Pörrönallet

Käytiin lähimetsässä napsimassa muutamat kuvat reilu viikko sitten, kun oli vielä kunnon pakkaspäivä ja paljon lunta. Tuli aikas ihania vai mitä?

Aurinkoista viikonloppua! Meillä alkaa nyt pieni talviloma <3

Aktiivista arkea senioreiden kanssa

Lunan synttäreiden jälkeen ei olekaan tullut päivitettyä kuulumisia, vaikka kaikenlaista on tapahtunut:

- Lunan synttäripäivä meni tytön lempipuuhissa eli namitemppuja yhdessä, sylittelyä ja suukottelua sekä tennipallon kanssa peuhaamista. Tyttö on päässyt nyt myös enemmän saunaan, kun mies on innostunut ottamaan mukaan jälkilöylyihin aina hetkeksi aikaa (kiulu täytyy ottaa vaan kokonaan saunasta pois, kun tyttö uisi vaan siellä)

- Luna kävi maksa-arvojen verikoekontrollissa ja tilanne oli pysynyt samana eli kaksi arvoa normaaleja ja kaksi hieman koholla. Jatkettiin siis Britin gastroruoalla ja Epato -tabletilla, joka tukee maksan toimintaa

- Samassa tarkastuksessa eläinlääkäri huomasi Lunalla sydämen lievän sivuäänen, mikä katsottiin vielä ultralla ja oli erittäin lievä sekä kuulemma tyypillinen tän ikäisellä koiralla. Syytä huoleen ei siis nyt ole varattiin hammaskivenpuhdistusaika maaliskuulle

- Kummityttöni Miisa parson täytti 2 vuotta, aika kiitää!

- Tehtiin ystävänpäivänä lenkki Ylöjärvellä Martin ja Miisan kanssa. Räntää tuli vaakatasossa, mutta reippaasti kulkivat kaikki porukalla ja teki hyvää tyttöjen pulina, joka jatkui perinteisesti siipien merkeissä

- Oltiin päiväreissussa miehen sukulaisissa ja koirat jäi kotiin, jonne saatiin veljentyttö Jonna poikakaverinsa kanssa koiravahtiin koko päiväksi. Koirilla oli ollut kivaa rapsutuksissa

- Nemo kävi fyssarilla ja suurimmat jumit olivat vihdoin hellittäneet, joten voidaan siirtyä taas 2kk käsittelyväliin. Tällaisen lausunnon antoi Marle käynnistä: 

"Nyt kelit vähän vaikuttanut lenkkeilyyn mutta muuten normaalisti mennyt pidempääkin lenkkiä. Saanut tänään kipulääkkeen ennen fysioterapiaa. Paremmin rentoutuu tänään; antaa käsitellä selän ja takaosan hyvin. Istuinkyhmyjen alue ja sisäreiden yläosa kiristää mutta vastaa käsittelyyn. Oikealla pitkät selkälihakset kireämmät; selkäkalvo värisee alkuun herkästi. Pirteä ja namit kelpaa."

- Päästiin Nemon kanssa kisamaiseen kehätreeniin Tamskille. Ope Tiinalta oli saanut toivoa ihan mieleisensä treenin ja me tehtiin omalla ajallamme niin, että ensin esitettiin meidän ohjelma musiikkiin kisanomaisesti kehään sisään ja ulos menoineen, jonka jälkeen mietittiin ja kokeiltiin pieniä muutoksia ohjelmaan. Oli jälleen superkivaa samanhenkisessä seurassa!

