyvät, mutta tänä vuonna tuomarit olivat aika suorasanaisia ja tylyjä sekä tuli rotukohtaisia kommentteja roduista sen kummemmin tietämättä. Kuten terrierillä ei saa olla löysä nahka...

Nemo pönöttää

Nemon hampaiden tarkastus

Hellepäivät sen kun jatkuu, joten tänään käytiin uimassa Rauhaniemen venerannassa Nette cockerin kanssa. Harmi, ettei ollut kameraa mukana, mutta hirmu hauskaa oli kolmikolla, tosin vastarannan pyhäpäivän rauha keskeytyi toviksi, desibelit meinaaan nousi korkealle! Nette ja Nemo saivat lenkkeillä vapaana, mutta Lunaa oli pidettävä narussa, kun oli taas niin paljon asiaa 5-vuotiaalle Netelle ja ehkäpä muutamalle ohikulkijallekin. Pääpiirteittäin tytöt olivat kyllä sovussa, eikä vedessä tai rannalla vapaanaollessa ollut ongelmia. Samaisella reissulla parsonit saivat maistaa Neten suurta herkkua, karviaismarjoja ja hyvin teki kauppansa.

Särkänniemeen, Särkänniemeen

Juu ei, ei viety koiria Särkänniemeen, vaikka sinnekin saa koiria nykyään viedä.

Oltiin Artun ja Emmyn luona, siellä oli ihan niin kun koirien huvipuistossa. Isolla nurmikentällä pääsi juoksemaan, leikkimään ja agirallaamaan. Nemon kanssa otettiin mukavia pikkuratoja, hiottiin keinua ja muistuteltiin mieleen keppejä. Viimeisellä kierroksella vaan pidettiin hauskaa :) Lunan kanssa kokeiltiin putkea, aitoja ja keppejä. Kaikki sujui vauhdilla häntä heiluen!

Tänään osallistuttiin Musti ja Mirri -cupin neljänteen ja samalla viimeiseen osakilpailuun. Paikalla oli myös tuttuja, mittelit Muska ja Maisa, parsonit Veera ja Arttu sekä jackrusseli Emmy, niin ja meidän TOKO-ope oman Lunansa kanssa. Treenaaminen oli auttanut, sillä tehtiin paras rata ikinä, 10 virhepisteellä (jopa toimitsija totesi, että ollaan kehitytty!). Virheet tuli ohi menosta puomilla (olisiko kuvitellut sitä keinuksi vai mitä ihmettä..) ja yhdestä putken päästä, mihin Nemo imi, muttei kuitenkaan mennyt sinne. Ensimmäistä kertaa Nemo uskoi ihan tavallisella iloisella täällä-kutsulla, eikä tarvinnut kertaakaan suuttua ;) Kisassa oli kyllä tosi kova taso ja paljon tuli nollaratoja, joten sijoittuminen jäi kauas. Lunan kanssa käytettiin koiratapahtumahälinä hyväksi ja opeteltiin katsekontaktia sekä sivulla-oloa. Myös kavereille, leikeille ja lätyille riitti aikaa.

Fiilistely lomakuva, Luna laiturilla

Saalistajat

Paluu arkeen koitti viikko sitten, mutta tehtiin vielä viikolla kesäreissu saareen Mänttään. Ystävää etukäteen varoitin, että kaupunkikoirat on aika villejä, kun pääsevät vapaaksi, mutta rauhoittuvat kyllä pian... Se pian oli sitten ensimmäinen tunti, kun mentiin häntä tötteröllä pihamaata ympäri ja järveen. Sen jälkeen pyydystettiin rastasverkkoon jäänyt lintu ja sitä taas raijattiin ympäriinsä... Onneksi luovuttivat saaliin aika pian ja saatiin se melkein kokonaisena kompostiin (mua tunnetusti äklötti aikalailla, mutta onneksi ystävä oli rohkeampi ja uskalsi koskea lintuun ;). Reissusta kotiin tuliaisina oli Luna ripulilla liiasta viinimarjan syönnistä 8) Onneksi se meni parissa päivässä ohi, eikä kauhean montaa mattoa ja lakanaa täytynyt kuurata. Töihin paluu toi senkin tullessaan, että Luna oli pompannut Nemon puolelle turvaportin yli, joten nyt on koirat samalla puolella työpäivien ajan.

