Luna rakas (FI KVA-L Kamunkorven Peppi-Lotta) 7.2.2010-5.12.2023 💖
"Pehmeät tassut painavat syvät jäljet sydämeen,
eivätkä katoa sieltä koskaan."
- Maaret Kallio
Kuukausi sitten alkaneet haimatulehdus vaivat palasivat maanantaina ja tuli aika. Luna sai lähteä reippaana ja rauhallisesti omalääkäri Sailalla Oiva Eläinklinikalla. Kiitos Lunan erinomaisesta hoidosta ja sydämellisistä kohtaamisista!
Olo on surullinen, mutta rauhallinen ja lämmin tytön puolesta 💖
Marraskuu on jo voiton puolella ja joulukuu häämöttää! Joko olet alkanut miettimään tai valmistelemaan joulujuttuja? Täällä on perinteisesti kuhina käynyt lokakuusta alkaen, mutta silloin ei vielä viitsi hihkua asiasta, ettei kanssaihmiset hermostu 😅
Olen vähän jopa aikaistanut omia perinteitäni ja nyt jo kuunnellut joulumusiikkia tehdessäni lahjoja, katsonut joululeffoja/sarjoja, laittanut kausivalot, pieniä jouluasetelmia sekä tonttuoven, juonut glögiä ja nautiskellut pipareita sekä joulutorttuja. Niin ja käynyt pienellä joululahjaostos kierroksella. Auttaa jaksamaan pimeää aikaa ja kun joulun pyhät menee aina nopeasti, niin ihanaa, kun saa fiilistellä etukäteen rauhassa 💖
Koirien kanssa on ulkoiltu ahkeraan, kun kelit on olleet kohdillaan. Nemo jaksaa painaa pitkää lenkkiä ja on ihan riemuissaan viileydestä sekä lumesta. Nuuskuttelee, tutkii ja loikkii lenkeillä! Lunalla sama, että nuuskuttaa koko lenkin tarkasti joka paikan, mutta kääntyisi mielellään joka risteyksestä kotiin päin. Varsinkin nyt, kun viikonlopun on ollut noin -14 pakkasta.
Lunan kanssa oltiin etätöissä mummulassa ja tyttö nautti. Kaupungissa riittää haisteltavaa, kuunneltavaa ja katseltavaa. Olen koko lapsuuteni asunut Tammelassa, mutta nykyään sitä hämmästyy, kun menee sisältä ulos, niin yhdessä risteyksessä voi samaan aikaan olla 20 ihmistä 😀 Meillä Raholassa ei koko lenkin aikana näy välttämättä ketään. Luna siis oli tohkeissaan lenkeillä (autolta mummulaan, ruokkiksella happihyppelyä Aaltosen puistossa, mummulasta autolle) ja kurkki ikkunoissa kuullessaan ääniä ulkoa. Uni maittoikin sitten mukavasti kotona, vaikka malttoi kyllä ottaa pieniä päikkäreitä kerällä mummulan sohvalla.
Arkeen on tuonut hieman haastetta Lunan ruokailuväli, kun saa nappulaa nyt 3-4h välein eli kun olen toimistolla, niin jos mies on kotona, niin hänen pitää antaa ruoka 2x päivän aikana esim. kun olen antanut aamupalan klo 7, niin työpäivän aikana saa vielä klo 11 ja 15. Jos ei ole kotona, niin mun pitää käydä sitten ruokkimassa Lunaa välissä, mikä onnistuu ruokkiksella hyvin, mutta muissa väleissä täytyy sitten kellokortilla leimata itsensä omalle ajalle. Yritin yhdellä viikolla vähän helpompaa rytmiä ja venyttää ruokailuvälin 5h, niin Lunaa närästi sen jälkeen pari päivää. Tuolla ruokavälillä on tyytyväisen oloinen, eikä ala närästää.
