Long story

Toukokuu hurahti silmän räpäyksessä! Nelisen viikkoa oli kalenteri ihan nakutettu, joka ilta jotain menoa ja viikonloput päälle, huh. Olen harjoitellut arjen hallintaa useita vuosia, mutta välillä kuitenkin kaaos yllättää :P

Kuluneen kuukauden koiratapahtumat:

- MH-luonnekuvaus talkoissa Kangasalla. Oli kiva nähdä parsontuttuja, vaihtaa kuulumisia, ottaa aurinkoa, syödä eväitä, katsella erirotuisten koirien suorituksia ja vähän oman rotuistenkin. 

- Lenkkeiltiin Kaupin metsässä Nemon ja Lunan kanssa, vielä silloin tuli lunta...

Luna Kaupin lenkkipoluilla, hetkeä myöhemmin alkoi räntäsade...

- Kunnostettiin Pirkkalan Piskien agilityn A este muutaman vuoden tuumimisen jälkeen. Uudet rimat, maalia ja tartuntahiekkaa pintaan, voi että kun tuli hyvä. Kuinka mahtava fiilis, kun kaupunkilaisetkin osaa oikeita töitä maalaisjärkeä käyttäen ;)

- Nemon kanssa saatiin neljän kerran dobo-kurssi päätökseen. Joka kerta oli super kivaa jumpata kahden! Viimeisen kerran jälkeen olinkin neljä päivää niin juntturassa, että sängystä nouseminen teki tuskaa ;) Piti kääntyä aina kyljelleen, että pääsi ylös, vatsalihakset oli sen verran höllänä. Nemo ei onneksi vaikuttanut yhtään jumiselta koko kurssin aikana.

Tasapainotyyny on tuttu juttu (ja häntä heiluu <3)

Dobo pallon päällä istumassa

Ja seisomassa

Puolipallojen päällä tasapainoilua, helppo juttu tämäkin, vaikka ensikertalainen

- Lunalta poistettiin hammaskivi, röntgenkuvattiin suu ja poistettiin yksi pieni alaetuhammas, joka heilui. Samalla huuhdottiin kyynelkanavat, kun silmät on vuotaneet enemmän. Johtunee erittäin pölyisestä keväästä. Luna oli oma tättähäärä itsensä ja toipui nukutuksesta nopeasti. Toimenpiteen aikana tehtiin piiitkä lenkki poikien kanssa vanhoissa kotimaisemissa Pirkkalassa kiertäen Vähäjärvi ympäri. 

Nugan tekisi mieli uimaan

Tuumaustauko

Nemo lapsuutensa maisemissa

- Lenkkeiltiin Peressä Pirkkalassa Nemon kanssa ja yksi pieni ihminen pääsi myös talutushommiin ja syötteleen pojalle namia.

- Likkojen lenkki päivänä tehtiin 1h + 20min lenkit ennen varsinaista lenkkiä (itselle tuli kävelyä sellainen 3h sille päivälle ;) ja mummu tuli koiria hoitamaan illaksi ja yöksi. Hyvin oli mummu selvinnyt kolmen koiran lenkityksestä samaan aikaan. Kiitos taas!

- Tallilla veljentyttö ratsasti Tahdin ja lenkkeilin pellon reunoja kaikkien kolmen koiran kanssa. Oli ekoja hellepäiviä ja koirat ihan naatteja lyhyemmästäkin ulkoilusta, joten oli haettava varjopaikkaa. Luna käyttäytyi tallimiljöössä nätisti, kun hevoset ei olleet ihan vieressä.

- Tehtiin lenkki Pyynikillä kesäteatterilta minigolfiin päin ja matkalla koirat pääsivät heittämään talviturkit. Oli niin ihana nähdä, kuinka paljon ne nautti <3

Matkalla uimaan

Pyhäjärven rannassa

Uinnin jälkeen ylärinteessä autoa kohti (täältäkö ne punkit tuli, tuskin ihan leveältä lenkkipolulta olisi tullut?)