- Hassusti kyllä taas huomasi, miten ns. kisatilanne alkaa mua jännittämään ja sanalliset käskyt jää hieman puolitiehen, ei siis ihme, jos Nemo seisoo ja mietiskelee, mitä pitäisi tehdä. Lisäksi huomasin, että kisamoodissa ihan jäsenet tärisi siellä kehässä :D Suoritus ei omasta mielestä mennyt mitenkään putkeen, mutta saatiin kuitenkin positiivista palautetta mm. yhteistyöstä ja iloisesta Nemosta, vanha opekin oli paikalla ja kehui, että oltiin menty paljon syksystä eteenpäin. Oltiinhan me toki treenattu olohuoneen matolla ahkerasti, eikä kuitenkaan oltu koskaan aiemmin menty ohjelmaa kokonaisuudessaan, pelkästää niitä palasia, koska Nemo tylsistyy liian pitkään hinkkaamiseen 

- Kyläiltiin muuten vaan yhtenä iltana mummulassa ja lenkkeiltiin Tammelan puistoalueilla. Koirat on aina niin mielissään/vauhdissa, kun pääsee kylään

- Käytiin miehen kanssa nappaamassa kuvia koirista meidän lähimetsässä vielä ennen, kun oli luvattu plussakelejä. Kunhan ne saadaan muokattua, niin laitan näytille.

- Lunan närästys on ollut nyt hallinnassa, kun annan ruoan 3-4 krt päivässä ja yötä vasten isompi satsi. Lorautan myös vettä nappuloiden sekaan, niin tulee nestettäkin tarpeeksi, kun Luna ei ole kovin hyvä juomaan. Vesi auttaa myös siihen, että ruokaa ei tule niin nopeasti ahmittua 

- Tytön närästykseen auttaa myös se, että suostuu lenkille päivittäin. Silloin, kun huomaa, että närästää, niin yleensä lenkki auttaa ja sen päälle maistuu ruoka, pienet annokset pitää mahan tyytyväisenä

- Ollaan otettu älypelejä, nuolualustoja, namitemppuja ja kontaktitreeniä kotona viikottain, varsinkin silloin, kun kelit näyttää karmeilta ja lenkit on lyhyempiä

- Nemo on hauskuuttanut vastaantulijoita lenkeillä iloisella hännänheiluttelulla, kirmaamisella ja hyppelyllä. "Ei kyllä näytä melkein 14-vuotiaalta, kun on noin energinen" <3

- Tänään sai mennä aamulenkin auringonpaisteessa! Eilisen plussakelin jälkeen tää rapsakka pakkasaamu tosin teki sen, että tiet oli kovia ja sattui selvästi tassuihin. Tiet kun on aurattu sellaiselle terävälle kuviolle, jotta siellä pysyisi pystyssä. Käveltiinkin mahdollisimman paljon metsäpolkuja pitkin, tassuja säästellen. 

Mukavaa talvilomaa niille, jotka saa nyt levätä suosituimpaan aikaan! Me lomaillaan viikolla 10.

Hyvää ystävänpäivää just sulle

Hyvää ystävänpäivää just sulle! Nemo ja Luna lähettää pusuja, jokainen suukotettava on tervetullut <3

Meillä on päivän teemaan sopivaa ohjelmaa illaksi, kun mennään parsonkaverilenkille Hannan, Martin ja Miisan kanssa. Viettäkäähän kiva päivä, maanantaista huolimatta ;)

Hyvää syntymäpäivää rakas

Kuva: Jemina Photography / Jemina Ahtola

Lunalle paljon onnea ja suukkoja 12-vuotispäivänä! <3 Piti hetken räpytellä silmiä, kun merkkasin paperikalenteriini tytön syntymäpäivää, että tosiaan jo niin monta vuotta. Tässä taas viikon sisään molempia koiria luultiin junioreiksi, kun aamulenkillä oli täysi vauhti ja touhotus päällä. Parasta, kun pääsi ohikulkijan vuolaisiin rapsutuksiin ja melkein syliin. 

Lunan lempipuuhia on mm.

- mummulaan meno

- sukulaisilta täysi huomio sylissä suukotellen

- tennispallon kanssa peuhaaminen, syöttelee sitä taitavasti kuonollaan, jotta toinen voi sitten lähettää pallon tytön kiinniotettavaksi

- uiminen

- saunominen

- autoon meno, koska on aina valmiina seikkailuun

- juustoviipaleet

- peiton alla nukkuminen

- syliin käpertyminen

- karvapedit

- hurmaavat tuoksut ulkona

- älypelit

- kontaktitreenit

- lasten suukottelu

- oravien ja lintujen tarkkailu ikkunasta

Hyvää syntymäpäivää rakas <3 Sisaruksille myös onnittelurapsuja!

