Iso potilas olen minä itse, flunssasta saikulla. Sunnuntai illasta on ollut vetämätön olo, joten ei olla tehty koirien kanssa mitään ihmeellistä ja sen huomaa... Varsinkin maanantai ja tiistai olivat tuskaa, kun tulin töistä kotiin, niin vastassa oli kaksi pingispalloa, jotka hyppivät seinille :D Tänään olen ollut koko päivän kotona ja koirat jo rauhallisempia, ollaan otettu päikkäreita viekukkain, välillä on molemmat koirat tunkeneet samaan aikaan syliin ja paljon on pussailtu :) Jaksoin myös päivällä viritellä nappuloita ympäriinsä etsi -leikkiä varten, jonka jälkeen koiruudet malttoivat taas lepäillä. Molemmat ovat tosi taitavia namien etsijöitä, mutta etenkin Lunaa nenä vie vauhdilla.
Lenkkeily ei ole kovin nautinnollista näin puolikuntoisena, varsinkin, kun mies on reissussa Italiassa, eikä jeesaa edes sen tavallisen iltalenkin kanssa. Tässä kohtaa sitä omaa pihaa kaipaa todella! Aamulla olikin pinna kireällä, kun samaan aikaan vein koiria pihalle ja pakkanen sekä lumimyteri teki sen, että molempia pompututti tavallista enemmän. Nemo onneksi uskoo puhetta ja pientä nykäisyä hihnasta, mutta kun Luna pääsee vetämään narussa, se menee aivan ylikierroksille ilmeisesti kurkussa tuntuvasta paineesta, eikä kuule mitään, siinä ei auta enää nakit eikä äxänä hyppiminen. Onneksi ton kokoisen kirpun voi ottaa kainaloonsa, kun vaikeaksi menee :)
Siimat kireällä
Lunan lenkkeilyssä on tullut pientä takapakkia, kun olen sortunut viemään koiria samaan aikaan ulos. Toissa viikolla meinaan mies oli koko viikon Saksassa ja ihan joka kerta ei ollut aikaa/jaksamista alkaa niitä lenkittämään erikseen... Luna ei siis reagoi muhun niin nopeasti, mitä harjoittelun alussa. Pentukurssin vetäjä näytti kyllä hienosti, miten Lunan saa kuuntelemaan, jos esim. ei halua, että se nuuskii maata. Olen yrittänyt sitä samaa, mutta eihän se mulla oikein toimi, kun en ole niin kiinnostava ihminen ;) Muutenkin mulle sanottiin, että saisin "suuttua" tytölle ja puuttua huonoon hihnakäytökseen nopeammin. Siinähän se ongelma ydin onkin... Olen aika pitkä pinnainen kaveri, enkä osaa suuttua leikilläni, mutta sitten kun suutun oikeasti, niin sitten todellakin suutun :D Esimerkiksi tänä aamuna taisin polkea jalkaa ulkona pimeässä hetken aikaa, kun mikään ei tuntunut auttavan, onneksi ei ollut muita tiellä liikkujia... ;D
Ai niin, autettiin Viipurin koiratarhan koiria keräämällä ylimääräisiä koiratarvikkeita ja toimittamalla ne Härmälän koululle, joka keräsi tavaraa lapsille ja koirille yhdessä Leinolan koulun kanssa. Matkaan lähti vanhoja huopia ja mattoja makuualustoiksi, leluja (jotka meidän koirat tai pikemminkin Nemo vetää palasiksi alta nanosekunnin), yksi älypeli (jota myös yritettiin selvittää jyrsimällä...) ja puruluita. Tulipas hyvä mieli :)
Kukkuu
Virhe
Kaikesta huolimatta hyvää joulua :)
Voi sitä teidän Nemoa, ku se oli niin vilpittömän iloinen ku nähtiin lenkillä. Jäi niin mieleen =)
Eija, kiitos vinkistä, kokeillaan seuraavana yönä, jos vielä tarvetta!
Hauskalaiset, kiva kuulla, että teillekin ehti kortti ajoissa. Niitten saamisessa oli pieniä ongelmia, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Nemo oli kyllä tohkeissaan ja vielä tavallistakin iloisempi, kun pääsi Tonin kainaloon :) Tällä tuli melkein onnen kyyneleitä ♥