Lunan ensimmäinen pentunäyttely oli menestys, sillä tyttö oli ainut rotunsa edustaja ;) Luna meni kehässä ihan nätisti, mitä nyt pientä vetokilpailua oli edestakas juoksutuksissa ja siinä samalla ehti sanoa kovat sanat jackrusseleille kentän laidalla... Muuten tyttö malttoi mukavasti, vaikka olikin tosi kuuma päivä! Arvostelu meni näin:
Reipas 5kk nuori neito, hieman pyöreähkö kallo-osa, voimakas kuono, hieman suuret korvat, hyvä kaula, kaunis ylälinja, tasapainoisesti kulmautunut edestä ja takaa, liikkuu tasapainoisella askeleella ja yhdensuuntaisesti niin halutessaan, kevyt luusto, hyvä karva, veikeä kokonaisuus.
Tänään mittari näytti +34 astetta, mutta lähdettiin silti reippaana agilityn möllikisoihin. Nemon kanssa ei oltu päästy treenaan sitten kuukauden takaisen mölleilyn. Yllättävän kivasti poika kuitenkin malttoi mennä (helteellä osuutensa asiaan). Ekalla radalla oli kaksi houkutuspaikkaa aidan jälkeen putki ja molempiinhan se poika vilahti... Siinä sähellyksessä jäi myös yksi aita väliin (mun täydellinen unohdus). Toisella radalla piti parantaa, mutta heti toisella esteellä, puomilla, Nemon askeleet sekosi ja putosi alastulolta (onneksi ei käynyt kuinkaan), jonka jälkeen meillä oli pasmat sekaisin ja vähän aikaa takuttiin, kunnes loppu rata meni iisisti. Rata oli muuten tällä kertaa aikas helppo, 17 estettä. Tosin se oli juoksurata, mikä on aina haastava nopean koiran kanssa.
Käytiin heti aamulenkillä uimassa. Lunan pystyi päästämään vapaaksi järveen suht vilkkaan pyörätien vieressä, sillä tyttö oli niin keskittynyt pulikoimiseen, ettei edes rannalla ihmettelvät lapset saaneet Lunaa nousemaan vedestä. Ainakin puoli tuntia siinä pulikoi, kun me Nemon kanssa tyydyttiin vaan pari kertaa kastautumaan. Ja kauhean huudon kanssa piti tyttö kantaa vedestä ja matkan kotio (n.200m) veti aivan hulluna järveen päin. Lisäksi päästin koirat pikapulahdukselle ennen ajomatkaa kisoihin. Ja virittelin vielä froteepyyhkeet märkinä pakkasen kautta mukaan, millä oli sitten mukava viilennellä koiria reissussa, toimi.
Ai niin, vielä yksi juttu... Tänään ohitettiin kolme koiraporukkaa ilman minkäänlaista huutoa! Ensimmäisen kanssa Luna kävi jopa haistelemassa kiltisti. Neljännet koirat olikin sitten liikaa, kaksi kultaistanoutajaa, jotka vetivät meihin päin. Sinänsä kyllä hassua, kun juuri eilen sukujuhlissa tutustui iloisena isoon kultaiseennoutajaan nimeltä Siru :)
Virhe