Lomalla viimeinkin voi ottaa iisimmin

Vihdoin se on täällä... loma nimittäin! Pidän kesäloman usein vasta elokuussa, koska siihen ei ole muilla työkaverilla hinkua ja monesti se on taannut kesän parhaat kelit. Eilen ja tänään on ainakin saatu nauttia auringosta ja lämmöstä, ihanaa.

Nemo nauttii omassa pihassa

Tänään oltiin pitkällä kaavalla Orivedellä agilitykisoissa Nemon kanssa. Aamusta taas tuntui, että olikohan tässä mitään järkeä, kesälauantain olisi voinut viettää vaikka rennosti rannalla tai ystäviä tavaten. Kaikki kolme rataa oli mukavia (tuomareina Johanna Wuthrich ja Anne Viitanen) ja Nemon kanssa edettiin taas perinteiseen tyyliin... 1. rata rallia, hyl, 2. rata aikamoista äänen korottamista, pitkiä kaarteita, 10vp + yliaikaa ja 3. rata sujuvaa menoa, 0! Oli kyllä aikamoinen ylläri, kesäloman kunniaksi :) Nyt on ensimmäinen SM-nolla plakkarissa. Täytyy varmaan jotain paakkelssia keksiä treenikavereille vietäväksi, meillä onkin ollut jo useamman viikon kakkutreenit, kiitos kuuluu ope Johannalle!

Naurattaa jälleen mun huudahdukset radalla... 1. rata Nemo kaiken sekoilun päälle ryntää A:lle puomin sijaan: Ihan tosi Nemo! :D Ja 3. rata Nemo näyttää hetken, ettei sinkaise pimeään putkeen, vaikka on lähtenyt pinkomaan sinne mun edellä: Ekkö sää ny sinne mee! :D Tässä viimeisessä olisi kannattanut huutaa uudestaan sitä putki käskyä, mutta mua alkoi ihmetyttämään, että tohonko tää nyt jo kosahti. 

Kymppi kiellosta putkelle ja puomin kontaktilta + yliaikaa

Yllätys nolla!

Meidän lähtövuoro oli luokan ensimmäisenä, mikä oli kiva paikka, ei tarvinut turhia stressata ja Nemo ei ehtinyt keräämään mahdottomasti kierroksia. Oman radan jälkeen olikin aina reilu 2h ennen seuraavaa suoritusta, joten käytin ajan hyväkseni mm. tehden metsässä/pururadalla parin kilsan lenkin Nemo vapaana, ei yhtään vastaantulijaa ja lisäksi keräsin mustikoita! ... kakkapussiin ;) No, ei ollut mitään kippoa tai pakastepussia mukana. 

Kisojen jälkeen treffasin vielä lukiokaverini Oriveden keskustassa teeveestäkin tutussa Cafe Herkkuhetkessä. Oli kyllä ihanat makeat ja niin vaikea valita, mutta päädyin mustikka-kardemumma-vanilijakakkuun <3

Kultahippuja kakussa, ystävällä tuplasuklaakakku

Luna ja Nuga odottivat reissun ajan kiltisti kotona. Pikkuiset ovat päässeet muutamia kertoja tänä kesänä uimaan ja toimiva taktiikka on ollut se, että Luna menee ensin, tehdään miehen kanssa vaihtarit autolla ja pojat sitten. Nemo on saanut painella rannassa vapaana ja Nuga ui niin kiltisti ja keskittyneesti nauttien tyytyväisenä flexin päässä. Ei hauku yhtään tai kiihdy ja tulee vedestä poiskin pyydettäessä. Aiemmin ovat uineet kaikki kimpassa ja se on ollut yhtä huutoa ;) Myös omassa pihassa ollaan oltu tänä kesänä pääasiassa yksi koira kerrallaan, niin meno on ollut huomattavasti rauhallisempaa.

Eilen olikin astetta jännempi päivälenkki, kun parkkiin ajavasta autosta ryntäsi mäyräkoira flexissä melkein iholle, eikä perääntynyt yhtään, vaikka meillä kaikki kolme huusi ja Luna kiljui korkealta ja kovaa. Onneksi flexin mitta loppui ja se ylipäätään pysyi taluttajan kädessä. Seuraavaksi omakotitalon pihasta ryntäsi iso irtokoira, mutta onneksi tiesin tapauksen, joten osasin heti pakittaa ja omistajakin oli paikalla eli ei käynyt kuinkaan. Kieltämättä kyllä vähän ihmettelen noita irtokoiria pihoissa, kun nehän juoksee samalla autotielle eli eikö omistajat pelkää, että koirat jäävät rynnätessään auton alle. Lenkin lopussa törmättiin vielä 3kk ikäiseen parson neitiin Luckyyn, Mindhuntersin kennelistä. Kylläpä oli suloinen ilmestys ja rohkeana pyysi vaan meidän kolmikkoa leikkimään pylly pystyssä. Kieltämättä siinä kohtaa vähän jännitti, ettei nyt vaan narut tai pannat anna periksi.

Ihanaa...

Meillä on muuten arki palannut laumaan, kun Nugan maha saatiin kuntoon. Pojat voi taas olla samassa tilassa ilman kärhämää. Toki edelleen vahditaan, jos tulee jotain kiihdyttäviä tilanteita, niin komennetaan toinen pois esim. boksiin siksi aikaa ja päivisin Nuga on ollut yläkerran makkarissa, niin ei tarvi stressata, kun ei olla itse kotona. Nuga onkin alkanut karkailemaan yläkertaan, kun niin mielellään pötköttelee sängyssä ylhäisessä yksinäisyydessä rauhassa ;) Osittain johtuu varmaan myös siitä, että mies on ottanut aamuisin leikkihetken pojan kanssa yläkerrassa, aika suloista tuolta, joka ei niin koirista välitä :P

Lomalla viimeinkin voi ottaa iisimmin

Nugan maha on tosiaan nyt nomaali, mutta ollaan vaihdettu nappula ensin Pure Naturalista (koska närästi kaikkia kolmea) Joseraan (koska Nemo nuoli tassujaan) ja nyt on kokeilussa Barking Headin lohiruoka, vaikuttaa hyvältä. Parilta kaverilta sainkin tästä suosituksen, itse en vaan ollut ottanut sitä pussia tosissani, kun on niin värikkään veikeitä ;)

Mukavaa kesää ja mahdottomasti rapsutuksia jokaiselle karvaiselle!