Ollaan käyty Lunan kanssa enemmän kahdestaan ulkona niin, että Luna saa tutustua maailmaan ilman Nemoa. Tuntuu, että on heti pehmeämpi, kuuntelee mua, eikä kisko niin kauheasti, eikä ole huutanut toisille koirillekaan! Muutamaa koiruusta Luna on päässyt nuuskuttelemaan ilman ongelmia, hyvä tyttö :)

Kierrätettiin muuten meidän vanha sohva suurempaan koiratalouteen maalle (oli aika kärsinyt Nemon jyrsimisestä ja Lunan pissavahingoista..) ja ostettiin käytettynä väliaikaissohva, joka pitäisi olla helppo pitää puhtaana mikrokuitukankaan ansiosta. Meillä on kyllä varalla siinä vielä viltti istuinosan päällä, jos Luna päättää tehdä temput ;) Osaa tosin jo pidättää koko 8h työpäivän ajan, mutta toisinaan saattaa ruitata sisälle puolen tunnin päästä siitä, kun ollaan käyty ulkona... Ota näistä nyt sitten selvää ;)

Näin paljon kiinnostaa poseeraaminen (Luna lähtikin jo aikaa sitten kuvauspaikalta ;)

Näytelmää ja penturallausta

Hoo tuli että heilahti... Nemon kanssa oltiin Ikaalisten ryhmänäyttelyssä, eikä tulos ollut kummoinen. Olin kuitenkin tyytyväinen, ettei tullut hylsyä, sillä tuomari mittasi kaikki parsonit. Ilmeisesti kolme neljästä oli hieman liian isoja, kun kolme koiraa sai H:n ja yksi ERI:n. Erittäin tyytyväinen olin Nemon käytökseen, liikkui pomppimatta, seisoi pöydällä nätisti ja pönötti paikallaan oikein mallikkaasti! Maija Mäkinen arvioi näin:

Iso maskuliininen uros. Hyvä pää. Hyvät korvat, silmät, purenta. Niukasti kulmautunut. Lyhyt runko. Rintakehä ei spannattavissa. Hyvä luusto. Liikkuu hyvin lyhyin askelin. Köyristää liikkeessä selkää. Miellyttävä käytös. Esiintyy hyvin.

Luna oli samaisella reissulla mukana ja kävi nuuskuttelemassa muita koiria mm. beaglea ja sukulaisteni saksanseisojaa Rokia, jota ei pelännyt yhtään! Yritänkin nyt parantaa tapani ja lenkittää Lunaa useammin yksikseen, jotta pääsee kontaktiin muiden koirien kanssa. Kahta parsonia ulkoiluttaessa ei oikein pysty muita koiria moikkailemaan, sillä veto ja hyppiminen on aikamoista... ;)

Tänään vietettiin Kamunkorven P-pentueen tapaamista kesäisessä kelissä. Paikalla olivat pentueen äiti Tyyne, pennut Luna, Ulpu, Pete ja Remu sekä Remun kaveri parsoni Hertta, lisäksi myös Nemo pääsi leikkeihin mukaan sekä saksanseisoja pentu (11vkoa) Rohmu. Heti aluksi huomattiin, etteivät tytöt, Luna ja Ulpu, tule oikein toimeen keskenään, joten niitä päästettiin poikien kanssa vuoroissa kirmaamaan. Nemo tuli tunnetusti juttuun kaikkien kanssa ja sai rallata koko päivän :) Lunalla oli selvää sielunsympatiaa Peten kanssa, molemmat vauhdikkaita ipanoita eli takaa-ajoa ja painimista riitti. Siinä sivussa kahviteltiin, trimmailtiin, otettiin seisomiskuvia ja kotiin viemisiksi saatiin Peten omistajalta ihania pieniä vinkuleluja, joita voi hyödyntää vaikka näyttelykehässä.

