28.3.2010

Isomummilassa ja isomummulassa


Pojat viettivät pari päivää laatuaikaa isomummilassa ja mä sain olla ehkä ekaa kertaa lähes kahteen vuoteen yön ihan yksin kotona! Ohjelmassa oli ollut saunomista, telkkarin katselua ja Janne-kissan rapsutusta. Nemo oli aika ihana, kun kotiutuessaan tunki mun syliin, eikä olisi lähtenyt millään pois :)
Kyläiltiin myös isomummulassa, jossa seurana oli ilopilleri saksanseisoja Roki. Pojilla riitti taas vauhtia, mutta ensimmäistä kertaa Nemo esitti pomoa ja murisi isommalle välillä, jos Roki yritti liian innokkaasti iholle. Ihan varmaksi en tiedä, oliko heti alkuun pihassa ollut joku kolari, jonka jälkeen Nemo piti puolensa. Leikkivät kyllä sopuisasti aina kun Nemo halusi, eikä sisällä tullut mitään nokkapokkaa :)
Talvikauden agilityn viimeinen kerta oli tänään. Ensin saatiin harjoitella rataa muutaman kerran ja Nemo meni suht mukavasti. Perinteisesti juoksusuoralla oli ongelmia, kun jäin jälkeen ja Nemo tuli jalkoihin. Sitten, kun kisat alkoi, niin pakko tunnustaa, vähän jännitti ja metsäänhän se meni, zeniä en muistanut yhtään... Ekaa kertaa järjestettiin ikäänkuin oikea kisatilanne ja treenikaverit levittäytyivät ympäri hallia, jolloin Nemoa kiinnosti vaan kaikki ihanat ihmiset... Useiden minuuttien haahuilun jälkeen vein Nemon boksiin miettimään tekosiaan... Onneksi opet antoivat meille vielä uuden mahdollisuuden ja tultiin viidenneksi 15 virhepisteellä! Viimeisellä aidalla kävi vanhanaikainen, kun en enää ohjannut loppuun asti, pidin sitä iisinä biisinä, koska harjoituksissa Nemo oli joka kerta imaissut sen täysillä yli. Onnittelut kaikille, hyvä me! Iso kiitos opettajille pitkästä pinnasta meidän sählääjien kanssa ;)
1269796929_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Treenikavereita

21.3.2010

Voi zen...

Taidan alkaa ottaan zen- rauhoittumisoppeja Hannalta ja Mimmiltä! Tänään ei huumori riittänyt agitreeneissä, kun Nemo hauskuutti itseään juoksemalla hallia ympäri ja murisemalla mun kohdalla... Eka kierros meni vielä jokseenkin, mutta pikaisella uusintakierroksella ei päästy kun yksi este kerrallaan, kunnes ukko hävisi omille teilleen. Laidalta kuului vaan: "Muista zen, zen!", kun mulla alkoi pinna kiristyyn... 
Mistähän se muuten johtuu, että ennenkin meillä on mennyt eka kierros jotenkin ja toinen ei sitten mitenkään? Esimerkiksi möllikisoissa kesällä sai mennä kaksi kertaa saman radan, jossa toisella kierroksella oli tarkoitus parantaa ja meillä kävi just päin vastoin. Viikon päästä on hallikauden viimeinen kerta ja opet meinasi pitää ykkösluokan tasoiset kisat kurssilaisten kesken ja ottaa vielä aikaakin. Saas nähdä, mitä siitä tulee ;D

Kommentit

    Hanna kirjoitti 22.3.2010 klo 09.23
    Heh, kyllä on mullakin zenit kaukana, kun Mimmi sekoilee reeneissä =) Mistäs noiden karvaisten kavereiden ajatuksenkulkua aina ymmärtää... Mimmin kanssa nyt on aina sellaista vuoristorataa, välillä menee loistavasti, välillä ihan penkin alle :-)
    Janne kirjoitti 22.3.2010 klo 10.29
    Eka rata mennee sen takia paremmin että koira ei ole vielä niin suurilla kierroksilla ja se pystyy hallitsemaan itsensä paremmin... eli se zen koskee myös koiraa ;). Ainakin meillä Artun kanssa nousee kierrokset ekalla radalla ja toinen veto on jo paljon haasteellisempi hallita kun koiralla on menohalut svääreissä.. (lähdöt varsinkin) jotenkin se koira pitäis saada hallitsemaan omia tunteitaan... ja ohjaajan myös, koska se vaikuttaa koiraan... zen... zen... ;). Pitänee ottaa sellaisia harjotuksia että tehdään ensin täysillä ja sitten heti perään harjoitellaan riittävällä namipalkalla jotain tosi helppoa ja rauhallista, jotta koira pysyy touchissa kaikissa tilanteissa...
    Anna ja Nemo kirjoitti 22.3.2010 klo 11.43
    Hanna, kiitos tuesta, olin eilen illalla kyllä ihan maani myynyt.. ;) Kai tohon on vaan totuttava, että välillä pyöritään pohja mudissa ja välillä menee ihan kivasti, koskaan ei voi tietää etukäteen... Mimmi meni hienosti eilenkin!

