Hoo tuli että heilahti... Nemon kanssa oltiin Ikaalisten ryhmänäyttelyssä, eikä tulos ollut kummoinen. Olin kuitenkin tyytyväinen, ettei tullut hylsyä, sillä tuomari mittasi kaikki parsonit. Ilmeisesti kolme neljästä oli hieman liian isoja, kun kolme koiraa sai H:n ja yksi ERI:n. Erittäin tyytyväinen olin Nemon käytökseen, liikkui pomppimatta, seisoi pöydällä nätisti ja pönötti paikallaan oikein mallikkaasti! Maija Mäkinen arvioi näin:
Iso maskuliininen uros. Hyvä pää. Hyvät korvat, silmät, purenta. Niukasti kulmautunut. Lyhyt runko. Rintakehä ei spannattavissa. Hyvä luusto. Liikkuu hyvin lyhyin askelin. Köyristää liikkeessä selkää. Miellyttävä käytös. Esiintyy hyvin.
Luna oli samaisella reissulla mukana ja kävi nuuskuttelemassa muita koiria mm. beaglea ja sukulaisteni saksanseisojaa Rokia, jota ei pelännyt yhtään! Yritänkin nyt parantaa tapani ja lenkittää Lunaa useammin yksikseen, jotta pääsee kontaktiin muiden koirien kanssa. Kahta parsonia ulkoiluttaessa ei oikein pysty muita koiria moikkailemaan, sillä veto ja hyppiminen on aikamoista... ;)
Tänään vietettiin Kamunkorven P-pentueen tapaamista kesäisessä kelissä. Paikalla olivat pentueen äiti Tyyne, pennut Luna, Ulpu, Pete ja Remu sekä Remun kaveri parsoni Hertta, lisäksi myös Nemo pääsi leikkeihin mukaan sekä saksanseisoja pentu (11vkoa) Rohmu. Heti aluksi huomattiin, etteivät tytöt, Luna ja Ulpu, tule oikein toimeen keskenään, joten niitä päästettiin poikien kanssa vuoroissa kirmaamaan. Nemo tuli tunnetusti juttuun kaikkien kanssa ja sai rallata koko päivän :) Lunalla oli selvää sielunsympatiaa Peten kanssa, molemmat vauhdikkaita ipanoita eli takaa-ajoa ja painimista riitti. Siinä sivussa kahviteltiin, trimmailtiin, otettiin seisomiskuvia ja kotiin viemisiksi saatiin Peten omistajalta ihania pieniä vinkuleluja, joita voi hyödyntää vaikka näyttelykehässä.
1280678919_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Lunan veli Pete