Pyynikinharju <3

- Lunalla flippaa taas. On tainnut innostua siitä, kun on käyty paljon uusilla huudeilla lenkeillä koko perheen voimin. Täysi vauhti on päällä heti ulko-ovesta astuttua ja yrittää suunnata suoraan autoon... Itse oon tietysti saanut pinnaa venyttää, kun koheltaa koko ajan, eikä usko mitään. Mutta hermo on myös mennyt Nemolla, joka on nyt pari kertaa sanonut kovan sanan tyttöystävälleen ;) Hyvä niin, Nemo onkin ainut, jota se uskoo (Nemolla menee hermo Lunan kanssa noin 1-2krt vuodessa, joten se kyllä silloin tehoaa) ;)

- Nemon kanssa aloitettiin myös rallytokon alkeet. Kurssi tosiaankin lähtee alkeista ja tähtää selvästi kisaamiseen eli hommat tehdään alusta asti oikein. (Me ollaan siellä vaan höntsäämässä). Anyways ekalla kerralla treenattiin perusasentoa koira sivulla, maahan menoa ja tötteröitten pujottelua. Sain hyviä neuvoja hienosäätöön. Jututhan oli Nemolle ihan tuttuja, joten extrana otettiin maahan menossa sitä, että koira on paikallaan ja mä kierrän sen ympäri, vaatii vähän enemmän malttia. Lisäksi käytiin pissalenkillä välissä, leikittiin lelulla ja Nemo kävi kertaalleen boksissakin chillaamassa. Pitkä aika toi tunti, joten hyvä on ottaa taukoja motivaation ylläpitämiseksi. Nemo alkoikin viimeisen puolen tunnin jälkeen kulkemaan nenä maassa ja imuroimaan kentältä nameja... :D

- Toinen rallytoko kerta meni edellistä paremmin, kun paistoi aurinko, niin maltoin viedä Nemoa välillä pois kentältä varjoon ja jäähylle. Tehtiin kolmea erilaista käännöskylttiä, kaksi täysin uutta ja sujui heti mukavasti. Treenailtiin myös ihan lyhyttä pätkää seuraamista ja koin ahaa-elämyksen, että voin pitää namikättä koiran vasemmalla puolen, jolloin tulee lähemmäksi mun jalkaa ja kääntää automaattisesti kroppaa muhun päin. Kuinka yksinkertaista, muttei kukaan muu ope ole koskaan aiemmin sanonut asiasta! Lopuksi vielä kokeiltiin koiraa sivulta eteen istumaan kuono ohjaajaa kohti ja lähti mukavasti sujumaan, myös oikealta puolen, vaikka siinä täytyy omaa palkkakättä vielä hioa ja nopeuttaa. Nämä siis mun omia kriittisiä arvioita ;) (Nemo pääsi myös tunnin ulkopuolella tutustumaan cotton Milliin ja toiseen pieneen x-rotuiseen tyttöön, jolla oli juuri juoksut loppuneet, hieno gentleman, saan olla ylpeä :)

Nemo taitavasti makuulla paikallaan rallytokossa

- Lenkkeiltiin Ylöjärvellä harjulla Mimmin ja Martin sekä Nemon ja Lunan kanssa 1h. Siivet tietty päälle, nam. Nuga sai laatuaikaa kotona iskän kanssa ja olivat pallotelleet pitkin iltaa. Nuga oli silmin nähden iloinen omasta ajasta.

- Koirien nappula on nyt Mustista ja Mirristä Nutrima ja se vatsaystävällinen, näyttää sopivan, eikä Nugaakaan ole enää närästänyt. 

- Nuga siirrettiin työpäivien ajaksi meidän työhuoneeseen, kun mies ei tykkää koiran kaivaitumisesta lakanoihin makuuhuoneessa, eikä varsinkaan sen jälkeen, kun Pyynikin lenkin jälkeen meiltä löytyi kaksi punkkia, toinen käveli mun kämmenellä ja toinen Nugan turkissa. 