    Janne, noinhan se tosiaan taitaa mennä. Jotenkin oon ajatellut, ettei Nemo tarvi zeniä, kun ei hauku, mutta toi juoksentelu ympäriinsä taitaa olla sitten sitä Nemon sekoilua, johon olis zenit tarpeen :D 

Tyttöjä, tyttöjä

Viikonlopun alkajaisiksi Nemo sai Nyyti tytön lenkkiseuraksi Pirkkalaan. Taisivat muistaa toisensa, kun Nyytin ei tarvinnut poikaa komentaa, mitä nyt vähän, kun Nemo tölväisi suoraan toisen takapuoleen.. ;) Aika isoja nuo meidän pikkaraiset jo on, kun lenkkeilivät sujuvasti eteenpäin, eikä tarvinnut yrittää leikkiä välissä montaakaan kertaa.

 1269178316_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Nyyti

Pikkutyttöjä oltiin taas sylittelemässä ja on ne vaan niin ihania (ja vauhdikkaita) kaikki, pojatkin. Vielä 12 yötä h-hetkeen! Tytölle on ostettu jo roosanvärinen pentupanta :) Lisää shoppailuja tein Tampereen näyttelystä, kevytmetallihäkin ja ohennussakset.
1269178399_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Remu, Pipsa, Pete, Peppi ja Pirkkis

Kommentit

    Heidi, GT, Mitzi kirjoitti 24.3.2010 klo 20.39
    Kyllä pennun odottaminen aina tuntuu niin kivalta!! Me saatiin Gini vuosi sitten pääsiäisenä, hyvin on odotus vielä mielessä :)

    Kukas noista tytöistä teille tulee?
    Anna ja Nemo kirjoitti 27.3.2010 klo 18.57
    Äkkiä se aika menee, Gini ja Siiri on jo vuoden ikäisiä! Tiistaina selviää tuleeko Pipsa vai Peppi meille :)
    Elmeri ja Siiri kirjoitti 27.3.2010 klo 21.39
    OOOOOIIIIHH!!!
    Me ollaan niin onnellisia Nemon puolesta! Haluis olla kärpäsenä katossa näkemässä kun Nemolla irtoo varmaan häntä kun se heiluu niin paljon kun saa ihka oman kaverin!!
    Itelläkin iskee tässä hauvavauvakuume kun pentuja syntyy nyt kaikille! Ehkä meillekkin, joskus sitten... 

15.3.2010

Mahtavia uutisia!