Lunan veli Pete

Possubileet

Tehtiin vähän niin kun extempore reissu NPKH:n majalle agimöllikisoihin. Osallistuttiin "rimattomaan putki luokkaan" ja mölleihin. Eka luokka meni ihan rallauksen puolelle, niin kun vähän aavistelinkin ja sijoitus oli viimeinen. Nemolla oli tosi hauskaa kiipeillä putkien päällä ja moikata henkilökuntaa. Radan jälkeen kaivoin jostain ihmeen kaupalla zenit kehiin ja voitettiin medien mölliluokka (tosin 30 virhepisteellä)! Ainakin kaksi ekaa virhettä oli mun, kun en ehtinyt suoran putken päähän, niin seuraavalta hypyltä mentiin ohi, sitten kolmen U-putken peräkkäis kieputuksessa jotenkin jähmetyin ja Nemo meni kerran väärästä päästä sisään. Viimeiselle hypylle en myöskään ehtinyt mukaan ja Nemo meni suoraan katsomaan reunanauhan rullaa, johon tunki kuononsa sisään, ilmeisesti siksi, jos siellä olisi ollut herkkua :) Olin kyllä aivan ihmeissäni, kun meidän kerrottiin voittaneen.

Ykkönen sai vielä palkinnoksi iki-ihanan röhkivän possun, mitä Nemo rakastaa! 1-vuotis lahjaksi saatu possuhan on edelleen ehjä, muttei enää röhki. No tällä uudella possulla sitten vedettiin aika moista rallia kisapaikan parkkiksella hihnan päässä, johon joku totesi Nemolle, että kannatti tulla! Ukko oli pikkasen ylpeä saalistaan :D Miksi muuten koira piehtaroi lelunsa päällä? Nemo tekee sitä aina possuille, mutten ole huomannut samaa muiden lelujen kanssa. Onko se vaan niin ihana?

Kommentit

Virhe

One fine body…

Hanna ja Mimmi kirjoitti 21.7.2010 klo 19.50
Onnea kovasta möllivoitosta! Mimmi on aina harrastanut tiettyjen lelujen ja luiden päällä kierimistä, kyllä se joku vaistomainen reaktio on, vaikkei raadonhajua leluista turkkiin irtoakaan =)
Toni kirjoitti 21.7.2010 klo 22.58
Voi Nemo! =) Mahtava rallaajaa! Onnitelut vielä!
Se kiehnääminen tosiaan tulee siitä että koira yrittää saada itseensä "saaliin" hajua, ettei elävät saalit huomais saalistajaa. Näin mahikset kasvaa lisäsaaliin saamiseksi. Toisin sanoen, Nemo haluaa että sä viet sen useammin kisoihin saamaan lisää "saalista"!!!!!!!! =)

Emo ja pentu?

Kuinkahan monta kertaa tota on multa kysytty, kun ollaan ulkoiltu koirien kanssa. Eräänä aamuna olin sitten niin tokkurassa, että keskustelu meni näin:

- Onko siinä (N)emo ja pentu?

- (Mitä ihmettä, pitäisikö mun tuntea toi mies, mistä se tietää Nemon) Joo-o on.

- Onkohan se emo vihainen, jos vähän katson tätä pentua...

Pidin sitten Nemon kaukana miehestä, ettei huomaa, että sillä onkin vehkeet :D

Tehtiin pieni kahden yön matka Riikaan ja koirat jäivät omiin hoitopaikkoihinsa. Nemo meni mummulaan, missä oli ollut kiltisti ja päässyt lenkkeilemään Arboretumiin. Sitä oltiin sitten reissun jälkeen niin mummunpoikaa, että sylissä piti vaan tapittaa, eikä meidän syliin ollenkaan ;) Luna pääsi kasvattajan hoiviin mökkielämään ja uimaan. Tyttö oli ollut myös kiltisti, vaikka välillä piti ääntä käyttää eri tilanteissa ja kukkoilla vanhemmalla nartulle, joka onneksi laittoi tytön ruotuun :)