Vauhtia ja vaaratilanteita todella

Vilkkaalla kaulapanta ekaa kertaa

"Tänne kämppään ei ole muilla asiaa"

Pennuilla vauhti kasvaa päivä päivältä, täällä on todellista vauhtia ja vaaratilanteita! ;) Samaan aikaan, kun siivoan vaikka pissoja olohuoneen nurkasta, niin joku roikkuu lahkeessani, toinen verhoissa ja kolmas kokeilee hampaillaan sähköjohtoja. Onneksi on tuo pikkuruinen piha, jossa pennut saavat toteuttaa itseään juoksemalla, painimalla, kaivelemalla ja nakertamalla.

"Kuka sä oot?"

"Nää kaupunkilaiset on mielenkiintoisia"

Todellista pentujen ja isompienkin koirien juhlaa koettiin viime viikonloppuna maalla Karhella, kun vapaaksi pääsi meidän pennut (6), Kamunkorven kasvattajan pennut (5), saksanseisoja Rohmu ja useampi aikuinen parson + liuta lapsia ja aikuisia. Siinä oli vilskettä! Hauskaa oli nähdä kahden eri pentueen pennut samaan aikaan, vaikka Kamunkorven I-pentue on vaan kolme päivää meidän Bond-pentuetta nuorempia, niin kooltaan ne olivat paljon pienempiä ja sirompia. Miten niin meillä on hyvin syöneitä... :D Tänään punnitsin pentujen lähtöpainot (huomenna kaksi ensimmäistä poikaa pääsee omiin koteihin):

Väritön 2,1kg

Mäyrä 1,7kg

Tyttö 1,9kg

Vilkas 1,8kg

Musta 2,3kg

Yllätys 2,1kg

Musta on jännästi hujahtanut muista ohi ja Mäyrä taas tällä hetkellä pienin. Mäyrä on kyllä niin vilkas kaveri, että kuluttaa varmasti kaiken, eikä aina malta syödäkään, jos mielessä on leikit. Tyttö oli ensimmäiset viikot kaikista isoin, mutta niin se vaan tasoittuu.

Samankokoinen solmu

Riemu ja Krista viihdyttää lapsosia

Pennut kävivät myös eläinlääkärin tarkastuksessa ja sirutuksessa. Kaikki pennut olivat rohkeana Unnan käsittelyssä ja kukaan ei huomannut sirun laittoa, vaan keskittyivät tyytyväisinä jauhelihan mutusteluun. Erityismaininta saatiin siitä, että kaikilla oli hyvänmallinen, tarpeeksi leveä, alaleuka. Tyypillistä on, että pentueessa on yhdellä tai useammalla liian kapea, mikä voi aiheuttaa vääränlaista purentaa. Pennut todettiin tarkastuksessa terveiksi, lukuunottamatta Mäyrän häntämutkaa ja Musta toista kivestä, joka ei ainakaan vielä ollut laskeutunut. Muistelen tunteneeni sen kyllä aiemmin, joten toivotaan, että se sieltä asettuu. 

Reinon kans

Rompe tutustuu pieniin

"Jaa kaupungista oot tullut tänne maalle"

Toista jännittää ja toinen mielistelee

Suuri kuono

Ylimääräistä eläinlääkärikäyntiä tarvittiin Tytön kanssa viime viikolla, kun oli tarkoitus päästää omia aikuisia koiria pentujen kanssa telmimään, mutta ennen kun koirat pääsivät vapaaksi, niin meidän nuorimmainen Nuga innostuksissaan häntä heiluen nappasi Tyttöä kielestä portin läpi ja kielestä lähti pala. Onneksi Tyttö ei ollut millänsäkään ja tilanteesta selvittiin viikon antibioottikuurilla. Kieli parani parissa päivässä, mutta se puuttuva pala ei siihen enää kasva. 