Mahtavia uutisia: Peatdigger Quinlan - This dog is CLEAR of PRIMARY LENS LUXATION! Ehdin jo pelätä pahinta, kun tuntuu, että noitten silmien kanssa voi olla yhtä sun toista.
1268686852_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Nemo tietää, mikä on kodin paras paikka, divaanisohvan nurkkaus
Tänään innostuin jatkaan parin viikon takaista trimmausprojektia, mikä ei vieläkään tullut täysin valmiiksi. Nyt sain viimeisteltyä kyljet, jalat, lavat, kaulan ja hännän. Seuraavan kerran, kun on fiilistä saa melkein aloittaa alusta eli ottaa pisimmät karvat pois selästä ja päästä.
Treeneissä on ollut tasaista puurtamista... TOKOssa keskittyminen oli hieman vaikeaa, kun oli ihania tyttöjen hajuja ympärillä. Uutena juttuna harjoiteltiin kaukokäskyjä eli istu-maahan-istu ja istu-seiso-istu. Vähän niissä on vielä tekemistä ;) Kotona ollaan treenailtu nyt paikallaan seisomista namipalkalla. Agilityssä oli taas tehokkaat treenit Villen johdolla ja saatiin mukavia pätkiä pitkällä radalla. Ville totesi, että Nemolta sujuu jo takaaleikkaus mukavasti, mutta sitä kannattaa toki vielä vahvistaa.
Tein muuten kivoja kirpparilöytöjä, Hurtan sadetakin 5e:lla ja uudet kaulapannat (ruskea ja punainen) 2,50e/kpl. Takki oli ollut kerran länsiylämaanterrierin päällä, mutta lahkeet oli liian pitkät ja jääneet tassujen alle, joten kävelystä ei ollut tullut mitään. Nemo nyt ei oikein sadetakkia tarvi, mutta ajattelin, että jos ei tule meille käyttöön, niin varmaan jollekin muulle kelpaa. Eikä sitä tiedä, vaikka Nemon pikkusisko ei suostuisi lähtemään sateella ulos ilman takkia. Pentueen äiti ei ainakaan diggaa vesikeleistä ;) Siitä puheen ollen, lauantaina pääsee taas pentuja katsomaan <3
1268686648_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Sadetakki testissä (ennen trimmausta)

Kommentit

    Riitta kirjoitti 15.3.2010 klo 23.57
    Hieno tulos testistä!!
    Katja kirjoitti 16.3.2010 klo 08.39
    Olipa hyvä, että tekin saitte puhtaat paperit!
    Janne kirjoitti 16.3.2010 klo 10.21
    Mahtava uutinen, hienoa hienoa :)!
    Hanna kirjoitti 16.3.2010 klo 11.02
    Hieno PLL-testiuutinen, onnea! Täytyy vielä tässä kommentoida, että Nemo meni tosi hienosti ne takaaleikkaukset ja muuten Villen vaikeaa rataa!
    äiskä kirjoitti 16.3.2010 klo 18.04
    Heino juttu, että Nemo sai puhtaan paperit!
    Anna ja Nemo kirjoitti 17.3.2010 klo 16.00
    Kiitoksia :)

    Hanna, samaa voin sanoa teistä, eka rata meni Mimmin kanssa kun vettä vaan! Nemo meni pätkiä hyvin, mutta meinasi tylsistyä, kun ohjaaja tunaroi jotain toistamiseen... Siinäkin Villellä oli pelisilmää ja päästi meidät radalla eteenpäin, ettei suotta Nemon ote herpaannu ;)
    Johanna kirjoitti 18.3.2010 klo 16.34
    Moi! Terveisiä Japanista, olen työmatkalla täällä, olen nyt ollut melkein viikko aikaa (pääsen kotiin huomenna, jee...). Ikävöin Xavia (ja myös Frankia) ihan uskomattomasti, ollaan keskusteltu puhelimella. Mutta miehet pärjää ihan hyvin itse kotona Suomessa kyllä, luulen kyllä että minä ikävöin heidät enemmän kuin ne minua. :)Tosi kiva kuulla että Nemo sai puhtaat paperit. Ihan ihanaa kuulla. Olen myös päättänyt että menen nyt Xavin kanssa testeihin, kannattaa varmasti mennä muutama kerta. Kiva kuulla että teillä menee hyvin agilityssä ja tokossa.
    Ollaan yhteydessä. Terveisin, Johanna
    Anna ja Nemo kirjoitti 21.3.2010 klo 21.40
    Johanna, voin kuvitella, että siellä maailmalla tulee ikävä kotiin, kun yksin hotellihuoneessa iltoja istuu :/ Onneksi olet jo Suomessa ja poikien luona :) Tsemppiä silmätarkastukseen! Oletteko muuten menossa tänä vuonna Vaasan näyttelyyn? 

13.3.2010

Hauvakuumetta

1268466859_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Pipsa

1268468673_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Letkassa
1268467224_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Sisko ja sen veli

1268466968_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Kaikki yhdessä
1268467131_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Tämä mies yritti toppuutella pentuasiassa :D
1268468732_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Peppi
1268467034_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Poseerausta
Nemo saa pikkusiskon Kamunkorven kennelistä. Hauvakuumen kanssa piti sinnitellä kesään 2010, mutta onhan tää kevät jo aika lähellä ;) Pääsiäisen tienoilla tyttönen tulee uuteen kotiin, joten tarvii alkaa varmaan pikku hiljaa katselemaan vaaleanpunaisia varusteita :P (lue: nyt niitä saa mennä hakeen, jippii!)