- Nuga on ilmeisen onnellinen leluaarteittensa kanssa yläkerrassa. Aamulenkin ja -palan jälkeen kärkkyy alakerran portilla ja kun vihdoin saa luvan mennä ylös, niin täytyy itse sanoa se hyvin hillitysti, ettei Nuga juokse päätä pahkaa portaiden väliin (niinkin on käynyt ainakin kaksi kertaa..). Yksi aamu Nugan lemppari reikäpallo oli alakerrassa jemmassa ja Nuga jo ylhäällä. Huusin pojan portaita alas, törkkäsin pallon suuhun ja mies huusi takaisin yläkertaan! Näin kulki kätevästi pallo oikeaan osoitteeseen ja Nuga oli tyytyväinen ja ylpeä hommastaan :) Tätä noutajan vikaa ei ole ennen ollutkaan meidän parsoneilla, mutta näköjään sekin onnistuu, kun on tarpeeksi mieleinen kannettava! <3

- Koirat käyttäytyvät nykyään mukavasti pihassa, kun sinne pääsee päivittäin, niin ei ole ihan niin ihmeellistä enää ;) Tosin yhtenä sunnuntai aamuna tapahtui seuraavaa:

Minä: 4h unet takana ja ihan kamala nälkä, joten päästänpä koirat nopeasti pissalle, jotta voin syödä, enkä pyörry aamulenkille. Käynpäs katsomassa, ettei pihan ulkopuolella ole koiria (meidän takapihan parkkiksella on pari kertaa viikossa koirakoulu...). Ei näy koiria, mutta naapurit pihassa ja huikkaavat, että lapsi nukkuu vaunuissa. Selvä, ei muuta kun ovi auki ja koirat pihaan...

Pienet syöksyvät suoraan aidalle, Luna kiihtyy nollasta sataan sekunnissa ja alkaa hihkumaan + hyppimään, jotta pääsisi aidan yli ja naapureitten syliin suukottelemaan, jolloin Nuga kiihtyy ja alkaa haukkumaan siihen tyyliin, että mä taidan syödä noi kaikki.

Minä: ryntään pienten niskavilloihin kiinni ja komennan sisälle tai pissalle ja olemaan hiljaa. Kaikki taivaamerkitkin tulee lueteltua :P 

Pikkuisen huomion hakuisena Nemo huomaa tilaisuutensa koittaneen ja alkaa vetää parsonrallia pitkin pihaa, jota Nuga ei kestä sekuntiakaan ja yrittää käydä kimppuun. Vuoroin koirat on sisällä ja ulkona ja juoksevat ihan tuhatta ja sataa. Lopulta saan ulko-oven kiinni ja pojat jää sisälle pörhistelemään, mutta luotan, ettei Nemo tee mitään, joten antaa Nuga röyhistellä. Sitten yritän Lunaa vielä epätoivoisesti pissalle, mutta ottaakin ritolat ja juoksee pihassa aivan villinä niin, ettei anna kiinni, mutten uskalla ensin siirtyä aidalta veks, ettei loikkaa naapurin pihaan (aita on yli metrin ja pudotus toiseen pihaan on jotain 1,5m paikkeilla, mutta ylihän se menee tuossa mielentilassa..). Lisää taivaanmerkkejä. Lopulta on pakko siirtyä ulko-ovelle, jonka avattua Luna ryntää sisään.

Minä: kädet täristen pyörtymispisteessä sisälle ja nolotus aste on jotain 10+ paikkeilla. 

Myöhemmin onneksi selviää, että lapsi ei ole herännyt vainuissa "Eihän se nyt noin pieneen meteliin herää, on tottunut omaan ex-workkiin". Huh! 

Tarinan opetus: päästä koirat yksitellen pihaan tai laita eteiseen hihnaan odottamaan, syö ensin ja katso maailmaa sitten uudestaan ;)

Aurinkoista viikkoa! Onko teille sattunut noloja tilanteita koirien ja muiden ihmisten kanssa? Jos niin, mitä tai mitä viimeisimmäksi? :D

Grilli kuumana ;) Kesän ekat makkarat on nautittu