Menossa jonnekin

Siellä olikin vettä

Meidän isot koirat kävivät pulikoimassa järvessä hellepäivinä. Edelleen kolmen niin eri uimatapaisen koiran pitäminen hihnoissa on hieman hankalaa, mutta nyt löysin venerannasta sellaisen kohdan, jossa Nemon saa jätettyä kytkettynä rantaveteen, Nugan laiturin nokkaan ja sitten voikin keskittyä Lunaan, joka ui kiihkeästi niin pitkälle, kun flexissä pääsee. Koirat ovat olleet perinteisesti taas tallitouhuissa mukana ja eilen tehtiin agilityä Nemon kanssa. 

Omalla pihalla tarkkaavaisena

Ja nakerrellaan

Nyt kiinnitettiin erilailla huomiota siihen Nemon omaan höntsäilyyn radalla ja niinhän siinä kävi, että joka kerta, kun radalla tuli takkua, niin Nemo katosi haistelemaan tai ilokaarroksia tekemään. Tuotti hieman tuskaa saada se joka kerta takaisin (ja kuunnella samaan aikaan ohjeita) ja taas jatkossa pitäisikin aina muistaa palkata koira, kun sattuu se moka, mikä kuulostaa vähän nurinkuriselta, mutta näin saa motivaation pidettyä yllä. Radan alkupätkä sujui hyvin, mutta lopun juoksusuoraa ei saatu kertaakaan puhtaasti läpi ja treenaaminen loppuikin seinään, kun treenikaveri huikkasi, että Nemo pitää hyppyjen jälkeen oikeata tassua ilmassa, damn. Tassussa ei näy mitään, eikä ihmeemmin sitä arasta painettaessa, tasaisella liikkuu puhtaasti, mutta metsän siimeksessä epätasaisessa maastossa tuntui sitä välillä lepuuttelevan. Nyt täytyy taas seurata tilannetta, 1,5 viikon päästä olisi kisat. 

Tyttö, kettu ja fillari

Tyttö <3

6. viikkokatsaus

Kaikki sammummaisillaan olkkariin

Vilkas haastaa Mäyrää leikkimään

Vilkas ja kruunu

Väritön (nalle <3)

Tyttö pahanteossa ;)

Mäyrä messissä

Väritön tsekkaa naapurin lepertelyjä

Pennut tahtoo syliin

Yllätys nukkuu videokamerateline tyynynään

Musta nukahti ensimmäisenä

Unessa keskellä pihaa

* Pennut on syöneet nappulan seassa raejuustoa ja tonnikalaa

* Liikkumisen tarve on selvästi suurempi, pennut on päässeet päivittäin ulos ja lisäksi pentuhuoneeseen sekä alakertaan juoksemaan

* Kynnet on leikattu

* Pennut on tottuneet kaikenlaisiin ääniin pihalla ja sisällä on tarkoituksella imuroitu, mopattu, pyöritetty astianpesukonetta, kolisteltu kaapin ovia ja pudotettu pöntön kansia

* Yllätykseksi keltainen tennispallo on ollut jännä ja kiinnostava, mutta voi sitä riemua, kun on uskaltanut koskea palloon, sen perässä on kirmattu

* Pennut kokeilevat hampaillaan ihan kaikkea mm. varpaita, sormia, johtoja, verhoja, listoja

* Pennut on nähneet portin takaa meidän kaikkia aikuisia koiria

* Ansku on lähtenyt omaan kotiinsa ja ollut tutuista ympyröistä kovin ilahtunut

* Ansku on myös käynyt kylässä kotitutumisensa jälkeen ja vähän innostunut leikkimään pentujen kanssa pihassa
* Pennut on sirutettu ja eläinlääkäri tarkastanut
* Boksissa on matkustettu joka päivä alakertaan ja sinne pennut on välillä hakeutuneet, kun tulee uni
* Autolla on myös ajettu 15min matka eläinlääkärille, pientä vikinää oli aluksi, mutta se loppui ja takaisin päin tulivat hiljaa
* Pentuja on käynyt katsomassa perheet Vantaalta, Helsingistä ja Ylöjärveltä, mummu ja Anskun porukka
* Pennut painaa nyt noin 1,5kg
* Tytöllekin taitaa olla sopiva oma koti
* Pennut on edelleen maailman suloisimpia, mutta samalla aika vauhdikkaita riiviöitä porukalla sisätiloissa :)

Pennut pihassa

Pennut ulkoilivat ensimmäisen kerran viime perjantaina pilvisessä ja vähän sateisessa kelissä. Kaksi pojista (Yllätys ja Väritön) jäivät alkuunsa kököttämään pyykkikoriin, jossa pennut kannettiin ulos, mutta lähtivät hetken päästä kirmaamaan muiden mukana. Kaikki teki hienosti tarpeensa pihaan ja koko piha tuli tutkittua päästä päähän.