Kommentit

    Katja kirjoitti 13.3.2010 klo 15.24
    On ne vaan ihania. :) Onnea palleroisesta!
    Hanna kirjoitti 13.3.2010 klo 17.34
    Onnea pikkuparsonneidistä!
    Jonna kirjoitti 13.3.2010 klo 18.25
    Onko Pipsa se joka tulee teille?
    Anna ja Nemo kirjoitti 13.3.2010 klo 20.19
    Kiitos kiitos :) Pipsa on mun suosikki!
    Johanna kirjoitti 15.3.2010 klo 08.36
    Moi! Onneksi olkoon Nemolle ja teille kaikille uudesta pikkusiskosta. Kiva kun Nemo saa kaverin. :) Hän varmasti ilahtuu siitä. Mukavaa keväänjatkoa. Terveisin Johanna & Xavi
    Anna ja Nemo kirjoitti 15.3.2010 klo 23.30
    Johanna, kiitos. Näin kuvittelisin, että Nemo riemastuu uudesta tulokkaasta :) Mukavaa kevättä teidän poppoolle! 

2.3.2010

Eskarilainen, again


Nemo eskarilainen yllätti positiivisesti uuden TOKO kurssin ekalla tunnilla! Vanhat opit olivat vielä muistissa ja uusiakin opittiin. Treenailtiin seuraamista pujotellen muita koirakkoja, seuraamisen jälkeen perusasentoon jäämistä, liikkeestä seisomaan jäämistä, käännöksiä oikealle ja vasemmalle, maahan menoa ja paikallaan istumista. Nemo tykkäsi kauheasti ja keskittyi tehtäviin hyvin. Toki aluksi piti remmissä kiskoa, kun näki kaikki ihanat uudet kurssikaverit, äijäpainotteista sakkia, vain yksi tyttö, borderterrieri. Saatiin kehuja ja lisäksi hyviä vinkkejä. Nemo oli kuulemma välillä epäilevän näköinen, että tätäköhän toi ohjaaja tarkoitti? Kotiläksyksi saatiin paikallaan seisomista namipalkalla, myöhemmin koiran pitäisi seistä paikallaan, vaikka ohjaaja kävelee esim. koiraa ympäri. Tää oli meille ihan uusi juttu ja luulen, että siitä on apua myös näyttelykehään.
Nemolla on nyt kevyt olo, sillä suurin osa karvoista lähti eilen illalla, yksi biojätepussillinen! Vielä on loppusilausta vailla, mutta suurin kerros on nypitty. Oon tainnut jotenkin harjaantua hommaan, sillä aikaa kului vaan 1,5h entisen 6-8h sijaan... Nemo kyllä seisoi nätisti ja välillä pötkötteli sylissä.
1267560086_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Ergonominen työasento..
1267560225_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Ai niin, viime agitreeneissä oli huippukivaa, kun Ville oli tullut meitä koutsaamaan! Mentiin 18 esteen rataa, jossa riitti tekemistä. Nemo haki esteitä jo mukavasti. Suurin oivallus oli oman vauhdin hidastaminen ja kiihdyttäminen koiran vauhtiin sovittaen, mikä lähti onnistumaan muutaman toiston jälkeen. Rataa ei tosin loppuun asti päästy, mutta saatiin hyvää intensiivistreeniä! Lopuksi sai liidata Villen koiraa Kleniä, mikä kulki kun unelma. Huippu tunne, kun pääsi puhtaasti radan alusta loppuun :)
LL-testissä käytiin kans viikonloppuna, noin kahden viikon kuluttua odotetaan tuloksia saapuvaksi.
Seppo muuten vei Nemoa taas yksi päivä koirapuistoon ja kyselin sitten puhelimessa, ettei kai ole mitään kauhean isoa koiraa leikkikaverina (jäänyt itselle vähän kammoa, kun muutama isompi olisi halunnut Nemoa puistossa riepotella..). Mies vastaa vaan tyynesti, ettei tuo mikään iso ole ja sitten selviää, että kyseessä on leonberginkoira! Juu ihan pieni puudeli ;D Pääasia, ettei mitään sattunut ja koirilla oli ollut kivaa, vaikea vaan kuvitella, kuinka tuollaiset leikkii keskenään.