Hassut tavat koirien vuoksi

Mitä hassuja tapoja teillä on koirien vuoksi? Tai osaako niitä edes ajatella, kun ei muista elämää ennen koiria. 

Saatiin mummu meille yökylään

Mulle tulee tällaisia mieleen:

1.) Aamulla herätessä ei kannata nousta vessaan, jos aikoo vielä sen jälkeen saada unesta kiinni eli on yritettävä vaan nukahtaa uudelleen kupla otsassa. Koirat meinaan pomppaa tikkana ylös ja aloittavat rapistelun lattialla/vinkumisen, kun kuulevat mun heräävän, eivätkä 90% kerroista enää mene takaisin nukkumaan (Nemo)

2.) Kotoa lähteissä ei parane enää palata, vaikka jotain olisikin jäänyt sisälle. Muuten alkaa kova juoksu ja haukkuminen, sillä koirat osoittavat mieltään uusintalähdöstä (Nemo ja Luna)

Testatiin lenkki kotoa Tesomajärvi ympäri n. 1h 10min

Lunta riittää

3.) Autolla parkkeeratessa koirat on otettava ekana ulos tai alkaa kauhea mielenosoitus haukkuminen, koska halutaan tietty pelipaikalla katsomaan, missä ollaan. Jos pääsevät esim. 10min ulos, niin jäävät sen jälkeen nätisti autoon (Luna)

4.) Luonto-ohjelmien ja piirrettyjen katsomista vältetään, koska koirat loikkaa nenä kiinni telkkariin komentamaan kavereita tai pitävät varoitushaukkua (Luna ja Nuga)

Luna odottaa aamulla mummua alakertaan <3

Koko ajan kyljessä, rapsutuksissa ja suukotuksissa, tasapuolisesti

Nemo nauttii "älä mummu liiku mihinkään"

5.) Ylipäätään joka päivä kokonaisuudessaan ajatellaan koirien kannalta, kuinka hommat sujuu helpoiten. Heti aamusta kannattaa väsyttää koirat ja itse lähteä hoitamaan asioita, jos tarve on, koska iltaa kohti alkaa kierrokset nousta ja jos tulisi joku extempore meno, niin se ei oikein onnistu, jos koirilla on virtaa 100% ja pidempi lenkki tekemättä (Kaikki)

Näitä on varmaan vaikka millä mitalla, mutta nämä tuli ekana mieleen. Onko teillä samoja? Olisi kiva kuulla, onko teillä hullunkurisia tapoja arjessa? :D

Saatiin pappakin extempore kylään ja Nemo oli ihan liekeissä, myös lenkillä kirmasi koko ajan papan viereen katsomaan, onko tää totta, että pappakin mukana! Molemmat koirat sai lähes koko vierailun ajan sohvalla samaan aikaan rapsutuksia papalta :D

Sarjahurmaaja

Leppoisaa lauantaita! Mitä tekemistä olette keksineet sulkuaikaan?

Täällä fiilikset vaihtelee, välillä todellakin tylsistyttää kotona kökkiminen 24/7 ja se, kun mitään ei voi oikein suunnitella, noh, oikeastaan koko vuoteen. Mutta välillä homman unohtaa ja keskittyy vaan omiin puuhiin. Mulla on tällä hetkellä tällaista ajanvietettä kotona:

- Lukemisena kutkuttava dekkari

- Isoäidinneliöiden virkkaus jämälangoista, suunnitteilla pastillisävyinen torkkupeitto

- Netflix sarjat ja leffat

- Ristikot (joo, joo, tiedetään, mummojen puuhaa, mutta ne koukuttaa :D)