Miehen syli onkin tätä nykyä Lunan lempipaikka. Kun mies istuu sohvalle, niin Luna syöksyy kainaloon tai suoraan syliin. On aina hakeutunut siihen lähelle, mutta nyt tosiaan ryntää ja mun vieruspaikka ei ollenkaan yhtä hyvä 😁
Mulla oli yksi pidempi viikonloppu, kun maanantai oli vapaa ja teki kyllä hyvää. Heti huomasi, että vapaapäivät otti rennommin, kun tiesi, että siellä on vielä se yksi extrapäivä. Koirien kanssa tuli lenkkeiltyä pidemmällä kaavalla, Nemolle älypeliä, sillä välin, kun Luna söi ties monettako päivän pientä nappulasatsia ja tuli leikattua koirien kynnet, pestyä pyyhkeitä, ruokakuppeja yms. pientä.
Viime lauantaina lähdin hoitamaan muutamaa kauppa asiaa ja otinkin extempore koirat mukaan autoon. Pakkasta oli reippaasti, mutta takit niskaan ja tehtiin samalla lenkki kiertäen Pirkkalan Vähäjärvi (2,2km). Vastaantulijoita ei ollut juurikaan ja oli kiva taas fiilistellä molempien koirien lapsuusmaisemissa. Sama järvi kierrettiin monesti ihan aamulenkkinä Nemon kanssa ja poika sai juosta vapaana ihan pikku pojasta asti, kun niitä vastaantulijoita ei juuri ollut aikaisin aamusta, ei varsinkaan kovalla pakkasella. Muutama tuttu koira saattoi tulla vastaan, mikä oli hyvää luoksetulo harjoitusta ja Nemohan on niissä ainut olla haka. Samaisella järven jäällä harjoiteltiin myös kahden lelun taktiikkaa eli heiteltiin lelua ja kun toi sen mulle, niin toinen lelu lensi. Oppi nopeasti homman juonen 💖
Nykyään jätän koiria kotiin asioiden hoidon ajaksi, kun Luna on niin kiihkeänä pysähdyksissä ja haluaisi aina mukaan, niin on helpompi lähteä ilman, varsinkin, jos on enemmän stoppeja tiedossa. (Parkkihallissa kyllä odottavat nätisti, kun se on aina ollut selkeä, että silloin ei pääsee ulos, eikä tapahdu mitään ihmeellistä). Tämä reissu sujui kuitenkin ilman hihkumisia lenkin ansiosta ja kun pysähdyksiä oli vaan muutama, eikä ne kestänyt kauaa. Olipa kiva palata kotiin väsyneiden koirien kanssa. Muutenhan tilanne olisi jälleen ollut se, että itse väsyneenä kotiin ja koirat innoissaan juoksemassa ja huutamassa, että jes tulit ja nyt me päästään pihalle, saadaan sirkushuveja ja ruokaa 😆
Mukavaa uutta viikkoa ja joulukuun odotusta!
Niin siinä sitten kävi, että niistä kauden ensimmäisistä pikkujouluista tuli flunssa, korona. Koko viikko on mennyt hyvin rauhallisissa merkeissä kotosalla. Kolme päivää koirat pääsivät vaan pihaan tarpeilleen, olo oli sen verran kurja, kun kuumekin nousi korkealle. Onneksi on isohko piha ja erilaisia älypelejä. Luna sai lisäksi touhuta tennispallon kanssa parina päivänä ja Nemo samaan aikaan etsiä nameja.
Oli kyllä ihanaa, kun sitten vihdoin jaksoi lenkille. Teki hyvää hissukseen ulkoilu aurinkoisessa kelissä ja hymy nousi huulille, kun näki koirien innon lenkkipoluilla. Piikahaassa ja kauppareissun yhteydessä ollaan myös nyt lenkkeilty, kivaa vaihtelua ja väsyttää erilailla, kun kotipoluilla meno. Nemo kirmailee taas, kun pikkupoika kelien viilennyttyä ja Luna käyttää ahkerasi nenäänsä pupun papanoita etsien.