Sen jälkeen pennut on olleetkin joka päivä pihassa ja vauhti kasvaa päivä päivältä. Ensin terassilta juostessa nurmikolle meni pentu sun toinen nurin, mutta nyt jo loikka sujuu varmoin tassuin. Painia ja pärinää riittää, kenkiä kannetaan suussa ja kaikki oksia sekä juuria jyrsitään. Muutama koristekivikin on käynyt suussa... Kaikki pennut tulee vauhdilla luokse, kun niitä kutsuu samanlaisella naksutus-äänellä, jota käytän ruokaa tarjoillessa.

Pennut eivät ole ihmetelleet kovempia ääniäkään, kun korkeintaan sekunnin pari. Kaupungissa meteliä kuuluu mm. moottoripyöristä, teinipoppiautoista, junista, ruohonleikkurista, trimmeristä, ukkosesta. Pentuja ei edes hätkähdyttänyt naapurin workrusseli, joka epähuomiossa pääsi pihaan samaan aikaan meidän porukan kanssa. Meteli oli melkoinen, kun Devi huomasi meidät ja Ansku kirmasi sisältä ulos puolustamaan pentujaan. Kaikki pysyivät kuitenkin omilla puolillaan, eikä pennutkatsojatkaan järkyttyneet.

Kisatilitystä ja muuta menoa

Aika uskomatonta, kun viimeksi lähdin töihin auton lämpömittari näytti +6 astetta ja tänään samaan aikaan aamulla +17 astetta! Kesä on täällä ja nyt toivotaan, ettei enää tule lunta ;)

Nuga trimmattuna

Loppuviikko olikin vauhdikas, kun otettiin tuntumaa Nemon kanssa kolmosten kahdella agiradalla. Kisadebyyttimme kolmosissa kuukausi takaperin meni hyvin, mutta taas oli eri ääni kellossa. (Aina tää laji yllättää, samanlailla, kun ratsastuskin). Kisat meni siis ihan penkin alle. Otin Nemon kanssa TOKO-liikkeitä ennen rataa ja pahin jännityskin hävisi samantien, kun sain istuttaa Nemon lähtöviivalle. Molemmilla radoilla Nemo meni ensimmäiset 5-7 estettä ok ja heti, kun mulle tuli joku pieni ajoitusvirhe, niin se läks. Siinä ei mitkään haltuunotot auttaneet, vaan poika veti hepulilla kentän toiseen päähän ja takas päin tullessa mun kohdalla haukahti, että mene vaan keskenäs sitä rataa, mä pidän hauskaa. Kerrankin oli kurssikaveri/ope katsomassa paikan päällä, mitä tapahtuu ja saatiin taas uusia vinkkeleitä kisaamiseen mm. kilometrejä alle ja odotellaan, että Nemon pentuikä menee ohi (koira täyttää kohta 6 vuotta!) :D Muutenkin mun pitäisi vaan nauraa, rauhoittaa tilanne ja ottaa rata tarkasti loppuun. Ei vaan yleensä paljon naurata... ;)

Tuli kauhea kuume päästä uudestaan kisoihin ja korjata tilanne/fiilis. On inhottavaa olla tässä mielentilassa, kun usko alkaa hiipua ja mitä pidemmäksi venyy tauko, sitä enemmän mua jännittää. Harmi, että meni näin, sillä meidän ainut tavoite oli tehdä yhdessä, ilman tuota sinkoilua, jotta mulle tulisi varmempi fiilis. Noh, sitä ei tältä reissulta saatu tällä kertaa. Kisapaikka oli kyllä helmi, sillä meidän pihasta hallin pihaan ajoi 6min :) Ja tuttuja ja ystäviä oli paikalla, vaikka millä mitoin. Kiitos Hanna henkisestä tuesta! Hannan blogista näkee radat, jotka olisi ollut ihan tehtävissä, jos koira olisi pysynyt hanskassa. Täytyy nyt kuitenkin varmaan odottaa, että penturumba kotona on saatu kunnialla hoidettua ja miettiä uusia kisoja vasta sitten.