Lisäksi tekisi mieli leipoa jotain pitkästä aikaa ja mieltä piristi, kun pääsin tällä viikolla mukaan etäjumppaan. Ulkoilu, luistelu, eväsretki, kirjasto, kaverilenkit, puhelut ystävien kanssa ja koirien temput on myös hyviä vaihtoehtoja + tietty siivous, kaappien järjestely ja lumityöt ;)

Sarjahurmaaja <3

Nemo hurmasi jälleen yhden naapuruston tytön, kun tänä aamuna satuttiin samalle metsäreitille 2,5-vuotiaan vilkkaan Vappu parsonin kanssa. Nemolla ja tytöllä synkkasi heti, samanlainen vauhti päällä, eivätkä millään olisi jatkaneet matkaa omiin suuntiinsa. Ehdittiinkin siinä hetki höpötteleen Vapun omistajan kanssa ja tyttö oli kuulemma alkuun 9kk:n ikäisenä kodinvaihtajana ollut niin rauhallinen ja kiltti, että omistaja oli jo miettinyt, onko tämä parson ollenkaan (niin osuvasti sanottu!) Oli kuitenkin sopeutunut uuteen kotiin hyvin ja tällä hetkellä vauhtia on vähän liikaakin :D Heillä oli ollut myös parsonuros, joka oli elänyt 14-vuotiaaksi. Omistaja ei meinannut uskoa, että Nemokin jo 13,5-vuotias, meidän elohiiri!

Luna bongailee omassa pihassa lintuja

Huomasin, että Nemo olisi 6 viikon sairasloman (varpaan murtuma) jälkeen kiertänyt aina vaan samaa pientä lenkkiä, eikä illan pimetessä olisi halunnut lähteä sen kauemmaksi. Asiaa hankaloitti vielä se, että kulmasta, josta olisi pitänyt jatkaa pidemmälle lapset laski pulkalla kovaa ja kerran 2 isoa koiraa oli metsän siimeksessä ilmeisesti meitä väistämässä, mutta pistivät veret seisauttavan huudon päälle, kun oltiin noin 10m päässä. Lähdettiin siitä sitten kiiren vilkkaa taas kotiin päin, kun tilanne näytti siltä, että koirat eivät ole hallinnassa.

Tuntui, että Nemo lenkkeili hieman paremmin, kun Luna saatiin mukaan ulos. Veikkaan, että poika ei näe kovin hyvin ja siksi pimeän tullen ei-niin-tutut lenkkipolut jännittää. Selvästikään Nemo ei tunne täällä uudessa paikassa, mistä risteyksestä pääsee kotiin. Toki oman taloyhtiön pihan tunnistaa, mutta jos tullaan jostain omakotitalojen välistä, niin ei valitse suorinta reittiä kotiin. Myöskin täydessä auringonpaisteessa huomaa, että Nemo pysähtyy esim. kaukana olevan lumikasan eteen ja tuumailee hetken. Näin silmälääkäri sanoikin, että auringossa näkökyky on huonompi, kuulemma kotona lampun valossa näkee parhaiten.

Harvinaista herkkua saada Luna mukaan aamulenkille

Rapsakka pakkanen

Ei juuri muita kulkijoita

Nyt kuitenkin Nemolle on tullut lenkit tutuiksi, kun latujen takia on täytynyt keksiä uudet suunnat, mitä on sitten toistettu useamman kerran viikossa. Poika nautiskelee etenkin vanhoilla kotihuudeilla noin kilsan päässä lenkkeilystä ja vetää aina edellisen kodin pihassa sisälle päin, hyvin hanakasti. Hassu! Luna tekee kyllä ihan samaa, hyvin muistavat. 

