Luna on seurallisella tuulella ja viettää aikaansa meidän kanssa telkkaria katsellen, niin kauan kun pennut ovat rauhassa hiljaa pentuaituksessaan (saatiin hieno aitaus lainaan, kiitos!). Ilmeisesti aika on käynyt pitkäksi öisinkin, sillä vinkuminen, kiljuminen ja oven ryskääminen alkaa yleensä noin kello 04.00 kieppeillä ja jatkuu aina kellon soittoon noin puolen tunnin, tunnin välein, huoh. Luna varmaan tajusi, että vinkumalla saa huomiota, sillä ekoina öinä nousin heti tikkana ylös pienestäkin vinkaisusta ja vein Lunan viivana pihalle, maha kun oli sekaisin. Nyt kun olen muutamana yönä käynyt katsomassa, miksi vingutaan, niin ei ole ollut mitään hätää, kunhan on kiva nuuskutella ympäri kotia ja heilutella häntää tai vaikka ottaa jotain yöpalaa. Valoa tunnelin päässä on ollut kahtena viimeisimpänä yönä, sillä Luna on lopettanut ryskäämisen, kun olen komentanut olemaan hiljaa (mä kaikista ihmisistä olen alkanut turvautumaan kahviin, jotta pysyy silmät auki töissä.. ;).
Luna ottaa lunkisti
Nemolla meni agitreenit viimeksi mukavasti. Meillä oli ensimmäistä kertaa palkkana erkkarista ostettu agimuna, jonne sisälle saa laittaa namin. Muna siis heitetään koiralle ja koiran olisi tarkoitus hakea se ja tuoda ohjaajalle, joka antaisi sieltä sen namin eli yhdistetty lelu ja nami palkka. Tätä harjoiteltiinkin molempien koirien kanssa etukäteen olkkarin matolla, sillä parson ei ymmärrä tuollaisen noudon päälle, vaan muna tulkitaan tod näk uudeksi aktiovintileluksi, josta pitää saada nami ulos ja näin ollen sitä ei ainakaan anneta ohjaajalle, vaan mielummin jyrsitään se nami sieltä esiin :D Mutta kyllä se idea lähti jakeluun, kun aikansa heiteltiin. Ensin Luna ei meinannut ottaa sitä suuhunsa ollenkaan, vaan tökki ja kieritteli, jos se nami sieltä putoaisi... Tyttö oli kyllä aivan onnessaan, kun tajusi, mikä on homman nimi! Treeneissä Nemo hauskuutti kurssikavereita juoksemalla lelun kanssa kenttää ympäri samalla suorittaen kaikkia lempiesteitään A:ta, putkea ja hyppyjä, eikä kierros jäänyt yhteen vaan teki ainakin kolme ennen kun malttoi tuoda lelun takaisin. Onneksi tuolla aidatulla kentällä voi huoletta juoksennella, kun karkaamisen vaara on pieni.
Isä katselee edelleen portin takaa
Käytiin viikonloppuna agiepiksissä Sastamalassa tutussa paikassa. Mentiin kertaalleen mölliradalle, jossa maltoin käskyttää kontaktit ja palkkasinkin namilla, vaikka siitä virhepisteitä sitten tuli. Avoimelle radalle osallistuttiin kahdelle radalle, jossa ekalla Nemo meni väärään putkeen, minkä sitten toisella kierroksella korjasin juoksemalla toiselta puolelta, mutta virheitä tuli riman pudotuksesta ja keinulta, missä Nemo keksi ensin jarruttaa hyvin ja kun puomi laskeutui hyppäsi kontaktin yli..? Täytyisi varmaan treeneissä harjoitella pitkästä aikaa keinua, sillä tällaista ei ole tapahtunut aiemmin. Sijoituttiin kolmanneksi ja saatiin lelu sekä nameja.
Testattiin muuten yksi ilta Nemon kanssa pyöräilyä ja sehän sujui! Mietin heti alkuunsa, että koiran kanssa voisi kulkea itse pyörällä, koira juosten. Koskaan en kuitenkaan uskaltanut kokeilla sitä, koska Nemo oli niin villi pienenä poikana. Noh, nyt oli oiva tilaisuus ja illan hämärässä kokeiltiin pieni pätkä ja sehän sujui, kun vaan maiskutti Nemolle tietyissä kohdissa, ettei jää merkkailemaan matkalle ;) Tätä voisi ehkä jalostaa tulevana kesänä, vastaan tulevat ihmiset ja koirat on sitten ihan oma lukunsa...
Väsyneet kaksoset
P.S. Uskaltauduin leikkaamaan yhden tassun kynnet molemmilta pennuilta. Hyvin se sujui, mutta tuntui tumpelolta, niin pieniä kynsiä napsia. Kasvattaja sitten leikkasi pentujen kaikki kynnet tosta vaan ja nyt on mukavampi liikkua, kun ei jää koko ajan kiinni peittoihin ja mattoihin. Pennut sai ensimmäisen matolääkkeensä ruutalla suuhun ja se aiheutti pientä pään ravistelua ;)
P.S.2 Meillä on taas ollut hissi rikki ja mulla kramppasi pohkeetkin jo yhtenä päivänä siitä seitsemänteen kerrokseen ravaamisesta... Peukut pystyssä, että muuttopäivänä hissi toimii!
Virhe