Yksi haaveeni toteutui

Yksi haaveeni toteutui, kun osallistuttiin Nemon kanssa epävirallisiin koiratanssikisoihin! Vuosi sitten toukokuussa käytiin lajin alkeiskurssi, kesällä yksi workshop -päivä ja jatkokurssi. Sen jälkeen ei ole treenipaikkaa löytynyt, mutta ollaan harvakseltaan harjoiteltu ja hiottu omaa ohjelmaa kasaan. Kiitos erityisesti Nemon kummitädille tsempistä ja vastauksista lukuisiin kysymyksiin :)

Kuten arvata saattaa mulla oli jännitys korkealla, kun eilen töistä lähdin kotia kohti ja kisapaikalla tuli olla heti klo 17. Tunnelma oli kuitenkin alusta asti todella rento ja kisoja järjestämässä oli alkeiskurssin vetäjämme Annika ja jo agilityajoilta sekä myöhemmin koiratanssista tuttu ihanaakin ihanampi Eija-Riitta, jonka vanhinta australianpaimenkoiraa olen saanut kerran ohjata agitreeneissä.

Nemo posettaa

Startattiin parhaalla paikalla eli heti ekana Nemon kanssa. Ensin oli rataan tutustuminen, jossa kävin kiertämässä Nemon kanssa kehän ja ottamassa muutamia temppuja namien avulla. Nemolla oli tyypillinen moodi päällä eli kauhealla tohinalla olisi halunnut nähdä kaiken ja haistella joka kolon (oltiin juuri tästä syystä tehty rauhallinen lenkki ulkona ja otettu muutamia kontaktiharjoituksia verryttelyalueella etukäteen. Edelleen kuitenkin vaikea vetää sitä rajaa, mikä on sopivasti, ettei kiihdy liikaa, muttei kuitenkaan väsy täysin). Hetken kestikin, että sain sen liikkumaan mun mukana. Seuraavaksi vein meidän rekvisiitan kehään valmiiksi paikoilleen, open pitäessä Nemoa hihnassa sen aikaa.

Sitten olikin oma vuoro, jonka aluksi luettiin lähettämäni esittely koirasta & ohjelmasta:

Nemo on kohta 11-vuotias agilitysta eläkkeelle jäänyt ilopilleri. Nemo pursuaa energiaa, hännän heilutusta ja suukkoja. Sitä luullaankin edelleen pennuksi. Nyt tanssitaan leikkisästi unelmien poikamiehen kanssa. 

Kiitos Eija-Riitalle videon kuvaamisesta!

Esitys meni tosi hyvin ja yli odotusten! Nemo teki kivasti hommia mun kanssa ja karkasi vaan kerran haistelemaan. Palasi sieltä namin perässä takaisin ohjelmaan. Joka kuviosta keksin kyllä kritiikkiä, enkä muistanut taaskaan jammailla, kun siinä yhdessä kohdassa kiertäessä Nemon ympäri. Se on jotenkin niin vaikeaa, kun ne perustemput on tietysti vuosikaudet tehty ihan ilman mitään tanssahtelua, suorin jaloin ;) Oltiin välillä vähän musiikista jäljessä, eikä päästy ajoissa loppuasentoon, kun hoksasin asian hieman liian myöhään. Silti ihan mainio esitys ensikertalaisille ja kehässä ei juuri jännittänyt. Otin koiratanssiasenteen kehään mennessä eli hymyä ja iloa, pidetään hauskaa. Tässä lajissa koiran komentaminen on ihan ehdoton ei, siinä onkin terrieri-ihmisille hieman haastetta ;)

Tällainen arvostelu saatiin:

Tyylikäs pari, iloinen koira, häntä heilui lähes musiikin tahtiin. Taitavat pyörähdykset ja kierrot. Rohkea Nemo, palli lähti alta, ei hätää. Laaja alueen käyttö, haasteelliseen musiikkiin sovellettu koreografia. Hienosti koira palautettiin takaisin esitykseen. 

Päästiin heti ensimmäisellä kerralla palkinnoille ja kotiin viemisinä tuli pokaali, ruusuke, herkkuja ja koulutusopaskirja. Sijoitus oli siis kolmas kolmesta osallistujasta :D

Pakko myöntää, että pieni koiratanssi kärpänen puraisi ja mielessä on jo monia kohtia, mitä tähän ohjelmaan voisi hioa ajatellen seuraavia kisoja. Harmiksi kisoja on aika vähän tai ainakin näitä epävirallisia. 

Mun unelmien poikamies :)