Joinain päivinä, kun lenkit on ollut hieman lyhyemmät (lumimyrskyn ja mun rokotusoireiden takia), niin koirilla on ollut totisesti vauhtia sisätiloissa. Ovat saaneet sitten juosta omassa pihassa, laskin jopa Lunankin "vapaaksi" niin, että viipotti hangella hihna perässä, jotta saan sen nopeammin kiinni, jos esim. naapurin koira lähtee juuri samaan aikaan lenkille. Menoa rauhoitti myös kyläily mummulassa, mun työpaikalla käynti, kontaktitreenit ja älypelit. Tunnin lenkit pitää myös suurimmat hepulit aisoissa. Nemo onkin näyttänyt kaikenmaailman loikkia mm. olkkarin matolla, tänään viimeksi hyppi ilmassa 180 asteen käännöksiä suu hymyssä, apua ja sitten toisaalta, kun tuollaisen olisi joskus saanut vaikkapa koiratanssiesitykseen opetettua! :D

Selfieaika rillit huurussa

Luna söi Hill'sin nappulaa viikon ja tuntui, että kutina lisääntyi, niin vaihdettiin sitten heti vaan Britin gastrointensialiin, jossa silakkaa ja keltaista hernettä. Onneksi oli tällainen riisitön vaihtoehto! Nappula tuntuu maistuvan ihan hyvin, aamuisin syö yleensä vähän hitaammin, liekö yön jälkeen tyhjän mahan närästystä, mutta päivällä ja iltapäivällä ahmii ruokansa. Anaalirauhasvaivaa ei ole ollut tällä nappulalla ja kutina on vähentynyt, mutta närästystä tosiaan vähän. Tää on sinänsä hassua, että Lunalla toimii maha aina hyvin, oli ruoka mikä hyvänsä. Nemolla ja Nugalla on ollut enemmän siinä vaihtelua.

Koirien oma polku kolattu

Luna vapaana ;)

Nemo kävi jälleen fyssarilla käsiteltävänä ja selän jumit aukesi hyvin! Helpotus, ettei etutassun varpaan murtumasta jäänyt kovin pitkäksi aikaa jumia kroppaan. Olin antanut sovitusti fyssaripäivän aamuna pojalle särkylääkkeen, jotta käsittely olisi hieman helpompaa ja siitä olisi parempi hyöty. Sekin varmaan vaikutti, sillä poika saatiin vetreäksi, lukuunottamatta takareisiä ns. hyppylihaksia, jotka on taas jumissa, samaan tapaan, kun agilityaikoina. Käydäänkin nyt tiheämmin käsittelyssä. 

Meillä oli muuten luksusta noin kuukauden verran, kun koirat nukkui aamuisin niin pitkään, kun mekin! Kuvittelin jo, että tämä on nykyinen normi, mutta liekö vaan vuoden pimeimmän ajan ohimenevä vaihe. Nyt on taas parisen viikkoa ollut aamulla rapinaa alakerrassa, tänään ensimmäisen kerran klo 6.15... Se on jokseenkin raskasta herkkäuniselle ja en voi esim. nousta aamusta vessaan tai sen jälkeen ei nuku enää kukaan. Täytyy vaan kupla otsassa yrittää saada uudestaan unesta kiinni :D

Voikaa hyvin!

P.S. Voisi vähän useammin päivittää blogia, niin ei tulisi näin pitkiä tarinoita. 

Vuoden vaihteesta selvitty

Heipparallaa, mitä kuuluu vuoden alkuun? Kuinka selvisitte vuoden vaihteen paukkeesta eläinten kanssa? Kysyin Instagram tarinassa, pelkääkö teillä eläimet pauketta ja noin 58% vastasi kyllä. 

Pirkkalan Vähäjärvellä auringonnousun aikaan

Meillä Luna otti lunkisti, sitä ei raketit säväytä. Tyttö nukkui koko illan tyynesti pedissään. Nemokin oli koko illan rauhassa! Selvästi kuitenkin halusi olla koko ajan mun lähellä, paitsi kun tuli hetkittäin kuuma. Kertaalleen heräsi mun jaloista ja oli ihan pöllämystyneen näköinen, mitä tapahtuu, oli joitain minuutteja pää pystyssä, kunnes otti paremman asennon ja nukahti uudelleen. Uudessa kodissa pauke kuului melko kaukaa, tässä ei ole koulun kenttiä tms. lähellä. Aikoinaan Härmälässä tuntui, kun raketteja olisi lähetetty omalta kotiovelta, silloin Luna ja Nuga kävi etuovella haukkumassa, kuulosti siltä, kun joku hakkaisi nyrkeillä ovea tai potkisi sitä... 

