Kostutustippaa

Hyvää uutta vuotta 2020! 

Välipäivänä Vähäjärven rannalla Pirkkalassa

Täällä saatiin hyviä uutisia viikonlopun alkajaisiksi, kun Nemon silmän haava oli vihdoin parantunut. Ennen joulua Nemon vasempaan silmään oli tullut haava, mikä ei parantunut viikon antibioottitippakuurilla. Suunnattiinkin sitten silmälääkäri Sanna Elfvingin pakeille, joka totesi tilanteen sarveiskalvolla ja haava näytti mahdollisesti sisäsyntyiseltä, mitä vanhoille koirille tulee. Niitä voi tulla uudestaan ja toiseenkin silmään. Silmään tehtiin pieni kirurginen toimenpide viime viikon maanantaina, jotta haava lähtisi paranemaan paremmin. Kuulemma n. 90%:lle koirista riittää yksi toimenpide ja lopulle 10%:lle joudutaan uusimaan operaatio. Luojan kiitos Nemo oli tässä onnekkaiden joukossa, eikä tarvinnut poikaa nukuttaa peräkkäisinä viikkoina. 

Luna kotitalonsa edustalla

Heiniä

Nemo haaveilee

Yksi lempparipaikoistani

Nemolla oli operaation päälle sama antibioottitippakuuri, mutta lisäaineettomalla kertakäyttö pipeteillä ja kostutustippa + tötterö päässä elämää. Olin tämän kanssa tosi tarkkana, ettei pääse hinkkaamaan haavaa uudestaan auki. Nyt sitten toivotaan, ettei tilanne koskaan uusi. Haavaumia tulee estää kostutustipoilla, etenkin kun on kuivaa, pölyistä ja tuulista keliä. Ennen lenkille lähtöä on hyvä laittaa tipat molempiin silmiin. Nemo antaakin ne nyt laittaa tosi nätisti, mistä varovasti aavistelinkin, että silmä on parantunut, eikä enää kipeä. Jatkossa kostutustippa on sama Viscotears, mitä itse olen käyttänyt 15 vuotta päivittäin :)

Aaamupalalla Nemo kerjää, Luna chillaa

Kyljessä <3

Poika pääsi sitten loppupäiväksi toimistolle hurmaamaan kaikki! Meidän huoneessa oli tänään yhteensä neljä koiranaista, joten vieras oli enemmän, kun tervetullut. Noin 15 eri ihmistä kävi Nemoa moikkaamassa ja rapsuttelemassa <3 Kyllä oma toimistokoira olisi ihana, vaikka kerta viikkoon, laskeehan se verenpainettakin tutkitusti. 

Kukas tuolta tulee seuraavana rapsuttelemaan...

Eiköhän lähdetä kotiin, muut meni jo

Toimistokoira

Juhlapyhät meni leppoisasti ja koiratkin antoi nukkua paremmin loppua kohti. Välipäivänä olivat yhdessä saunaillassakin mukana, nätisti boxeissa nukkumassa. Uuden vuoden aattona Luna ei välittänyt raketeista ollenkaan ja Nemo hakeutui häkkiin rauhoittumaan. Yhden kerran alkoi läähättämään, jolloin peitin boxin kokonaan peitoilla ja rauhoittui heti nukkumaan sikeästi.

Välillä on saatu lunta/aurinkoa ja tehty pidempää lenkkiä. Sitten on ollut niitä rankkasade tai myrskypäiviä, kun on menty minimillä. Koiratkaan ei enää välitä niistä keleistä... Sen verran paljon on osunut näitä tähän talveen. Parsonlenkki Ylöjärven harjulla oli kuitenkin menestys, vaikka keli oli kostea, niin lunta oli tullut juuri edellisenä päivänä reippaasti. Saatiin iso jengi kasaan, yhteensä 15 parsonia omistajineen. Vanhin osallistuja oli 16,5-vuotias Elvis, joka näytti vielä ryhdikkäältä menijältä. Voi kuinka hyvää tekee treffata koiratuttuja ja höpötellä samanhenkisessä seurassa. Lunakin pääsi pitkästä aikaa kasvattajansa Eijan syliin ja tyttö oli koko illan ihan kiekoilla, niin innoissaan, kun oli pitkästä aikaa päässyt koiratapahtumaan mukaan! Lisäksi meillä on taas käynyt vieraita mm. mummu (koirille herkut mukanaan) ja ollaan oltu kylässä. Koirat niin nauttii, kun lähdetään reissun päälle ja varsinkin kun pääsee autolla jonnekin!

Niin ne kelit vaihtelee...

Käytiin "kotiharjulla" Winterin alueella

Lunalle on varattu 10-vuotis rokotus helmikuulle sekä senioritarkastus perusverikokeineen. Tytöstä ei ole onneksi koskaan tarvinnut sellaisia ottaa. Ilmeisesti anaalit vähän vaivaa ja kerran ne tyhjennettiinkin eläinlääkärillä. Täytyy siitä kysyä ja kuulemma Fibor ravinne voisi auttaa vaivaan. Lisäksi Luna on taas kertaalleen lirauttanut sänkyyn, mutta sitä neiti on tehnyt koko ikänsä noin kerta vuoteen syklillä, joten tuskinpa siinä mitään sen kummempaa. Sterkkauksen jälkeen tuntui, että pissahätä ylipäätään on vähän useammin. Tämä lirautus tuli parsonlenkin jälkeen illalla, kun oli vetänyt koko lenkin kierroksilla ja joi sitten kotona paljon. Vastaava oli edellisen kerran vauhdikkaan 1,5h metsälenkin jälkeen. Uimisen jälkeenhän tämä onkin tiedossa ja silloin olen osannut viedä ajoissa ulos. 

Tampereen parsonisteja, komee porukka <3

Mukavaa viikonloppua jokaiselle, toivottavasti tästä vuodesta tulee edeltäjäänsä positiivisempi :)