Nemolla oli pieni läheltä piti -tilanne, kun lähdettiin Piikahaasta kotia kohti, niin ensimmäisessä kaarteessa horjahti häkissä niin, että etutassu jäi kiinni häkin luukun alareunaan. Alkoi nykiä sitä irti ja lopulta jo vinkui hiljaa, varmaankin sen takia, kun oli jumissa. Mä tietysti pysäytin auton, rauhoitin koiraa, juoksin auton ympäri ja avasin luukun, jolloin tassu irtosi heti, eikä vaikuta kipeältä. Taidettiin selvitä säikähdyksellä!
Reissun jälkeen vaihdoin samantien autoon Atlas40 muoviboxin, missä vastaava riski on huomattavasti pienempi ja kun boxi on itsessään pienempi, niin Nemo todennäköisesti malttaa nopeammin mennä istumaan tai makaamaan, eikä hoipertele liukkaalla ja kaltevalla alustalla seisten.
Jokunen viikko takaperin Nemo oli häkissä ikäänkuin jumissa, kun olivat siellä Lunan kanssa yhdessä ja pysäytin auton, niin pojalle tuli kauhea kiire nousta ylös, muttei päässyt, kun Luna oli edessä/päällä. Silloinkin riensin vauhdilla avaamaan luukkua, jotta Luna pääsee ulos, jolloin Nemo mahtuu paremmin nousemaan. Sen jälkeen olen kuljettanut Lunaa valjaissa + turvavöissä, vaikka molemmat aina haluaisivat sinne boxiin, kun se on turvapaikka.
Pieniä jekkuja täällä on ollut ilmassa... Luna on yllätetty useamman kerran sohvapöydältä nuuskuttelemassa murusia. Molemmat koirat on yhdessä ja erikseen murtautuneet keittiöstä olohuoneen puolelle siis, kun yhtenä iltana pidettiin leffailtaa ja naposteltiin olohuoneessa, niin ei aikaakaan, kun Luna käveli keittiön oviaukossa olevan häkin ja seinän välistä muina naisina herkkuiltaan mukaan 😂 Viime yönä Nemo oli kans tullut olkkarin puolelle ja heräsin 05 pintaan rapisteluun, lisäksi Luna rähähteli pojalle olkkarin puolella ilmeisesti siksi, ettei halunnut sitä samaan petiin kanssaan. Nemo tuskin oli menossa Lunan kainaloon, muttei näe kunnolla pimeässä, niin kuvitteli varmaan punkan olevan tyhjä. Tänään taas koirat olivat mun kanssa olohuoneessa, kunnes pujahtivat häkin ohi keittiöön, missä mies teki ruokaa, ensin Luna ja sitten Nemo perässä. Terrieri menee sinne, minne haluaa. Este on vaan hidaste 😆
Tuntuuko teillä kellojen siirto? Meillä ainakin koirat vaatii ruokaa jo tuntia aiemmin ja olipas siellä pimeää, kun käytiin extralenkillä Nemon kanssa klo 17.30.
Vuosihuollot on onnellisesti takana niin mulla, kun koirillakin. Tai oikeastaan mulla vaatii vielä yhden hammaslääkärikäynnin 😜
Nemon hampaat puhdistettiin plakista ja hammaskivestä sekä kuvattiin viikko sitten. Samalla poistettiin yksi huono hammas, jossa oli 8mm ientasku. Nyt vaan ahkerasti puhdistetaan Hexarinse suuvedellä pari kertaa päivässä ja itse asiassa pesen jo Nemon hampaita muilta osin, kun hampaanpoistokohdasta. Tavallisesti hammashoidon jälkeen ei heti pestä, mutta Nemolla alkaa suu tuoksumaan jo muutamassa päivässä, niin ollaan saatu lupa harjailla varovasti.