"Jaa, miten päin mun pitäis poseerata?"

Trimmausprojektia meillä on myös riittänyt. Ensin tosiaan Ansku pääsi karvoistaan ja vielä toisena päivänä siistin lopputulosta ja niin vaan tytöstä tuli melkein kalju, karva putosi pentujen jälkeen pois, kuten asiaan kuuluu. Onneksi Anskulla karvaa riittää, joten pianhan se jo kasvaa takaisin. Myös Nuga pääsi trimmiin ja olin niin iloinen, kun poika seisoi täysin nätisti paikallaan koko 1h 20min, mitä sen kanssa ähräsin. Lopputuloskin on sellainen, että melkein voisi suoraan näyttelyyn lähteä. Nugalle jäi siis hyvä pohjavilla, tosin onhan se hyvä karvaa jokunen viikko kasvattaa, että tulee se oikea karkeus pintaan. Trimmauksen yhteydessä Nugalta löytyi kuonokarvojen alta kesän ensimmäinen punkki ja toivottavasti viimeinen... Sain sen onneksi kokonaan poistettua.

Nuga loisti muuten viimeksi agilitytreeneissä tai no ei kai muiden silmissä, mutta mun. Treenattiin puomia, missä vaikein ei ole se kontakti, se on jo takaraivossa, kun osasin sen heti pentuna opettaa, mutta ylöstulossa on hiomista, kun ei hae vielä puomia. Ja sitä tosiaan hiottiin ja joka ikinen kontakti oli ihan priimaa <3 Loppuun Nuga pääsi vielä pienelle irroitteluradalle, jossa luki mun ohjausta hienosti kiperimmässäkin paikassa. Treenien jälkeen vein kaikki kolme extemporee metsälenkille, mutta kytkettynä, sillä oltiin meidän omassa lähimetsässä, missä liikkuu paljon porukkaa. 

"Ei tule kuuloonkaan, että tässä sivuttain alkaisin pönöttään, pääpuoli pitää tietty olla kameraan päin"

Noh ja huoh, sitten tuo meidän Luna... Sillä on ilmeisesti edelleen kevättä rinnassa, sellaisia laulukohtauksia saa aikaan, kun joku asia ei miellytä tai muuten vaan kiihtyy. Tallilla olin niin vannonut, etten sitä enää kentän laidalle ota, kun viimeksi kiljui siellä suoraa huutoa, eikä mikään auttanut. Tällä kertaa oli noin vartin nätisti (oli päässyt jo sitä ennen maneesin juoksemaan niin paljon kun jaloista lähti), kaivoi ja maisteli maalaismakuja, mutta sitten alkoi se kiljuminen ja niinpä tie vei autoon (onneksi auto oli varjossa ja ihan kentän lähellä, joten ei tarvinnut mitään suurempia toimenpiteitä, kun tulla vaan alas selästä). Tallireissun jälkeen meille tuli pentujen katsojia ja kun auton mittari näytti +29 astetta, ei voinut tyttöä jättää sinne rauhoittumaan, joten meidän koirat hengaili yläkerrassa makuuhuoneessa ja Ansku + pennut alhaalla. Niin vaan Luna kiljui tunnin suurin piirtein yhtäsoittoa ja tietysti pojat mukana... Ennen seuraavia pennunkatsojia veinkin sitten Lunan mummulaan rauhoittumaan ;) Mummu oli mielissään, kun sai kainalokaverin sohvalle. Luna oli taas näyttänyt siltä, että hän ei ole ikinä tehnyt yhtään mitään pahaa. Hassu pikkuneiti <3

Pakko pikkuisen pentuasiaakin eli nyt on selvinnyt, mikä urospennuista menee mihinkäkin perheeseen:

Väritön - Seinäjoelle

Mäyrä - Ylöjärvelle

Vilkas - Vantaalle

Musta - Vantaalle

Yllätys - Helsinkiin
  
Tyttö etsii edelleen kotia, kyselyitä on tullut useampikin, mutta kaukaa, ettei oikein raaski niin pitkälle tyttöä antaa. Myöhemmin luvassa pentujen ulkoilukuvia. Nautitaan lämmöstä!