Olin niin hyvillä mielin, kun poika ei mennyt paniikkiin, läähättänyt tai kaivautunut huonekalujen alle. Silti tuo 31.12.-1.1. on melkein ne vuoden kurjimmat päivät, kun on lukittuna kotiin ja seuraavana aamuna yleensä ihan krapulainen olo (vaikkei ole juonut mitään!), kun nukkumiset on sitä sun tätä. Pitkän sisällä olon jälkeen koirien on päästävä aikaisin ulos ja kuitenkaan nukkumaan ei pääse ajoissa, koska telkkaria/musiikkia on luukutettava vähintään 00.30 asti.

Tehtiin lenkki Lunan verikokeen jälkeen lempparimaisemissa

Luna kävi kohonneiden maksa-arvojen takia uusinta verikokeessa ja lääkäri ultrasi samalla maksan ja sapen. Molemmat näytti siisteiltä ja maksa oli itse asiassa pieni, mikä on hyvä asia. Kaksi maksa-arvoa oli hieman noussut vielä edellisestä (lukemat jotain 50/100, kun maksasairauksissa ne huitelee 1000) ja lääkäri epäili, että arvojen nousu johtuu suolistosta (Lunalla närästystä ja anaalirauhasvaivaa). Lunalle kokeillaan nyt Hill'sin vatsaystävällistä nappulaa. Siinä tosin on riisiä ja kanaa, mitä luulen, että allergisoi, mutta lähes kaikissa noissa gastrointensial ruoissa on viljoja... Lisäksi Luna saa nyt kuukauden ajan maksaa suojaavaa lisäravinnetta Epatoa. Uusi verikoe otetaan taas 4-6 viikon kuluttua. Luna on oma itsensä ja kun pakkanen laski, niin on muutamana päivänä halunnut lenkille riehumaan :D Se olikin kummallista, kun Nemon kanssa kahden lenkeistä ihan nautti hissukseen. Nemon pieni rasvapatti tsekattiin samalla ja toinen vielä pienempi löytyi nivusesta. Ne vaikutti harmittomilta, mutta jos kasvaa, niin ne poistetaan ja tutkitaan. 

Ekaa kertaa tänä talvena jäällä

Tällä kertaa somesta oli ihana huomata, että melko moni oli samoilla linjoilla, kun minäkin: jokaisessa vuodessa on aina jotain hyvää ja jotain huonoa. Eikä vuoden vaihde välttämättä edes ole mikään uuden alku, kalenterivuosi on kun ympyrä, jossa ei ole alkua, eikä loppua. Siitä huolimatta voisin pienen vuosikoosteen tehdä vähän niin kun päiväkirjamerkintänä, jota on sitten kiva lueskella myöhemmin:

Tammikuu 2021

- Lomailtiin miehen kanssa vuokramökillä, missä epäonneksi oli hiiripesue kovaa pakkasta paossa

- Loman negatiivista fiilistä siivitti myös kasvattini huono kotitilanne ja siitä aiheutuneet lukuisat viestit/puhelut. Lopulta menetimme lähes 7-vuotiaan kasvattini ymmärtämättömien ihmisten takia

- Käytiin pakohuonepelissä ja syömässä ystävien kanssa, teki hyvää joku normaali pitkän tauon jälkeen

Helmikuu

- Ystävä vei mut viettämään ystävänpäivää Luomajärven Hevoskievarille mm. rekiajelun, hemmotteluhoitojen ja hyvän ruoan merkeissä (40v lahja edelliseltä syksyltä)

- Työkaverini, rakas ystäväni, vaihtoi työpaikkaa, mikä oli iso lovi sosiaalisen elämään, ei enää päivittäistä tyttöjen pulinaa ja maailman parannusta (onneksi ollaan nähty muissa merkeissä pitkin vuotta)

Maaliskuu

- Lomailtiin Lapinniemessä mummun kanssa ja pieni irtiotto teki tosi hyvää. Pitkät pakkaslenkit porukalla, ruoanlaitto, päiväsauna, poreamme ja uutuuskirja oli just se, mitä kaivattiin

- Käytiin ilmajoogan alkeiskurssilla (40v lahja edelliseltä syksyltä)

Huhtikuu

- Päästiin suositulle Hoopersin lajikokeilutunnille Nemon kanssa. Oli ihan nähdä koiraihmisiä ja päästä juttelemaan samanhenkisessä seurassa. Nemo tietysti syttyi yhdessä tekemisestä!