Nemon suu näytti muuten päälle päin paljon siistimmältä, kun aiemmin, mutta hammaskiveä oli kuitenkin melko runsaasti. Eläinlääkäri Unna juuri puhuikin, että koiran hampaat voi olla päälle päin vitivalkoiset, mutta röntgenkuvat sitten paljastaa, että suussa onkin tulehdusta ja ientaskuja. Nemosta ainakin aina huomaa olemuksesta, kun tulehdus on poissa, niin kirmaa vielä vähän vauhdikkaammin ja huolettomammin 🙏
Samalla reissulla eläinlääkäri Saila vielä ultrasi molempien maksan ja sapen, kun maksa-arvot olivat hieman koholla edellisestä koholla olosta. Ei kuitenkaan mitään hälyyttäviä lukemia ja Lunalla vähän korkeammat, kun Nemolla. Lunalla näytti kaikki kuitenkin hyvältä, seurataan. Nemollakin näytti hyvältä, mutta sapessa oli pehmeää sakkaa ja niin ollen kokeillaan sakkaa liuottavaa lääkettä Ursocholia. Mitään oiretta Nemolla ei ole päällepäin, mutta ilmeisesti lääke auttaa, ettei sakka muutu kiinteäksi, mikä on huonompi asia.
Olen kyllä erittäin tyytyväinen taas Oiva Eläinklinikan hoitoon aina eläinlääkäreistä jokaiseen hoitajaan. Niin timanttinen porukka 💖 Maalaisjärjellä varustettu ja käytännön läheinen ote. Koirat niin rakastaa joka kerta lääkärille menoa, kun vastassa on iloinen tiimi, sekä huomiot ja herkut on taattu. Tälläkin kertaa onnistui tuo ultraus muutaman päivän varoajalla suun hoidon kanssa samassa.
Luna sai viime viikonloppuna laatuaikaa, kun pääsi mummulaan perättäisinä päivinä ihan itsekseen. Nemo jäi sillä välin kotiin ottamaan iisisti ja tuntui nukkuneenkin sikeästi, mikä teki varmasti hyvää rauhoituksen jälkeen (ei meinaan malttanut paljon lepäillä toimenpidepäivänä, oli aika raskas kekkuloidessaan koko illan, vaikka itse toimenpiteeseen nukahti tosi nopeasti, mutta virkosi sitten myös vielä nopeammin!). Käytiin siis Lunan kanssa mummulassa kahvilla ja lisäksi vauhdikkaat kaupunkilenkit tuli autolta-mummulaan-autolle. Keskustan tuntumassa on välillä hieman hankala löytää sitä parkkia... Seuraavana päivänä Luna lähti taas kylään muuten vaan mummun toiveesta, mun suunnatessa tallille hevosta hoitamaan. Tyttö oli viihtynyt hyvin ja touhunnut pitkin poikin, varsinkin mummun laittaessa ruokaa 😉 Oli parasta päästä valmiiseen pöytään suoraan tallilta nälkäisenä!
Tällä viikolla vaati pientä kikkailua, kun mulla oli kaksi peräkkäistä toimistopäivää ja menoa heti töiden jälkeen, joten suuntasin aina ruokkiksella kotiin (työmatka vaan kilsa) ja lenkitin koirat + annoin jo puolikkaan iltapalan, niin malttoivat odottaa tavallista myöhempään, kun pääsivät pidemmälle lenkille. Ekana iltana vein molemmat erikseen, jolloin tulee itselle enemmän liikuntaa. Tokana iltana olin vielä hieman myöhemmin kotona, joten ajeltiin taas Piikahakaan, missä pääsee kivasti kulkemaan kahden koiran kanssa. Tosin siellä kävi niin, että kun olin laittamassa autoa parkkiin, niin auton ympärillä oli yhteensä 5 koiraa joka suunnassa ja 1 pentukin vapaana nurmikolla. Ajeltiin suosista vähän kauemmaksi ja kun sieltä lähdettiin Piikahakaa kohti, niin ei näkynyt enää koiria, päästiin rauhassa etenemään.
Loppuviikko onkin etäpäiviä, joten käyn lähes joka päivä Lunan kanssa reippaan 0,5h metsälenkin ruokkiksella. Tekee niin hyvää molemmille ja tyttö nukkuu onnellisena työpäivän loppuun, jolloin Nemokin on rauhallisempi. Parasta, kun pääsee päivännäöllä ulos, aurinkokin on paistellut. Eikä sitten töiden jälkeen tarvi enää lähteä Lunan kanssa koirien sesonkiaikaan ulos. Nemon kanssa ollaan toki käyty, kun ei suostu pihaan tekeen tarpeita, välillä ei edes pissaa. Pojan kanssa toki helppoa, kun tykkää kaikista koirista.