Pitihän se arvata

..."että yksin mulle tää hoitopuoli lankesi. Onneksi pentujen isä on sen verran kiva, että lähettää sentään elatusapua"...

"Iskälle terveisiä, että me ollaan pidetty jöötä ihan tosissaan tolle ketulle, mutta vielä se on ehjä. Haittaakse?"

Hauskuutta helle maanantaihin! :)

5. viikkokatsaus

Diamonds Are Forever

Casino Royale

You Only Live Twice

Quantum of Solace

Syömässä... Tyylillä

Pojat nukkuu korissa...

...Tyttö on kiivennyt korista pois ja nukkuu olohuoneen matolla

Mitäs minua kuvaat?

Rakkautta ensi silmäyksellä: Hanna ja Pikku-Mara eli Tomorrow Never Dies

Skyfall polleana lelu suussa

Molemmilla omat lelut

Nukahtamaisillaan

Seisotuskuvauksissa, Ansku haluaa kans pusun

Isän lähettämä lahjus

Iisisti

Parhautta <3

* Tässä vaiheessa pennut ovat kehittyneet hurjaa vauhtia

* Pennut juoksevat jo suht varmoin askelin, mutta pyllähtelevätkin helposti vielä

* Hampaat on puhjenneet ja ne on päivä päivältä terävämmät

* Hampailla kokeillaan yhtä sun toista asiaa: mattoja, tietokonepöydän tuolin jalkoja, varpaita, muovipusseja, lehtiä yms. 

* Pennut leikkii jo leluilla

* Ne murisee, nahistelee ja painii

* Pääsivät ekaa kertaa ulos meidän pihaan mammansa kanssa

* Pennut madotettiin toiseen kertaan, aion madottaa ne vielä kolmannen kerran ennen luovutusta

* Jokainen pentu painaa jo yli kilon!

* Syövät nappulaa 3x2dl/pvä kuuteen pekkaan, nappuloita on annettu hyvin liotettuna ja muussattuna, mutta jo loppuviikosta kokonaisina

* Pentujen kynnet leikattiin ja alkaa luonnistua multa ihan hyvin

* Pennut ovat päässeet päivittäin pentuhuoneeseen juoksemaan ja muutaman kerran jo alakertaankin, jossa levisivät heti rohkeasti olkkarista eteiseen ja keittiöön (kaikki koirat tuntuvat tietävän, mistä huoneesta saa ruokaa..)

* Ansku on päässyt aamuisin meidän sänkyyn nukkumaan aamuyöstä, niin menee viimeiset tunnit ennen herätystä kaikin puolin rauhallisemmin

* Anskun ruokaa on jo selvästi vähennetty ja osittain siirrytty tavalliseen nappulaan

* Kylässä on käynyt perhe Kirkkonummelta, Anskun porukka, parsonistit ja Jonna luokkakavereineen

* Pennut ovat nähneet imurin ja muutaman sekunnin katsottuaan, kirmanneet kohti vauhdilla hännät pystyssä, myös palovaroitin on alkanut huutamaan kahteen kertaan, mutta siitäkään ei ole tullut mitään erikoista reaktiota

* Ansku on trimmattu, varsinaisessa trimmissä karva lähti paikka paikoin alusvillaa myöten, mutta trimmin jälkeen on myös kyljistä tippunut pois kokonaan

* Nemo on käynyt vilkaisemassa pentuja häkin ulkopuolelta häntä heiluen, mutta lähtenyt sitten hetken päästä takaisin alakertaan, Anskulle se on ollut ihan fine