- Menettiin äkillisesti sukulainen

Toukokuu

- Käytiin asuntonäytöissä ja meidän uusi koti löytyi, siitä alkoihin pitkä 3kk:n odotus, jotta päästiin saman katon alle miehen kanssa

- Osallistuttiin Nemon kanssa koiratanssin videokisoihin

- Vietettiin tyttöjen aikaa pakohuoneen ja hyvän ruoan merkeissä Hämeenlinnassa yön yli hotellissa

Kesäkuu

- Kilisteltiin tyttöjen kesäiltaa Ylöjärvellä

- Käytiin miehen kanssa Ähtärissä katsomassa pandoja, poikettiin Tuurissa ja yövyttiin Seinäjoella

- Grillailtiin kavereiden luona

Kauniita pakkaspäiviä

Heinäkuu

- Lomailtiin sukulaisten kesken Vaasassa

- Vietettiin pienimuotoisesti ystävän 40v juhlia kranssikurssin merkeissä

- Lomailtiin miehen kanssa hellekelillä mm. Yyterissä, Hämeenlinnassa, uimarannoilla, piknikillä ja pyöräilemällä 

Elokuu

- Mökkeiltiin Himoksella ja päästiin nauttimaan joka ilta ulkoporeammeesta

- Oltiin evakossa mummulassa yksi viikko koirien kanssa

- Muutettiin uuteen kotiin, jossa koirilla isompi piha, kun koskaan aiemmin

Syyskuu

- Saatiin lapsuudenystävä viikonloppu kylään, kokeiltiin virtuaalitodellisuutta pelaillen

- Koiratanssikurssi alkoi Nemon kanssa

- Lomailtiin miehen kanssa Sammal vuokramökillä, hyvityksenä tammikuisesta mökin hiiriprobleemasta

Lokakuu

- Lenkkeiltiin ja kahviteltiin kasvattieni kanssa Vantaalla

- Kyläiltiin mun veljen luona Orivedellä Lunan kanssa

Marraskuu

- Järkättiin firman pikkujoulut ja tanssittiin jalat rakoille, oli niin kivaa!

- Vietettiin miehen kanssa yksi yö hotellissa Turussa ja nähtiin lapsuudenystävän perhettä paljuillen, ravintolan ja drinkkien merkeissä, Turun joulutorillekin päästiin tunnelmoimaan

Joulukuu

- Pidettiin tyttöjen iltaa ravintolassa ja konsertissa

- Vietettiin joululomaa kaikessa rauhassa nautiskellen

Sellainen se, iloineen ja suruineen. Huomaan kaipaavani arkeen enemmän sosiaalista elämää ja tavallisia kohtaamisia ihmisten kanssa. Toivottelen kaikille somesta bongattua:

Olkoon uusi vuosi täynnä tavallista hyvää ja jokaisen omannäköistä elämää ilman paineita jostain suuremmasta ja ihmeellisemmästä. 

Eikö olekin ihanasti sanottu? Itselle on aina ollut tärkeimpiä ne arjen pienet asiat ja kohtaamiset ihmisten kanssa. Pääsen aika pienellä tiloihin, jossa ymmärtää, mistä tästä elämässä on kyse <3 Ihmisten välinen vuorovaikutus ja vielä syvempänä tunteena ihmisen & eläimen välinen vuorovaikutus, ne on niitä elämän parhaita hetkiä.

Nemo uuden vuoden aattona jaloissa <3