Nykyään lenkit on omaan makuun sopivammat, kun Nemolle riittää 20-30min ja Lunalle 30-60min ulkoilut. Vuosi pari takaperin se oli joka päivä molempien päästävä ainakin 60min lenkille lyhyempien lenkkien lisäksi, joten silloin ei vuorokauden tunnit riittäneet lenkittämään niitä erikseen. Tulee erilainen side koiraan, kun voidaan ulkoilla kahden rennosti 💕 Nemon kanssa pysähdellen ja nuuskutellen, Lunan kanssa sitten täysillä eteenpäin ja välillä hetkisen pysähtyä hyvän hajun kohdalla.
Joko teillä on tullut lunta? Tampereella tuli eilen ensilumi, mikä suli pian pois ja tänään tuli lisää aamusta, mutta on sekin päivän kuluessa sulanut lähes kokonaan.
Ensimmäiset pikkujoulutkin on jo huomenna! Onko teillä tiedossa juhlia?
Syksyn väriloisto on saapunut! Vielä viime viikolla oli vähänlaisesti väriä puissa, mutta niin vaan tänäkin vuonna saadaan ihastella luonnon monia värejä. Tällä viikolla on myös tarvinnut ensimmäistä kertaa toppatakkia ja koirille on viritetty valot kaulapantaan aamu- ja iltalenkeille.
Meillä oli taannoin kotikulmilla irtokoira tilanne, missä ei käynyt onneksi kuinkaan (koira saatiin kiinni ennen, kun oli meidän kohdalla), mutta se taas säikäytti niin, että olen lenkittänyt koirat erikseen kotoa lähteissä. Ollaan lisäksi ajeltu Piikahakaan ja Tesomajärvelle laatuaikalenkeille, missä pääsee mukavasti kahden koiran kanssa niin, että näkee kaukaa vastaantulevat. Kotikulmille on tullut lisää koiria ja tuntuu, että joka toisesta pihasta niitä ampaisee, mutta suurimmassa osassa jäävät aidan sisäpuolelle katsomaan.
Mun etäpäivinä on tehty lenkkiä myös ruokatunnin aikaan, milloin pääsee Lunan kanssa etenemään mukavasti pitkin pururataa ja metsäpolkuja, kun ei ole juurikaan muita lenkkeilijöitä. Välillä on käyty myös Nemon kanssa päiväaikaan ylimääräisellä lenkillä, jos alkaa kyselemään tekemistä aamusta ennen klo 9, vaikka on juuri ollut aamulenkillä ja saanut aamupalan :D
Koirat tuli madotettua Axilurilla ja Nemo sai siitä viikon päästä kennelyskärokotteen, Lunalla se olikin voimassa. Otettiin myös kontrolliverikokeet Nemolta laajemmin, jotta on turvallista rauhoittaa hampaiden puhdistukseen ja Lunalta maksa-arvot. Tytöltä myös tarkastettiin sydän ultralla, näytti edelleen lievää, arvoasteikolla 1. Nyt odotetaan ja toivotaan hyviä verikoetuloksia.
Nemolla on taas vauhti päällä lenkeillä! Aamuisin on ollut vaan pari astetta lämmintä, niin poika kirmaa täysillä flexin päässä. Energistä syksyn jatkoa siis kaikille! Itse en ole aina ihan yhtä energinen, kun koirat, jotka herättelee noin 90% aamuista... Ei tää kuitenkaan ihan pikkulapsiarkea ole, kun saan monesti nukuttua 7-7,5h, tarve kyllä mulla ainakin tunnin enemmän. Nyt ei ole tullut uni illastakaan aiemmin, kun on sen verran monta mukavaa syysprojektia menossa (mm. makramekurssi ystävän kanssa, vaatekirppispöytä, pikkujouluja suunnitteilla yms). <3
